Lapissa on saatu vuodenvaihteessa nauttia tavallista pitempään maisemat postikorttimaisen kauniiksi muuttavasta huurreilmiöstä.
Puiden huurtumiseen vaadittavat olosuhteet täyttyvät pohjoisessa joka talvi, mutta nyt huurteen hävittävä tuuli on pysynyt poissa ja tilaisuuksia kauniiden talvikuvien ottamiseen on ollut päiväkausien ajan.
Rovaniemeläiselle valokuvaaja Marko Junttilalle sydäntalven aika on aktiivista kuvausaikaa. Talvinen maisema houkuttelee ulkoiluttamaan kameraa monta kertaa päivässä.
– Kaksi tai kolme lenkkiä päivässä tulee käytyä kuvaamassa kaupungilla. Aamulla ja päivällä ja sitten myöhemmin katuvalot luovat oman tunnelmansa kuviin. Erilaisia valo-olosuhteita on hyödynnettävä, Junttila sanoo.
Huurre ja kauniisti laskeutuva pakkaslumi on yksi talvessa viihtyvän Junttilan suosikkikeleistä.
– Huurrepuiden kuvaaminen on tosin itsellekin aika uusi juttu. Suhteellisen harvoin ne kestävät näin pitkään, yleensä tuuli pilaa ne aika nopeasti, Junttila sanoo.
Huurre vaatii kylmää ja kosteutta
Huurteen syntymiseen puiden oksille, seiniin tai vaikkapa maantien pintaan tarvitaan juuri oikeanlaiset olosuhteet, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Mikko Laine. Pakkassää on perusedellytys, mutta huurteen muodostuminen riippuu myös ilman kosteudesta.
– Pitää olla riittävän kylmä, että ilmassa oleva kosteus härmistyy eli tiivistyy suoraan kiinteään muotoon oksien pinnoille. Tuultakin pitää olla, jotta kostea ilmamassa liikkuu, mutta ei liian kovaa, Laine sanoo.
Sopiva tuuli on 3–6 metriä sekunnissa. Ilmavirtaus voi tuoda sopivan kosteaa ilmaa esimerkiksi avoimena olevalta vesialueelta. Huurreilmiötä esiintyy vuosittain esimerkiksi Kaakkois-Suomessa, kun pakkasten tullessa Laatokan selkävedet pysyvät sulana.
Myös esimerkiksi Koillismaalla ja Kainuussa esiintyvä tykkylumi on samaa ilmiötä. Sopivan kosteita ilmamassoja seilaa otollisilla tuulilla Vienanmereltä. Kohdatessaan pakkaskylmät kuusikot se tiivistyy tykkylumeksi.
Revontulikuvaajien iloksi internetistä löytyy monenlaisia ennustesivuja, mutta huurrekuvaajaa auttavien ennusteiden tekeminen olisi Laineen mukaan melko vaikeaa.
– Pilvisyyden ennustaminen on talvella aika hankalaa. On melko vaikea ennustaa, miten pilvilautta sopivasti kulkisi ja tekisi huurretta. Mutta voisihan siinä olla ideaa, Laine myöntää.
Toivelistalla eläimiä ja lisää pakkasta
Junttila kuvaa freelancerina Rovaniemen kaupunkimaisemaa ja hänen kuviaan ostavat muun muassa paikalliset yritykset mainostarkoituksiinsa.
– Varsinkin kaupunkikuvia toivotaan. Talvista Rovaniemeä ei oikein voi kuvata muualla kuin täällä.
Kuvauskeikoilla Junttilaa työllistävät asunto- ja reportaasikuvaukset, mutta vapaa-aikana kuvausreppu kannetaan usein luontokohteisiinkin. Nyt toiveissa olisi hyödyntää huurremaisema eläinkuvauksessa.
– Olisi mukava jos saisi eläimiä mukaan kuviin. Tutut kärppä-, saukko- ja jänispaikat tulee kierrettyä ja lintujakin olen yrittänyt saada kuviin. Tulisi vain kovemmat pakkaset, niin ne asettuisivat aloilleen ruokailemaan, Junttila toivoo.
Lue myös: Revontulien kuvaaminen on valotuksen ja vakauden taitolaji