1. yle.fi
  2. Uutiset

Nuoresta naisesta kasvoi maailmantähti – pakopaikaksi löytyi huvila, jossa musiikki soi ja taiteilijat juhlivat aamuun asti

Aino Acktén suojeltu huvila on niin rapistunut, että sisätiloissa ei saa edes olla. Nyt helsinkiläiset haluaisivat kunnostaa sen.

Aino Ackté
Näiden hirsien suojissa juhli koko Suomen kerma: maailmankuulun oopperatähden huvila voidaan vielä pelastaa, mutta kiire on kova
Näiden hirsien suojissa juhli koko Suomen kerma: maailmankuulun oopperatähden huvila voidaan vielä pelastaa, mutta kiire on kova

Mitä kaikkea oopperalaulaja Aino Acktén huvilan hirsiseinät ovat kuulleetkaan? Kesähuvilassa keskusteli, musisoi ja juhli koko Suomen kulttuurieliitti 1900-luvun alkupuoliskolla. Jean Sibelius, Oskar Merikanto, Eino Leino, Albert Edelfelt ja monet, monet muut. Kaikki tuntuivat tuntevan toisensa.

Sibelius oli ollut kuulemassa 17-vuotiaan Acktén ensimmäistä julkista esiintymistä jo vuonna 1893 Helsingissä ja lähetti onnittelusähkeen "Suomen Satakieliselle" Acktén onnistuttua Pariisin Suuren Oopperan lavalla 1897.

Moniin muihin taiteilijoihin Aino Ackté tutustui 1800-luvun lopulla Pariisissa. Tuolloin esimerkiksi Edelfelt ilmoitti haluavansa maalata Ainon muotokuvan, josta tuli yksi Suomen kultakauden helmistä.

Albert Edelfeltin maalaama kuva oopperalaulaja Aino Acktésta
Albert Edelfeltin kuuluisa maalaus Aino Acktésta vuodelta 1901.Kansallisgalleria

Kaikki suomalaistaiteilijat ponnistelivat tavoitteenaan saada Suomi, Venäjän keisarikunnan osa, maailmankartalle Pariisin maailmannäyttelyssä 1900. Ackté itse esimerkiksi käänsi ranskaksi Juhani Ahon lastuja ja piti kunnia-asianaan laulaa myös suomalaista musiikkia, muun muassa Sibeliuksen hänelle omistamaa Höstkväll-kappaletta.

Kun Ackté ja hänen puolisonsa, tohtori Heikki Renvall hankkivat vuonna 1904 Tuurholman tilan – Aino Acktén huvilan tuolloinen nimi – kesäpaikakseen, sinne oli säännöllinen laivayhteys Helsingistä.

Esimerkiksi elokuun alussa 1905 pari järjesti suuret illalliset, jolloin laiva odotti vieraita laiturissa koko yön viedäkseen vieraat takaisin kaupunkiin. Ackté oli onnistunut houkuttelemaan vieraaksi myös heikkokuntoisen taidemaalarin Albert Edelfeltin, ja Edelfelt malttoi poistua vasta aamuyhdeksältä. Edelfelt kuoli pari viikkoa juhlien jälkeen.

Huvilassa on vaurioita kaikkialla

Nyt historiallinen huvila uhkaa lahota paikoilleen ja peruskorjauksella on todella kiire.

Aino Acktén huvila ulkoa.
Tuoreen kuntokartoituksen mukaan arvokas Aino Acktén huvila tarvitsee nopeasti remonttia säilyäkseen jälkipolville. Rakennus on valmistunut vuonna 1877.Petteri Juuti / Yle

Tuoreen kuntotutkimuksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan vuonna 1877 valmistunut rakennus on vaurioitunut laajasti. Kosteus-, laho- ja mikrobivaurioita on kaikkialla: alapohjassa, ulkoseinissä ja yläpohjassa. Myös välipohjassa on ongelmia.

– Rakennus vaatii hyvin kattavan remontin. Näin vanhan ja suojellun rakennuksen korjaaminen on todella haastavaa, sanoo tiimipäällikkö, arkkitehti Sonja Liljeblad Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta.

Huvila on poikkeuksellisesti rakennettu pystyhirsistä, minkä vuoksi vesi on päässyt valumaan ehkä vielä tehokkaammin alas kuin vaakahirsissä. Osaan hirsistä on myös jätetty kaarnaa, mikä on otollista maaperää mikrobeille ja houkuttelee tuhoeläimiä.

