1. yle.fi
  2. Uutiset

Eurooppa kiihdyttää kovaa vauhtia kohti vetytaloutta – Suomella on mahdollisuus muuttua energian viejäksi

Vetytalouteen odotetaan jättimäisiä investointeja jo lähivuosina

Vetytalous
Aurelia Turbines pienvoimala jonka sisällä tehokas kaasuturbiini.
Mikko Savolainen / Yle

Lappeenrannan laidalla Aurelia Turbinesin teollisuushallissa kootaan Saksaan toimitettavaa pienoisvoimalaa. Se on suunnilleen rahtikontin kokoinen laitteisto, jonka ytimessä on Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston tutkimuksen pohjalta kehitetty erittäin energiatehokas pieni kaasuturbiini.

Erikoisuutena laitteistossa on, että se voi käyttää polttoaineenaan myös vetyä. Tämä ominaisuus on nyt kovaa valuuttaa maailmalla.

– Se on lisännyt asiakkaiden kiinnostusta, ja on ehkä se tärkein juttu tulevaisuudessa, Aurelia Turbinesin tuotekehitysjohtaja Toni Hartikainen kertoo.

Toni Hartikainen, tuotekehitysjohtaja, Aurelia Turbines
Aurelia Turbinesin tuotekehitysjohtaja Toni Hartikainen.Mikko Savolainen / Yle

Kiinnostuksen taustalla on halu siirtyä pois fossiilisista polttoaineista energian tuotannossa.

– Se tarjoaa hiilidioksidivapaata energiantuotantoa ilman päästöjä. Se on se, mikä kiinnostaa nyt, Hartikainen tiivistää.

Vetyä voidaan tehdä elektrolyysillä vedestä. Tähän tarvitaan paljon sähköä, jota saadaan esimerkiksi halvan tuulivoiman avulla.

Otollinen aika

Aurelia Turbines aloitti voimalaitostensa sarjatuonnon vasta viime kesänä. Samaan aikaan lisääntynyt kiinnostus vetyyn on tullut yritykselle kuin tilauksesta.

– Tällaisia vedyllä toimivia pieniä turbiineja ei tällä hetkellä ole kovin paljon maailmalla tarjolla, Se, että me olemme nyt eturintamassa tarjoamassa näitä, on vaikuttanut myönteisesti meidän tuotteemme kysyntään, Aurelia Turbinesin toimitusjohtaja Matti Malkamäki kertoo.

Aurelia Turbinesin voimalaitoksella voidaan tuottaa sähköä esimerkiksi keskisuurelle teollisuuslaitokselle. Samalla laitos voi tuottaa myös höyryä ja lämpöä.

Vetytaloudesta valtavat markkinat

Suomalaisille yrityksille saattaakin avautua suuret vientimarkkinat vetytaloudesta, jos tilanteesta osataan ottaa vaarin.

EU on määritellyt vedyn käytön ja vetyteknologian keskeiseen osaan unionin siirtyessä pois fossiilisista polttoaineista. Euroopan komissio julkaisi kesällä oman vetystategiansa (siirryt toiseen palveluun). Myös Saksa ja muut Keski-Euroopan maat ovat jo tehneet omia vetystategioitaan.

Vedyn valmistukseen ja käyttöön odotetaan Euroopassa jättimäisiä investointeja lähivuosina. Investointeja vetytalouteen kiihdyttävät myös EU:n koronaelvytyspaketti ja Green deal- eli Vihreän kehityksen ohjelma (siirryt toiseen palveluun).

Keski-Euroopassa vetybuumi on jo kiihtymässä. Aurelia Turbinesin toimitusjohtaja Matti Malkamäki istuukin Berliinissä.

– Tämän vuoden aikana kiinnostus vetyyn on selvästi lisääntynyt täällä Keski-Euroopassa. Meidänkin kaksi seuraavaa voimalaitosta toimitetaan keväällä juuri Saksaan, Malkamäki kertoo.

Monikäyttöinen vety

Vetyä voidaan käyttää perinteisten polttoaineiden kuten bensan, dieselin tai maakaasun valmistukseen. Tällöin mukaan pitää kuitenkin lisätä hiiltä, joka pitää saada uusiutuvista lähteistä, jos halutaan tehdä fossiilitonta polttoainetta. Hiili voidaan kaapata talteen vaikka sellutehtaiden savukaasuista, jolloin sen lähde on puu.

Sellutehtailla Suomessa onkin hyvät mahdollisuudet juuri tällaisten synteettisten polttoaineiden valmistukseen.

Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT julkaisi syyskuussa energiayhtiö St1:n ja teknologiayhtiö Wärtsilän kanssa tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan Suomi voisi muuttua vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuotannolla täysin energiaomavaraiseksi ja lopettaa kokonaan fossiilisten energialähteiden käytön.

Suomesta voitaisiin jopa viedä polttoaineita.

– Meille tulisi viiden miljardin euron arvosta lisää synteettisten polttoaineiden vientiä ja häviäisi viiden miljardin euron arvosta fossiilisten polttoaineiden tuontia, Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen tiivistää.

Lue lisää: Sellutehtaiden savuissa muhii Suomen uusi kultasuoni – ratkaisisi valtavan ympäristöongelman ja toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja taantuville alueille

Suuret päästövähennykset

Vetyä voidaan käyttää myös muovin ja lannoitteiden raaka-aineena tai suoraan sähkön- tai lämmöntuotannossa. Keski-Euroopassa vetyä aiotaan siirtää laajoissa maakaasuputkistoissa. Vedyn käyttöön tarvittava infrastuktuuri on siellä siis jo olemassa. Se pitää vain säätää vedyn käytölle sopivaksi.

Ensimmäiset kokeilut vedyn käytöstä maakaasuverkoissa ovat Keski-Euroopassa jo meneillään.

Vedyn mahdollisuuksista hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä kertoo yksin jo se, että teräsyhtiö SSAB:n aikomus muuttaa Raahen terästehdas käyttämään vetyä teräksen valmistuksessa vähentäisi Suomen hiilidioksidipäästöjä noin seitsemän prosenttia. Tämä on lähes yhtä paljon kuin Suomen kaikki tieliikenteen hiilidioksipäästöt yhteensä.

Suomi mahdollisesti jälkijunassa

Keski-Euroopan maat ovat siis jo tehneet vetystrategioita. Suomi ei kuitenkaan aio tehdä erillistä vetystategiaa, vaan vety nähdään vain osana energia- ja ilmastostrategiaa, joka on vasta työn alla. Sitä valmistellaan osaltaan Business Finlandin VTT:ltä tilaaman Kansallisen vetytiekartan (siirryt toiseen palveluun) pohjalta.

EU:n innovaatio ja teollisuuspolitiikkaa seuraavan Teknologiateollisuus ry:n päällikkö Mervi Karikorpi hoputtaa Suomea lähtemään nopeammin mukaan vetytalouteen.

– Keski-Euroopassa ja myös Yhdysvalloissa ja Japanissa ollaan jo aika pitkällä näissä asioissa. Siinä mielessä voidaan sanoa, että Suomella on jo kiire lähteä tähän mukaan, Karikorpi sanoo.

Lue seuraavaksi