1. yle.fi
  2. Uutiset

Sinkkutaloudet saavat valtaosan toimeentulotuesta – pyörätuolissa istuva 27-vuotias lähihoitaja ei pääse eläkkeelle lääkärinlausunnoista huolimatta

Yksin asuvat ovat Kelan tutkijan mukaan haavoittuvaisemmassa asemassa, koska heillä ei ole ketään jakamassa yllättäviä menoja.

toimeentulotuki
Maarit Bäckman
– Kaikkien Suomessa asuvien pitäisi pärjätä taloudellisesti. Se ei ole hirveän iso asia. Ihmistä ei saisi rangaista siksi, koska hän ei ole työkykyinen.Pyry Sarkiola / Yle

Vielä vuosia sitten parikymppinen Maarit Bäckman työskenteli unelma-ammatissaan lähihoitajana. Pari vuotta valmistumisen jälkeen vuonna 2014 kaikki muuttui.

Bäckman ei pystynyt näkemään kavereitaan, koska ei jaksanut. Hänellä oli silloin tällöin tapana käydä vaateostoksilla, mutta se ei enää onnistunut. Lähihoitajan töissä Bäckmania heikotti ja pyörrytti, vaikka hän oli juuri syönyt ja verenpaineet ja -sokerit olivat kunnossa.

– Siinä kohtaa aloin miettiä, että voiko joku selittää, miksi olen näin laiska. Eihän se voinut olla mitään muuta.

Maarit Bäckman avustajakoiransa Ollin kanssa
Kotkalainen 27-vuotias Maarit Bäckman joutui lopettamaan lähihoitajan työt vuosia sitten vakavan sairastumisen takia. Nyt hän istuu pyörätuolissa ja sinnittelee erilaisten tukien, kuten perustoimeentulotuen varassa.

Ei mennyt kauaakaan, kun Bäckman menetti tajuntansa aamuvuorossa asiakkaan luona kahdeksi minuutiksi. Työkaverit pelästyivät ja Bäckmanin pomo vei hänet työterveyteen.

15. heinäkuuta 2014 oli Bäckmanin viimeinen työpäivä.

Syynä työkyvyttömyyteen oli Ehlers-Danlosin oireyhtymä, joka haurastuttaa kudoksia ja niveliä. Bäckmanilla on tämän lisäksi lukuisia muita diagnooseja, kuten masennus sekä krooninen migreeni ja Hortonin päänsärky.

Maarit Bäckman asuu Kotkassa yksin avustajakoiransa ja kissansa kanssa ja hänellä käy päivittäin avustaja. Pyörätuolia hän on tarvinnut vuodesta 2016.

Bäckmanin taloudellisen tilanteen jakaa moni suomalainen yksin asuva, joka saa perustoimeentulotukea.

Moni yksin asuva saa perustoimeentulotukea

Valtaosa perustoimeentulotukea saavista on yksin asuvien kotitalouksia.

Vuonna 2020 (siirryt toiseen palveluun)reilu 288 000 kotitaloutta sai Kelan mukaan perustoimeentulotukea. Näistä yksin asuvia kotitalouksia oli yhteensä reilu174 000. Viime vuosien aikana luvuissa ei ole tapahtunut isoa muutosta.

Yksin asuvilla on tyypillisesti suuremmat asumiskustannukset kuin muilla suhteessa kotitalouden henkilömäärään.

– Yksin asuvat ovat haavoittuvaisempia myös kaikille riskeille sen takia, ettei heillä ole ketään jakamassa yllättäviä menoja, kertoo Kelan perustoimeentulotuen tutkija Tuija Korpela.

Maarit Bäckman istuu pedissään avustajakoiransa Ollin kanssa
– Olin tosi syvällä henkisesti, kun kuulin, etten pääse enää töihin. Ilman minun lemmikkejä minua ei enää olisi, sanoo Maarit Bäckman avustajakoiransa Ollin kanssa. Pyry Sarkiola / Yle

Korpelan mukaan huomattava osa perustoimeentulotukea saavista on yksin asuvia miehiä.

– Yksin asuvilla miehillä menee keskimääräistä heikommin, jos ajattelee taloutta, terveyttä ja sosiaalisia suhteita. Ongelmat voivat olla aika kasaantuneita.

Korpelan mukaan koronan aikana kuitenkin myös nuorten naisten osuus perustoimeentulotuen saajista on kasvanut, koska lomautukset ja työttömyys osuivat ammatteihin, joissa on paljon nuoria naisia töissä.

Tammikuussa 27-vuotiaalla Maarit Bäckmanilla jää erilaisista tuista käteen 1 285 euroa ennen mitään menoja. Arki on sinnittelyä pienellä rahalla.

Senttipeliä joka päivä

Työttömyyspäivärahaa Bäckman saa reilu 538 euroa. Vammaistuki on reilu 217 euroa. Asumistuki on noin 410 euroa ja perustoimeentulotuki on 120 euroa.

– Se on senttipeliä joka päivä. Mietin, että jos ostan talvikengät, onko minulla rahaa syödä sillä viikolla. Todennäköisesti ei. Syönkö vai onko minulla tennarit päällä vuoden ympäri?

Bäckman peräänkuuluttaa, että jokainen ihminen tarvitsee sosiaalista elämää ja kanssakäymistä, mutta esimerkiksi hänen tilanteessaan se on miltei mahdotonta.

