1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hiilinielut

Onnistunut metsitys uudistaa pusikkoisen pellon tai kuoritun turvesuon hiilinieluksi – Suomi kirittää ilmastotavoitteitaan tukirahalla

Suomen hiilinielua voisi lisätä jopa 100 000 hehtaarilla. Metsityksen toivotaan onnistuvan paremmin kuin takavuosina.

hiilinielut
Kosken kartannon metsää, Salo, ilmakuva
Metsitys on yksi keino matkalla kohti hiilineutraalia Suomea. Metsitettäviä suonpohjia on eniten Pohjanmaan maakunnissa ja Kaakkois-Suomessa. Peltoheittoja on koko maassa.Jaani Lampinen / Yle

Suo, kuokka ja Jussi – satakunta vuotta sitten oli tarve kuivata suota viljelysmaaksi.

Nyt on tarvetta kulkea toisinpäin. Metsitystä ryhdytään taas vauhdittamaan valtion tuella (siirryt toiseen palveluun).

Metsitys on yksi keino matkalla kohti hiilineutraali Suomi 2035 (siirryt toiseen palveluun) -tavoitetta. Tuotannosta pudonneiden peltojen eli peltoheittojen sekä turvesoiden metsityksellä kasvatetaan hiilivarastoja.

Metsä on hiilivarasto, joka hillitsee ilmastonmuutosta.

Tukihaku alkaa maaliskuussa

Laki metsityksestä valmistui ennen joulua, asetuksia kirjoitetaan nyt ja tukihaku alkaa maaliskuussa. Käytännön kylvö- tai istutustöihin saa ryhtyä vasta kun tukipäätös on tehty.

Luonnonvarakeskus (siirryt toiseen palveluun) Lukessa tehdään mallia metsityksen vaikutusten laskemiseen.

Jos esimerkiksi 45 000 hehtaaria joutomaita saadaan metsitettyä runsaan kymmenen vuoden aikana, Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt laskevat vuosittain 0,18 prosenttia ja maatalouden päästöt 1,5 prosenttia.

Luken tutkija Antti Wall muistuttaa, että metsitys on vain yksi keino päästöjen vähentämiseen, tarvitaan paljon muitakin keinoja.

Peltoon taimia ja suolle siemeniä

Kun aikoo ryhtyä metsitykseen, on hyvä pyytää ammattilainen avuksi. Suomen Metsäkeskuksen (siirryt toiseen palveluun)projektipäällikkö Mira Isoniemi suosittelee ottamaan yhteyttä esimerkiksi paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen tai metsäpalveluyritykseen.

– Entinen pelto metsitetään aina istuttamalla, koska rikkakasvit ja heinät helposti estävät sirkkataimien kasvun. Istutetut taimet pärjäävät rikkaruohoille paremmin kuin siemenestä aloittavat. Silti heinäntorjuntaa tarvitaan alkuun kovasti ja vielä ensimmäisinä vuosinakin kunnes taimet pääsevät heinikon yläpuolelle, Isoniemi neuvoo.

Metsäkeskus ja Luke ovat aloittaneet erityisen hankkeen (siirryt toiseen palveluun) peltoheittojen ja suonpohjien metsittämiseksi.

Risukkoa joutomaalla pilvisessä marraskuun säässä.
Pusikkoituneita peltoja ja muita joutomaita on eniten Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Metsäkeskuksen kartoituksessa niitä kuitenkin löytyi koko maasta.Katriina Laine \ Yle

– Vanhan turvesuon voi metsittää sekä kylvämällä että istuttamalla, mutta molemmissa suonpohja pitää ensin kunnostaa. Jäljelle jääneen turvekerroksen paksuudesta riippuu, onko kunnostus maan muokkausta vai pohjan puuntuhkalannoitusta.

Peltojen metsitys ei ole Suomessa uusi asia, sillä sitä on tuettu jo 1960-luvulta lähtien. Mira Isoniemi uskoo, että metsitys kiinnostaa maanomistajia myös 2020-luvulla, mutta hän on varovainen arvioimaan moniko siihen tarttuu.

– Tukea on maksettu ennenkin, mutta takavuosien huonot kokemukset ovat tehneet jotkut varovaisiksi. Aiempina vuosina on ollut isoja haasteita juuri heinäntorjunnassa, samoin pohjan vesitaloudessa ja ravinteissa. Myös myyristä, jäniksistä ja hirvistä on ollut pienille kasvustoille haittaa.