Aino Acktén huvilan rapistunut ulkonurkka.
Huvilan kaikkiin rakenteisiin on päässyt kosteutta.Petteri Juuti / Yle

Suuri ongelma on ulkolaudoituksen takana tuulensuojahuopa, joka on käsitelty bitumisella kyllästeaineella. Sieltä erittyy sisäilmaan vaarallisia yhdisteitä, jotka myös haisevat etenkin lämpimällä ilmalla. Nämä PAH-yhdisteet voivat aiheuttaa syöpää, muistutetaan työsuojeluhallinnonkin sivuilla. (siirryt toiseen palveluun)

Huopa ja hirret ovat myös vaurioituneet kosteudesta, koska tuuletusväliä ei ole jätetty.

– Tämän takia myös hirsien välissä käytetty pellavaeriste on vaurioitunut, Liljeblad kertoo.

Käytännössä huvilasta pitäisi purkaa sekä sisäpinta että ulkolaudoitus ja putsata hirret ja vaihtaa niiden välissä olevat pellavaeristeet uusiin.

– Sitä ei tarvitse tehdä täysin käsin, mutta hirvittävän iso työ se on.

Kuntotutkimuksen mukaan hirren pinnat voidaan kuivajääpuhaltaa puhtaaksi. Alahirret ja ikkunan viereisiä hirsiä joudutaan vaihtamaan uusiin. Osa ulkokoristeistakin on jo niin lahoja, että ne ovat vaarallisia pihassa kulkeville.

Aino Acktén huvilan pienennetty alapohjan tuuletusaukko.
Alapohjan tuuletus ei toimi kunnolla senkään takia, että kivijalan tuuletusluukkuja on pienennetty.Petteri Juuti / Yle

Mitään ei ole tapahtunut kymmeneen vuoteen

Huvila on ollut käyttökiellossa vuodesta 2011. Paikan päällä ei voi kuin ihmetellä, miten helsinkiläisten omaisuudesta pidetään huolta.

Aino Acktén huvilan seinustalla kasvava köynnöskasvi.
Huvilan ulkoseinän köynnöskasvi on ulottanut lonkeronsa jo yläpohjaankin, kerrotaan kuntotarkastusraportissa.Petteri Juuti / Yle

Maalaisjärjelläkin arvaa kookkaan köynnöksen keräävän kosteutta seinälaudoituksessa. Myös rännivedet pitäisi johtaa kauemmas sokkelista.

Nyt julkisivun koristepensas on levinnyt jo huvilan yläpohjaankin, kosteutta valuu alapohjaan suoraan katon syöksytorvista ja peltikatolla on erikokoisia reikiä, mahdollisesti lumenpoiston takia, paljastaa kuntokartoitusraportti.

Aino Acktén huvilan ränni.
Syöksytorvista valuva vesi pitäisi johtaa kauemmas perustuksista.Petteri Juuti / Yle

Acktén huvilassa ryömintätilan tuuletus todettiin puutteelliseksi kymmenen vuotta sitten, mutta siitä huolimatta kivijalan tuuletusluukuissa on yhä pieni, vähän nyrkkiä suurempi ritilä, ja muu osa luukuista on peitetty vanerilla.

Yhdeksi pääsyyksi huvilan vaurioitumiseen mainitaankin raportissa "rakennuksen osin puutteellinen ja riittämätön kiinteistön ylläpito". Suomeksi sanottuna: Helsingin päättäjät eivät ole piitanneet arvohuvilasta ainakaan kymmeneen vuoteen.

Rakennukseen tehtiin vuosina 1986–87 peruskorjaus, jolla muun muassa alapohjan rakenteita on uusittu.

Aino Acktén huvilan pääsali.
Huvilan pääsalissa ensimmäisessä kerroksessa voi vielä aistia historiallista tunnelmaa.Petteri Juuti / Yle

Sisätiloihin on jätetty koristeellisia kristallikruunuja ja arvokkaan näköisiä vanhoja mattoja. Upeat kakluunit seisovat yhä ehjinä. On suoranainen ihme, ettei talossa ole tehty ilkivaltaa.