– Kun istun kahvilla, häpeän sitä, että olen toimeentulotuella ja haaskaan minun rahat. Sitähän sanotaan, että kyllä sitä pärjää toimeentulotuellakin, kun on vaan tarkka. Kuinka tarkka pitää olla, jotta minun ei tarvitse viimeisellä viikolla miettiä mistä hitosta revin nämä rahat?

Hän pitää yksin asuvien perustoimeentulotuella elävien tilannetta epäoikeudenmukaisena.

– En ole tavannut yhtäkään toimeentulotuella yksin elävää, joka pystyisi huoletta olla ja mennä.

Pyörätuolissa istuva Maarit Bäckman ulkoilee avustajakoiransa Ollin kanssa
Maarit Bäckman muutti Kotkaan puolitoista vuotta sitten, koska Helsingissä oli liian kalliit vuokrat. Ensimmäisestä asunnosta hän joutui muuttamaan pois, koska sitä ei voitukaan tehdä esteettömäksi.Pyry Sarkiola / Yle

Bäckman tarvitsisi uudet silmälasit, koska hänellä on vaikea karsastus. Hänellä ei ole varaa ostaa niitä, eikä hän ole saanut niihin tukea.

– Pyörätuolin kanssahan on tosi turvallista liikkua ulkona varsinkin, kun tuolla on nyt liukasta ja kun minulla ei ole mitään hajua, mitä on puolen metrin päässä.

Bäckman on myös alkanut velkaantua osamaksuista ja luottokorttilaskusta, jos hänen on ollut pakko ostaa jotakin välttämätöntä.

Bäckman on joutunut hakemuskierteeseen, koska hänelle ei myönnetä työkyvyttömyyseläkettä.

Se ei taloudellisesti luultavasti parantaisi merkittävästi Bäckmanin tilannetta, mutta eläkkeen myöntäminen toisi hänelle mielenrauhan.

Nähdään työkykyisenä

Bäckman on hakenut työkyvyttömyyseläkettä useita kertoja. Yle sai nähtäväksi viimeisimmän Kelan päätöksen. Siinä todetaan, että Bäckmanille ei myönnetä työkyvyttömyyseläkettä, koska ei ole tarpeeksi tutkimuksiin perustuvaa näyttöä sairauden aiheuttamasta ongelmasta, vaivasta tai kivusta.

Lisäksi Kelan mielestä on epäselvää, miksi Bäckman tarvitsee nivel- ja sidekudossairauden perusteella pyörätuolia.

Maarit Bäckman avustajakoiransa Ollin kanssa
Maarit Bäckman avustajakoiransa Ollin kanssa. Koira esimerkiksi huomaa, jos Bäckman on saamassa kipukohtauksen ja varoittaa häntä siitä. Pyry Sarkiola / Yle

Bäckman nähdään siis Kelan silmissä työkykyisenä.

Yle sai nähtäväksi myös kaksitoista lääkäreiden lausuntoa, joissa sanotaan Bäckmanin olevan työkyvytön.

Bäckman odottaa jälleen päätöstä uudesta työkyvyttömyyseläkehakemuksesta.

– Onko kukaan lukenut kunnolla papereitani? Olen liian nuori ja minulla on liian harvinainen sairaus. Niin kauan kun Kelan ei tarvitse nähdä minua, he istuvat siellä omassa kopissaan ja voivat vain sulkea silmänsä.

Työkyvyttömyyseläkkeisiin perehtynyt Kelan tutkija Riku Perhoniemi sanoo, että hylkäysprosentti työkyvyttömyyseläkkeissä on noussut.

Harva hakijoista palaa Perhoniemen mukaan enää työelämään. Vuorottelu eri etuuksilla (siirryt toiseen palveluun) on tavallista hylkäävien päätösten jälkeen.

– Seuraavien vuosien aikana hakija saattaa vuorotella työttömyysetuudella ja sairauspäivärahalla. Tai sitten dokumentit ovat parempia ja hakija saa uudella hakemuksella eläkkeen.

Lähihoitajana oli helpompaa taloudellisesti

Vuonna 2016 Maarit Bäckman oli työkokeilussa, jonka tarkoituksena oli katsoa, pääseekö hän takaisin työelämään. Bäckman oli töissä kolmena päivänä viikossa, neljä tuntia päivässä.

Kuukauden sisällä työn aloituksesta Bäckman oli sairaalassa osastolla.

– Makasin päivystyksessä, kun kroppa kouristeli ja koko keho oli ihan tiltissä. Siinä kohtaa tiesin, että se oli tässä.

Nyt Bäckman on velvollinen ottamaan vastaan TE-toimiston tarjoamaa työtä, joka vastaa hänen koulutustaan ja kokemustaan.

– Mitään ei ole kuitenkaan tarjottu, koska minun tilanne tiedetään.

Pyörätuolissa istuvana monisairaana Bäckman ei näe itseään työkykyisenä lähihoitajana.

Kun Bäckman työskenteli lähihoitajana ja asui Helsingissä, hän ajatteli, että arki oli tiukkaa taloudellisesti. Kun Bäckman nyt katsoo ajassa taaksepäin, silloin hän kuitenkin pystyi ostamaan Gigantista 150 euron imurin ilman, että se tuntui missään.

– Hoito-alan palkka pitäisi olla isompi, mutta verrattuna toimeentulotuella elämiseen se on ainakin kaksinkertainen summa kuukaudessa.

Voit keskustella aiheesta 16.1. klo 23 asti.

Lue myös:

Kela ei myöntänyt muuttoapua pyörätuolissa istuvalle sairaalle naiselle, jolla ei ole varaa asua kodissaan – katsoi muuton johtuvan "mukavuussyistä"

Lue seuraavaksi