Pujo pellolla
Vanhaan peltoon tai muuhun joutomaahan on vuosien aikana kertynyt aikamoinen valikoima erilaisia siemeniä.Yle/Derrick Frilund

Menetelmät ja osaaminen ovat kehittyneet takavuosista. Jos kaikki tehdään oikein, metsitys voi Mira Isoniemen mukaan onnistua varsin hyvin. Hän huomauttaa kuitenkin, ettei oikotietä entisten peltojen metsittämiseen ole.

Isoniemi ennustaa, että entisten turvetuotantoalueiden metsittäminen innostaa tällä kertaa enemmän kuin peltoheittojen. Turvetuotanto on vähenemässä nopeasti, ja metsitettävät alueet sen jälkeen ovat usein isoja ja yhtenäisiä. Toisaalta metsän kasvattaminen suopohjalle ei yleensä ole yhtä työlästä kuin peltoheitolle.

Ilmaston kannalta turvepohjaisten ja muidenkin pelttoheittojen metsittäminen kannattaa.

Hehtaarikaupalla uutta hiilinielua

Mira Isoniemen mukaan paras puulaji peltoheittojen metsitykseen olisi kuusi, mutta puulaji kannattaa valita aina metsitettävän alueen mukaan. Sekametsä on turvallisin erilaisten tuhojen kannalta.

Metsäkeskuksen kartoitus löysi kaikkiaan noin 100 000 hehtaaria mahdollista metsitettävää. Siitä kymmenesosa on vanhoja turvesuonpohjia, loput niin sanottuja peltoheittoja. Kartoitukseen käytettiin Maanmittauslaitoksen ja Ruokaviraston paikkatietoaineistoja (siirryt toiseen palveluun).

Paikkatietoaineistojen mukaan metsitettäväksi sopivia suonpohjia on eniten Pohjanmaan maakunnissa ja Kaakkois-Suomessa. Peltoheittoja taas on eniten Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa, mutta joutomaita on kaikissa kunnissa Etelä-Suomea myöten.

Maakunta- ja kuntakohtaiset hehtaarit löydät Metsäkeskukselta, esityksen (siirryt toiseen palveluun) ruudut 9–19.

Isoniemi painottaa, että viljelykäytössä olevaa peltoa ei tietenkään ole tarkoitus metsittää. Myös arvokkaat maisemat, perinnebiotoopit ja esimerkiksi hevoslaitumet jätetään rauhaan.

Turvetuotantoalue, josta on toiminta loppunut
Entisen turvesuon metsittäminen voi olla helpompaa kuin vanhan pellon, sillä vastassa on oikeastaan vain ruskea kenttä. Peltoon taas on vuosien aikana kertynyt iso valikoima siemeniä ja juurakoita, mikä pistää pienet puun taimet taistelemaan elintilasta.Pasi Takkunen / Yle

Kun kuvataan ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen vaikutusta ilmastoon, käytetään yksikköä hiilidioksidinekvivalentti, CO2 ekv. Luken tutkija Antti Wall laskee metsityksen lukuja.

– Jos vuosittainen joutoalueiden metsityspinta-ala olisi 3 000 hehtaaria seuraavien 15 vuoden ajan eli yhteensä 45 000 hehtaaria, kasvihuonekaasupäästöt pienenisivät keskimäärin 0,1 miljoona tonnia CO2 ekv./vuosi, Wall vastaa sähköpostilla.

– Laskelmissa oletettiin että kivennäismaiden osuus metsitysalasta on 75 prosenttia.

Antti Wallin mainitsema kivennäismaa tarkoittaa muuta kuin turvemaata.

Tutkija muistuttaa lisäksi, että metsityksestä koituu paljon muutakin hyvää kuin hiilinielu. Se kasvattaa puuntuotantoa ja vaikuttaa edullisesti muun muassa ympäristön monimuotoisuuteen.

Mitä mieltä olet metsitystavoitteesta? Keskustelu aiheesta on auki 21.1. klo 23 asti.

Lue lisää aiheesta:

Tampere-talo istuttaa joutomaalle 3670 puuntaimea hiilinieluksi – yhä useampi asiakas haluaa hyvittää tapahtumien päästöt

Hiilinielujen perustaminen peltoja metsittämällä on luultua hankalampaa – "Osa metsityksistä on selkeästi epäonnistunut"

Suomen metsien hiilinielun vertailutasot arvioitu EU:ssa – Komissio julkaisi alustavat ehdotuksensa

Ylen ilmastolaskurin löydät tästä jutusta:

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

Lue seuraavaksi