Huvilan alueella kasvatettiin kamelioita, ajan muotikasveja

Kutsujen emännöinnin lisäksi Ackté ohjasi Tuurholmassa harrastelijanäyttelijöitä ja osallistui tilan hoitamiseen. Acktén kerrotaan rakastaneen kaunista puistoa ja reheviä kasvihuoneita, mutta erityisesti huhkimista raivaustöissä vesurin kanssa.

Maatalouden hoitamiseen herrasväki joutui palkkaamaan avukseen agronomi Lauri Kristian Relanderin, josta myöhemmin tuli presidentti.

Aino Acktén huvila Tullisaaressa
Aino Acktén aikana huvila on maalattu vaaleaksi. Museovirasto - Historian kuvakokoelma

Tilanhoitoa kuvaa hyvin esimerkiksi se, että vuonna 1905 Yhdysvalloista palannut Ackté antoi haastatteluja kaupunkikodissaan Tuurholmasta tuotujen kamelioiden keskellä. Nuo Itä-Aasiasta kotoisin olevat pensasmaiset eksoottiset huonekasvit tulivat muotiin Kamelianainen-romaanin ja La Traviata -oopperan jälkeen.

Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä kaikesta oli pulaa, mutta Renvallien perheen turvana oli Tuurholma kasvitarhoineen. Sisällissodan aikana Ackté ei tosin uskaltanut hakea ruokavarastoonsa täydennystä Tuurholmasta, koska pelkäsi punakaartia.

Aino Ackté
Oopperalaulaja Aino Ackté jonakin vuonna 1900–1910.Museovirasto

Kaupunkilaiset kunnostuksen puolella Omastadi-äänestyksessä

Viime lokakuussa valmistunut huvilan kuntokartoitus on täysin aktiivisten helsinkiläisten ansiota. Kuntokartoitus, kunnostuksen rahoitussuunnitelma ja huvilan kunnostaminen kaikkien helsinkiläisten käyttöön saivat Omastadi-äänestyksessä vuonna 2019 (siirryt toiseen palveluun) eniten ääniä Kaakkois-Helsingissä, lähes 3 000.

Korjaus- ja rahoitussuunnitelmaa tehdään äänestyksen mukaan yhdessä Laajasalo–Degerö-seuran kanssa.

Kosteusvaurio Aino Acktén huvilan seinässä.
Huvila on rakennettu harvinaisesti pystyhirsistä, mikä on ilmeisesti auttanut vettä virtaamaan ylhäältä alas toisin kuin perinteisessä vaakahirsirakennuksessa.Petteri Juuti / Yle

Raportin mukaan peruskorjausta pitää suunnitella nopeasti, jotta huvilan tuhoutuminen voidaan estää.

– Pallo on Helsingin kaupungilla, ja me odotamme. Toivon, että tammikuun aikana päästäisiin ainakin askel eteenpäin, sanoo Laajasalo–Degerö-seuran (siirryt toiseen palveluun) puheenjohtaja Osmo Rantakari.

Aino Acktén huvilan huonokuntoiset ikkunanpuitteet.
Huvilan mittava remontti maksaa arviolta yli kaksi miljoonaa euroa.Petteri Juuti / Yle

Kaupungin tiimipäällikkö Sonja Liljeblad arvelee, ettei kaksi miljoonaa euroa välttämättä riitä remonttiin. Sen jälkeen investointikustannukset pitäisi saada vuokrassa takaisin.

– Rakennuksen kunto vaatii täydellisen peruskorjauksen, ja kaupungin periaatteiden mukaisesti kunnostuksen kustannukset pitää saada vuokrissa takaisin. Sellaisen käytön löytäminen, missä vuokralainen pystyisi maksamaan niin korkeita vuokria, on todella hankalaa.

Liljeblad muistuttaa, että kaupungin varoja ei voi käyttää tukemaan esimerkiksi yksittäisen yrittäjän kesäkahvilatoimintaa.

– Nämä ovat lopulta poliittisia päätöksiä. Halutaanko kaupunkilaisten omistuksessa säilyttää tämäntyyppisiä rakennuksia vai onko muu käyttö parempi? Tämä on vaikea kysymys. Vastaavantyyppisiä kohteita on kaupungin omistuksessa useita.

Aino Acktén huvilan kosteusvaurioita pistorasioiden ympärillä.
Huvilan huono kunto näkyy kaikkialla.Petteri Juuti / Yle

Lisäksi remonttiin pitää budjetoida rahaa ja viime kädessä kaupungin rahoista päättävät valtuutetut.

