Hirsikoulu on nyt taikasana, jolla nostetaan oman kunnan imagoa ja houkutellaan lapsiperheitä muuttamaan kuntaan. Pudasjärven komean hirsikampuksen rakentamisen jälkeen viisi vuotta sitten ilmiö sai tuulta alleen.
Hirsikoulu on suunnitelmissa, rakenteilla tai valmiina ainakin Vehmaalla, Myrskylässä, Kuopiossa, Virroilla, Kotkassa, Pyhäjoella, Oulussa, Naantalissa ja Tuusulassa.
Hirsikoulu on ilmastoystävällinen, sillä paksut hirsiseinät ovat pitkäikäisiä hiilivarastoja. Puurakentaminen on suomalaiseen maisemaan sopivaa rakentamista ja se on jatkumoa vuosisataiselle puurakentamisperinteelle.
Mielikuvaa vai faktaa?
Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus Turun yliopistosta on seurannut hirsikoulubuumia mietteliäänä.
Hän ei ole vakuuttunut, että hirsiseinät tekisivät koulusta terveellisen. Ongelmana on, että näiden uusien hirsikoulujen terveellisyyttä ei ole tähän mennessä tutkittu tieteellisesti.
Putus on useampaan kertaan ehdottanut tutkimuksia ja tarjonnut tutkimusapua, mutta tarjouksiin ei ole tartuttu. Putuksen mukaan kuntien päätöksenteko ei ole aina tutkimusperustaista sisäilma-asioissa.
– Me elämme tutkimuksen aallonpohjaa jollain tavalla yhteiskunnassa. Kaikenlaisia mielipiteitä on tarjolla, mutta tutkimustieto on vain yksi mielipide siellä joukossa, kuittaa Putus.
Hyvä sisäilma on monen tekijän summa
Hirsikoulujen tervellisyys olisi Tuula Putuksen mukaan hyvä varmistaa tutkimuksilla senkin takia, että niiden rakentaminen on tavallista kalliimpaa.
– Ei ilmanlaatu ole pelkästään kiinni siitä, millainen kantava rakenne on. Hyvä ilmanlaatu saavutetaan, kun koko paketti on kunnossa, Putus tiivistää.
Terveellisen sisäilman saavuttaminen vaatii Putuksen mukaan muun muassa rakennusaikaisen sääsuojauksen.
Lisäksi pitää miettiä, miten katto tehdään, miten se eristetään, kuinka rakennetaan perustukset, miten ilma vaihtuu, kuinka ilmanvaihtoa huolletaan ja pidetään kunnossa.
Lisäksi pitäisi osata valita oikein rakentamisessa käytettävät liimat, maalit ja muut kemikaalit. Koneellinen ilmanvaihto on ehdoton edellytys koulurakennukselle.
Palvan saarella ollaan jo harjakorkeudessa
Naantaliin kuuluvalla Velkuan Palvan saaren hirsikoululla näyttää olevan hyvät edellytykset päästä terveellisten koulujen kastiin.
Vanhan yli satavuotiaan puukoulun tilalle rakennettava hirsikoulu valmistuu hupun alla, eli rakenteet ovat kaiken aikaa suojassa. Tämä suojaus oli erityisen tärkeä menneenä syksynä, jolloin satoi toistuvasti.
Palvan yhtenäiskoulun työmaapäällikkö Risto Kemppe muistuttaa, että materiaalit hupun ulkopuolella pitää myös suojata huolellisesti, jotta kosteutta ei kulkeutuisi niiden mukana rakenteisiin.
Palvan koulun on määrä valmistua ensi syksynä. Kempen mukaan nyt ollaan aikataulussa, vaikka materaalien kuljettaminen on ollut hidasta lauttayhteyden takia. Projektin kannalta on ollut tärkeää, että Teersalon ja Palvan välille saatiin hiljattain isompi lautta.
Palvan saari on vanhan Velkuan kunnan pääsaari kouluineen ja kirkkoineen. Kuntaliitoksen myötä Velkuasta tuli osa Naantalia.
Kaupunki halusi tukea saaristoa rakentamalla uuden koulun vanhan paikalle.
Suurin osa Palvan koulun oppilaista tulee lautan kyydissä Palvan saaren ulkopuolelta, lähinnä naapurisaaresta Livonsaaresta, jonne on mantereelta sujuva siltayhteys.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 12.1. 2021 kello 23.00 asti.
Lue myös: