1. yle.fi
  2. Uutiset

Tutkija löysi yksinkertaiselta kuulostavan keinon vähentää raskaan liikenteen päästöjä: "Todella huikeita mahdollisuuksia"

Tutkija uskoo, että reitti- ja kuormasuunnittelun tehostaminen johtaa suurten kuljetusten lisääntymiseen.

raskas liikenne
Rekka-auto maantiellä ajossa.
Nopein tapa pienentää raskaan liikenteen päästöjä on reitti- ja kuormasuunnittelun parantaminen. Rolf Granqvist / Yle

Nopein tapa pienentää raskaan liikenteen päästöjä on reitti- ja kuormasuunnittelun parantaminen. Tämä käy ilmi Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) nuoremman tutkijan Oskari Lähdeahon keskeneräisestä väitöstutkimuksesta.

Suunnittelun parantamisella Lähdeaho tarkoittaa sitä, että rekka ajaisi vajaassa lastissa yhä harvemmin. Näin saataisiin vähennettyä ajokilometrejä ja sitä kautta vähennettyä polttoainekulutusta sekä päästöjä.

Lähdeaho on tutkinut logistiikkayritysten kuorma- ja reittisuunnittelua haastattelemalla noin 30:tä suomalaista yritystä. Lisäksi hän on saanut kyselylomakkeella vastauksia noin 200:lta logistiikka-alan yritykseltä. Lähdeahon mukaan kuormasuunnittelu on hyvällä tasolla Suomessa.

– Aina on silti mahdollista tarkastella, voisiko tavaraa kuljettaa vielä järkevämmin. Reitti- ja kuormasuunnittelun tehostamisessa on todella huikeita mahdollisuuksia. Jotkut haastattelemani yritykset ilmoittavat jopa 60 prosentin päästövähennyksiä, kun ne ovat alkaneet tehostamaan reitti- ja kuormasuunnitteluaan, Lähdeaho kertoo.

LUT yliopiston nuorempi tutkija Oskari Lähdeaho.
Oskari Lähdeaho arvioi, että hänen raskaan liikenteen päästöjä tutkiva väitöskirjansa valmistuu vuoden lopulla.Antro Valo / Yle

Yrityksillä on halua parantaa reitti- ja kuormasuunnittelua

Perinteisesti suomalaiset logistiikkayritykset suunnittelevat reittinsä itsenäisesti. EU:n asettamat ympäristötavoitteet vuodelle 2030 ovat kuitenkin saaneet logistiikka-alan yritykset viime vuosina paremmin yhteisen suunnittelupöydän ääreen.

Lisäporkkanana yrityksillä on se, että tehokkaampi kuljetusten suunnittelu laskee myös kustannuksia. Suunnittelun tehostamisen myötä logistiikkayritykset ovat alkaneet ostaa reitti- ja kuormasuunnittelua.

– Se kertoo paljon alan viime aikaisesta kehityksestä, että logistiikan optimoinnista on tullut kannattavaa palveluntarjontaa, tutkija Lähdeaho sanoo.

Suomen kuljetusyrityksiä edustavan SKALin asiantuntijapalveluiden johtaja Petri Murto on Lähdeahon kanssa samoilla linjoilla: hänenkin mielestään reitti- ja kuormasuunnittelun parantamisella raskaan liikenteen päästöjä voidaan saada alemmas.

Yritykset uskovat myös suunnittelun sähköistymisen tehostavan logistiikkayritysten yhteistyötä ja samalla reitti- ja kuormasuunnittelua.

– Kuljetusalan laatiman oman päästövähennystiekartan mukaan kuljetusten digitaalisaatiolla voidaan ratkaista noin neljännes vuoden 2030 tavaraliikenteen päästövähennystavoitteista, SKALin asiantuntijapalveluiden johtaja Petri Murto sanoo.

Tukkirekka purkaa kuormaa
Reitti- ja kuormasuunnittelun parantamisella tarkoitetaan sitä että rekka ajaisi vajaassa lastissa yhä harvemmin. Näin saataisiin vähennettyä ajokilometrejä ja sitä kautta vähennettyä polttoainekulutusta sekä päästöjä.LeaJoutsensaari / Yle

Jättirekat yksi esimerkki logistiikan tehostamisesta

Nuorempi tutkija Oskari Lähdeaho arvioi, että kuormasuunnittelun optimointi kasvattaa suurikokoisten kuljetusten määrää tulevaisuudessa.

Yksi esimerkki raskaan liikenteen kuormakokojen optimoinnista on HCT-rekkojen tulo maanteille. Eli näin yhdellä ajokerralla saadaan liikuteltua mahdollisimman paljon tavaraa. HCT on lyhenne sanoista High Capacity Transport. HCT-rekkojen enimmäispituus on 34,5 metriä ja suurin sallittu kuljetettava massa on 76 tonnia.

HCT-rekat otettiin käyttöön Suomessa toissa vuonna. Niitä oli alettu pilotoida jo vuonna 2013.

SKALin asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto arvioi, että HCT-rekkojen määrä kasvaa Suomen teillä.

– Tämän suuren kaluston koko tulee lisääntymään maanteillä, koska siinä on kiistattomia etuja päästövähennysten ja ympäristötavotteiden osalta, Murto sanoo.

Kaksitoista-akselinen HCT-rekka lähtötarkastuksessa Mikkelin Ristiinassa.
Kaksitoista-akselinen HCT-rekka lähtötarkastuksessa. Arkistokuva vuodelta 2017.Jouni Kirvesmies / Yle

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilla ei ole tarkkaa laskelmaa siitä, kuinka paljon päästövähennyksiä HCT-rekat ovat liikenteessä tuoneet. Suomessa ajaa tällä hetkellä noin 400 rekkaa, jotka ovat yli 30 metriä pitkiä.

– HCT-rekat on mielekäs päästövähennysten saavuttamistapa, koska silloin syntyy myös työn tuottavuuden paranemista. Suuremmilla yhdistelmillä tulee useissa tapauksissa jopa enemmän säästöä kuljettajan palkkakuluissa kuin polttoainekuluissa, Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti sanoo.

Lähdeaho arvioi, ettei yli 76 tonnia painavia kuljetuksia tule lähitulevaisuudessa Suomen maanteille.

– Lainsäädäntö on tässä asiassa varsin tuore, eikä Suomen tieverkko kestä kaikilta osin sitä, jos kuljetusten painoa tästä lisättäisiin, Lähdeaho sanoo.

Lue lisää: Näin työryhmä puolittaisi liikenteen päästöt: Suomeen tarvitaan 700 000 sähköautoa ja autoilun päästöille kovempi hinta

Lue lisää: Liikenteen päästöt eivät puolitu ilman ikäviä keinoja – polttoaineveron korotus tai tieliikenteen päästökiintiöt tehokkaimmat toimet

Lue seuraavaksi