Kamarimusiikkifestivaali haluaisi palata huvilaan

Huvilassa järjestettiin kesällä 2010, ennen käyttökieltoa, Aino Acktén kamarifestivaalin (siirryt toiseen palveluun) suosittuja konsertteja.

Nyt Kallion kirkossa konsertteja järjestävä festivaaliyhdistys on kiinnostunut palaamaan huvilaan.

– Se on niin ainutlaatuinen, upea paikka. Ehdothan ovat vielä auki, jos siitä yleensä tulee mitään, sanoo toiminnanjohtaja Sten Maury.

Yhdistyksellä ei ole varaa osallistua remonttiin. Vuonna 2010 yhdistys maksoi huvilasta vuokraa ja toimintakuluja 60 000 euroa, 5 000 euroa kuukaudessa.

– Kulttuuritoiminnalla ei ole mitään mahdollisuutta maksaa tällaisia summia. Järjestimme siellä 40 häät. Siten maksoimme seuraavan talven kustannukset, Maury laskee.

Laajasalo–Degerö-seuran puheenjohtaja Rantakari toivoo, että jälkipolvilla olisi mahdollisuus nähdä Acktén huvilan kaltainen loisto.

– Toivomme, että huvilasta tulee aktiivinen paikka, jossa kansalaiset saavat käydä ja jossa olisi ravintolapalveluita ja konsertteja.

Huvilasta ovat varmasti kiinnostuneita muutkin kuin kamarimusiikkifestivaali. Tänään Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa käsiteltiin SDP:n Johanna Laisaaren ja 21 muun valtuutetun aloitetta, jonka mukaan huvilaan pitäisi perustaa "Suomen jännien naisten museo", Maria Petterssonin suositun kirjan Historian jännät naiset mukaan.

Aloite jäi pöydälle. Virkamiehet eivät puolla sitä. Museota pidetään kalliina ja riskinä arvokkaan rakennuksen kannalta. Lisäksi sen katsotaan olevan ristiriidassa kaupunkilaisten tahdon eli Omastadi-äänestyksen kanssa. Valtuustoaloitteestakin päättää lopulta kaupunginvaltuusto.

Kesähuvila talvikäyttöön?

Helsingin kaupunginmuseo ei ota vielä kantaa, voitaisiinko Acktén kesähuvila kunnostaa ympärivuotiseen käyttöön. Tällöin esimerkiksi yläkerran pikkuhuoneita voitaisiin vuokrata, ja toiminnasta tulisi kannattavampaa.

Kuntoraportin mukaan ulkoseiniin vaadittava tuuletusrako leventää seiniä ja vaikuttaa muun muassa ikkunoihin. Talvikäytön eristeet voivat leventää seiniä edelleen.

– Mitään vastauksia ei tällä hetkellä vielä ole. Kaikkia asioita mietitään hankesuunnitelman edetessä eri tahojen yhteistyönä. Samaan aikaan pitää miettiä esimerkiksi sitä, mitä toimintoja huvilaan voidaan sijoittaa, rakennuskonservaattori Jaana Perttilä Helsingin kaupunginmuseosta sanoo.

Tullisaaren leirintäalue vuonna 1969 Helsingin Laajasalossa, ilmakuva
Tullisaaren puistoalueella Laajasalossa on ollut myös leirintäalue. Vuoden 1969 kuvassa Acktén huvila näkyy yläkulmassa vaaleana.Helsingin kaupunginmuseo / Studio B. Möller

Huvila on suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena. Siellä ei saa tehdä sellaisia korjauksia eikä muutoksia, jotka heikentävät rakennustaiteellisia ja historiallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä.

Huvilassa puhuttiin varmasti myös politiikkaa

Aino Ackté oli kieltäytynyt laulamasta tsaari Nikolai II:lle tämän vieraillessa Pariisissa. Myös tsaarin sedälle, suuriruhtinas Vladimirille Aino oli ilmoittanut kasvokkain olevansa suomalainen, ei venäläinen.

Laajasalon kesähuvilassa puhuttiinkin oletettavasti paljon myös politiikkaa.

Acktén ensimmäinen aviomies Heikki Renvall kuului Nuorsuomalaiseen puolueeseen ja ehti toimia muun muassa itsenäisyyssenaatin jäsenenä, kansanedustajana ja Helsingin Sanomien päätoimittajana.

