Miten maskille käy pakkasella, vaikuttaako säätila koronaviruksen leviämiseen? Asiantuntijat vastaavat

Pakkasella maskia voi joutua vaihtamaan useammin kuin leudommalla säällä.

Matkustajia Helsingin Rautatieasemalla 8. tammikuuta. Kuva: Mikko Koski / Yle

Ympäri Suomea on viime päivinä ollut pakkasta, ja sääennusteiden mukaan lämpömittarien lukemat pysyttelevät pakkasasteissa tammikuun edetessäkin.

Kasvomaskeja tarvitaan ulkona selvästi sisätiloja vähemmän, mutta välillä maskille on ulkonakin tarvetta, esimerkiksi joissakin työtehtävissä, riskiryhmään kuuluvia tavatessa tai joukkoliikenteen käytön yhteydessä.

Pakkanen voi hankaloittaa kasvomaskin käyttöä ulkona. VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan maskin käyttöaika lyhenee ja maskia voi joutua vaihtamaan tavallista useammin.

– Jos joudut käyttämään maskia ulkona, tarkkaile olotilaasi. Jos maski alkaa hankaloittaa hengitystä, se on aika vaihtaa, Ali Harlin sanoo.

Käyttäjä kostuttaa maskin pakkasella ulkona tehokkaasti omalla uloshengitysilmallaan. Maskin kostuminen heikentää sen suodatustehoa eikä maski pysäytä ulkopuolelle tullutta likaa yhtä tehokkaasti kuin kuivana.

Ja kun maskin sisäpuolelta ei tule olosuhteisiin nähden riittävästi lämpöä, ulkopinta alkaa huurtua ja jäätyä. Jäätyminen puolestaan lisää hengitysvastusta ja vaikeuttaa maskin käyttöä.

– Maskin huokosiin tulee jäätä, kiinteätä ainetta. Käytännössä huokoset menevät tukkoon. Silloin hengitysvastus kasvaa ja maskista tulee vaikeampi ja vaikeampi käyttää, Ali Harlin sanoo.

Mitä kireämpi pakkanen ja pidempi aika, sitä enemmän maskin käyttö vaikeutuu

VTT:llä ei ole tutkittu kasvomaskien tehoa pakkasella, mutta arvioita voidaan Harlinin mukaan tehdä muuhun suodattamiseen ja pakkasen vaikutukseen liittyvän tutkimuksen pohjalta.

Maskia voi pakkasella joutua vaihtamaan tavallista useammin. Kuvituskuva. Kuva: Mikko Koski / Yle

Aivan pikkupakkasella maski ei vielä jäädy, sillä hengityksen mukana tuleva lämpö riittää estämään sen. Kun pakkasasteita alkaa olla viisi, kymmenen tai enemmän, käyttö vaikeutuu.

– Kunnon pakkanen pystyy jäähdyttämään maskin niin tehokkaasti, että kyllä siihen jäätäkin tulee, Ali Harlin sanoo.

10–15 minuutin maskinkäytön hän arvioi sujuvan ongelmitta. Kun käyttöaika on puolen tunnin tai tunnin luokkaa, jäätyminen voi alkaa tuottaa ongelmia. Mitään täsmäohjetta ei kuitenkaan ole Harlinin mukaan mahdollista antaa, sillä tilanteet ovat niin vaihtelevia.

Harlin arvioi, että pakkasella kertakäyttöinen maski voi olla ulkona puuvillaista kangasmaskia käytännöllisempi.

– Kertakäyttöisethän on valmistettu pääsääntöisesti polypropeenista ja ne hylkivät vettä. Puuvillamaski on kriittisempi siinä mielessä, että se varmaankin kostuu helpommin ja kerää kosteutta itseensä.

Harlin korostaa, että tuuletus on ulkona todella hyvä, mikä pienentää selvästi tartunnan riskiä eikä maskia siten ulkona pakkasessa useinkaan tarvita ainakaan pitkää aikaa.

Ilmavirrat vievät ulkona pisaroita – tai pakkasella vesikiteitä – nopeasti pois. Etäisyyksiäkin on ulkona usein sisätiloja helpompaa noudattaa.

Koronavirus on levinnyt kaikenlaisissa säätiloissa

Entä vaikuttaako pakkassää koronaviruksen leviämiseen?

Turun yliopiston virusopin professorin Ilkka Julkusen mukaan säätilan vaikutusta koronaviruksen leviämiseen ei voi sulkea pois, mutta mitään selkeää tieteellistä näyttöä sen leviämisen ja sään yhteydestä ei ole.

Globaalisti koronavirus on levinnyt ja ollut voimissaan kaikenlaisissa säätiloissa.

Esimerkiksi useissa Etelä-Amerikan ja Aasian maissa koronavirus on levinnyt voimakkaasti lämpimässä säässä. Euroopassa virusta oli kesällä kevättä ja talvea selvästi vähemmän. Kesän parempaan tilanteeseen vaikuttivat kuitenkin kesää edeltävät tiukat rajoitustoimet ja se, että ihmiset olivat lomilla.

– Jos katsotaan globaalisti, mitään varsinaista vuodenaikavaihtelua ei toistaiseksi ole ollut, Ilkka Julkunen sanoo.

Julkusen mukaan tulevien vuosien aikana COVID-19-infektion esiintyvyys voi kuitenkin muuttua muiden hengitystievirusinfektioiden tapaan niin, että tapauksia on eniten syys- ja talvikaudella.

Suomessa influenssavirusten kausi on pahimmillaan talvella. Myös muut hengitystieinfektiot leviävät meillä eniten myöhäissyksyllä ja talvisaikaan. Ilkka Julkusen mukaan tärkeä syy on ihmisten käyttäytyminen: sään vaikutuksesta tiiviit kontaktit sisätiloissa lisääntyvät talvisin ja kuten tuttua on, lähikontaktien lisääntyessä tartuntamahdollisuudet kasvavat.

Kylmä sää myös rasittaa hengitysteitä.

– Se voi lisätä infektioherkkyyttä, Ilkka Julkunen sanoo.

Virukset eivät säikähdä pakkasesta, vaan ovat viileässä voimissaan, Ilkka Julkunen toteaa.

Ulkona pakkasessa koronavirus on tartuttamiskykyinen siinä missä muissakin säissä, ja pärskityt pisarat voivat aiheuttaa tartunnan. Tartuntariski on kuitenkin ulkoilmassa selvästi sisätiloja pienempi.