1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Törkytehdas-Parler on suljettu – ja samalla digijättien valta näkyy paljaampana kuin koskaan aiemmin

Trumpin ja Parlerin saama kurinpalautus oli tehokas – ja myös huolestuttava, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.

sosiaalinen media
Donald Trumpin Twitter-tili puhelimen näytöllä.
Donald Trumpin viestien faktantarkistus ja lopulta käyttäjätilin sulkeminen käynnisti joukkopaon Twitteristä Parleriin. Olivier Douliery / AFP

Twitter ja Facebook sulkivat Donald Trumpin käyttäjätilit, ja samalla Yhdysvaltain presidentti menetti suoran yhteyden kymmeniin miljooniin seuraajiinsa.

Tämä digijättien toimenpide on todella kiinnostava voimannäyttö. Yleensä poliittinen valta sääntelee yritystoimintaa – mutta kongressitalon väkivaltaisuuksien jälkeen kävi toisin päin.

Maailmankirjat ovat sekaisin.

Toinen erikoinen tapaus on sosiaalisen median törkytehtaana tunnettu Parler.

Valeuutisten ja vihapuheen valvonta on kuukausien ajan ohjannut Trump-mielisiä siirtymään Facebookista ja Twitteristä tähän vaihtoehtoiseen some-palveluun. Maanantaina Parler kuitenkin sammui, kun tietojenkäsittelykapasiteettia vuokraava Amazon heitti yhtiön ulos tietokonekeskuksistaan.

Google ja Apple olivat jo aiemmin heivanneet Parlerin sovelluksen pois omista sovelluskaupoistaan.

Parlerin toimitusjohtaja John Maze on linjauksesta raivoissaan. Samoin ovat palveluun kotiutuneet ääriajattelijat, jotka kokevat, etteivät saa enää toteuttaa sananvapauttaan.

Vihapuheen levittäjiä ei käy sääliksi. Silmiinpistävää kuitenkin on, miten helposti internetin jättiläiset ajoivat pienen yhtiön kuoleman kierteeseen.

Tässä näimme, kuka lopulta hallitsee internetiä.

*Lue lisää Parlerista: *Valtataistelu somessa: Äärioikeiston suosikkipalvelussa Parlerissa uhotaan ja puolustetaan Trumpia vain tunteja ennen kuin Amazon on sulkemassa sen

Teknologiajättien valta on nyt paljaimmillaan

Digijättiläisiä on kritisoitu jo vuosien ajan siitä, että ne hyysäävät vihapuheen levittäjiä.

Yhtiöt itse ovat korostaneet, että ne ovat vain ilmoitustauluja. Se, mitä ilmoitustauluilla julkaistaan, ei ole niiden vika.

Tämä ei ole ollut vain oman edun tavoittelua. Ajatus mielipiteenilmaisun vapaudesta on ollut vuosikymmenten ajan internetinkulttuurin ydin. Siihen ei ole sopinut sen enempää viranomaisten kuin it-yhtiöidenkään kontrolli.

Vuosi vuodelta Facebookin ja Twitterin kaltaiset sosiaalisen median jättiläiset ovat kuitenkin lisäneet kontrollia palveluidensa sisältöön. Painetta ovat antaneet niin viranomaiset, suuri yleisö kuin yhtiöiden omat työntekijätkin. Trumpin tilin sulkeminen kirvoitti kiitosta myös suomalaistutkijoilta.

Samalla yhtiöt ampuivat kuitenkin itseään nilkkaan.

Vihapuheen sallimisen lisäksi niitä on nimittäin syytetty myös määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Erilaisia monopolitutkintoja on käynnissä niin EU:ssa kuin Yhdysvalloissakin.

Kriitikkojen mukaan Googlella, Facebookilla, Amazonilla ja kumppaneilla on ylivoimainen asema verkon portinvartijoina. Nyt tuo valta tuli hyvin näkyväksi.

Käsi pitelee puhelinta, jossa on auki sosiaalisen median Parler-applikaatio.
Some-yhtiö Parler poisti ainakin osan väkivaltaan yllyttävistä kommenteista. Se ei riittänyt Amazonille, joka poisti sen pilvipalvelustaan.Samuli Huttunen / Yle

Sosiaalisen median 9/11

Yhdysvaltain kongressitalon valtaus on sosiaalisen median 9/11-hetki. Näin väittää EU-komissaari Thierry Breton Politico-verkkolehdessä julkaistussa kirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun).

Vertaus saattaa kuulostaa omituiselta. WTC-iskuissa syyskuun yhdentenätoista vuonna 2001 kuoli kolmetuhatta henkilöä – Capitolin valtauksessa viime viikolla uhreja oli viisi kappaletta.

Breton ei kuitenkaan puhunut kuolonuhreista.

WTC-iskut aloittivat uuden ajan turvallisuuspolitiikassa. Toimenpiteet, joita ei aiemmin voitu kuvitellakaan, olivat mahdollisia.

Samalla tavoin uusi aika on alkamassa Bretonin mukaan nyt internetissä.

– Riippumatta siitä, oliko virassa olevan presidentin vaientaminen oikein vai ei – tuleeko päätösvallan olla teknologiayhtiöllä, jolla ei ole demokraattista oikeutusta tai valvontaa?, Breton kirjoittaa.

EU julkisti aiheeseen liittyen kaksi lakialoitetta viime vuoden lopulla. Digital Services Actin tavoitteena on saada digitaalisten palvelujen tuottajat kantamaan vastuuta sisällöistä. Digital Markets Act taas pyrkii varmistamaan, etteivät suurimmat portinvartijayritykset kilpaile epäreilusti.

Komissaari Breton kutsuu yhdysvaltalaisia lainsäätäjiä mukaan työhön.

Tähän asti Yhdysvallat on ollut EU-viranomaisia haluttomampi sääntelemään menestyviä yrityksiään.

Viimeistään nyt asiaan on herätty.

Lue seuraavaksi