Pehr Evind Svinhufvud, myöhemmin Suomen ensimmäiseksi valtionhoitajaksi 1918 ja maan kolmanneksi presidentiksi 1931 valittu poliitikko, oli Renvalleille niin läheinen ystävä, että hänen ehdottamansa nimi, Mies, valittiin Ainon ja Heikin pojan nimeksi vuonna 1908. Svinhufvudin mielestä juuri miehiä Suomi sillä hetkellä tarvitsi.

Aino Acté ja hänen poikansa Mies Armo Heikki Renvall.
Aino Ackté poikansa Mies Renvallin (myöhemmin Reenkolan) kanssa vuosina 1912–1913.Museovirasto / Atelier Apollo

Jo Acktén vanhemmat olivat fennomaaneja, ja vanhempien ystävän, senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen avulla Aino sai ensimmäisen stipendinsä Pariisin-opintojaan varten.

Ainon ja hänen toisen aviomiehensä, maaherra, kenraali Bruno Jalanderin ystäviin kuului esimerkiksi entinen presidenttipari K. J. ja Ester Ståhlberg. Kun nämä joutuivat syksyllä 1930 Lapuan liikkeen muiluttamina Helsingistä Joensuuhun, tuon jälkeenkin ystävät puivat maan tilannetta.

Kruunusillat tuovat huvilan lähemmäksi keskustaa

Tullisaaren kartanopuisto Helsingissä
Vanha Tullisaaren kartanopuisto on kulttuurihistoriallisesti tärkeä maisema ja yksi Helsingin kätkössä olevista helmistä. Helsingin kaupunginmuseo / Eweis Yehia

Tullisaaren puisto (siirryt toiseen palveluun) huvilan ympärillä on satoja vuosia vanhaa kartanopuistoa, joka sekin on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde. Puistoa Helsingin kaupunki on kunnostanut viime vuosina, ja se onkin jalopuineen ja kävelyteineen kätketty helmi Laajasalon perukoilla.

Kaupunginosa kuitenkin kasvaa kovaa vauhtia uudella Kruunuvuorenrannan asuinalueella, ja Kruunusillat tuovat valmistuessaan vuonna 2026 huvilan lähemmäksi keskustaa kuin Acktén aikainen laivayhteys.

– Mennään 20 vuotta eteenpäin, niin täällä asuu 40 000 ihmistä. Tämähän on pieni kaupunki. Huvila tulee varmasti käyttöön, sillä tarvitsemme tiloja kulttuurille ja urheilulle, eikä niitä tällä hetkellä valitettavasti täällä ole, Laajasalo–Degerö-seuran puheenjohtaja Osmo Rantakari sanoo.

Myös Helsingin kaupunginmuseon rakennuskonservaattori Jaana Perttilä pohtii, että huvilan käyttötarkoitusta mietittäessä pitää huomioida puiston lisäksi myös kasvava kaupunki huvilan ympärillä.

Aino Acktén huvila.
Aino Ackté rakennutti omaa huvilaansa vastapäätä olevalle Killingholman pienelle saarelle äidilleen Emmy Achtélle oman huvilan. Tuo rakennus on jo purettu, mutta näkymä sieltä olisi ollut tämänkaltainen.Petteri Juuti / Yle

Lähteenä on käytetty suunnittelu- ja konsultointiyritys Rambollin tekemän kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen lisäksi muun muassa kansallisbiografiaa Aino Acktésta, Outi Pakkasen teosta Pariisin primadonna Aino Ackté, Pentti Savolaisen ja Matti Vainion toimittamaa teosta Aino Ackté, Elämänkaari kirjeiden valossa sekä Acktén itsensä kirjoittamaa ensimmäistä Muistojeni kirjaa.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 13. tammikuuta kello 23:een asti.

Lue lisää:

"Kulttuuriskandaali" – Aino Acktén arvohuvila nukkuu ruususen unta ja rapistuu, koska korjausta on jahkattu vuosia (9.8.2019)

Myllerrys jatkuu Helsingissä: pian aletaan rakentaa kolmen sillan kokonaisuutta, ja se tietää paikallisille kovia aikoja – yhdestä sillasta tulee Suomen pisin (7.7.2020)

Aino Ackte – muistoja diivasta (Areenassa ohjelma vuodelta 1990)

Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri (23.4.2019)

Lue seuraavaksi