Suuryrityksiltä täystyrmäys hallitukselle: "Luottamus kilpailukykyä ylläpitävään politiikkaan on heikoissa kantimissa", sanoo OP:n Keitaanniemi

Suuryritysten johtoa synkistävät korona-ajan epävarmuus ja matalat kasvuodotukset, kertoo OP:n ja Aalto-yliopiston tutkimus.

Suuryritykset investoivat kasvuun tänä vuonna poikkeuksellisen vähän. Jopa tutkimuksesta ja tuotekehityksestä leikataan, kertoo OP:n kysely. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Korona-ajan epävarmuus ja matalat kasvuodotukset näkyvät Suomessa toimivien suuryritysten vuoden 2021 suunnitelmissa, ilmenee OP:n vuosittaisesta suuryritystutkimuksesta.

– Jos tutkimuksen tulosten viestiä kuvaisi säätilana, se edustaisi leutoa mutta apeaa suomalaisen etelärannikon talviaamua. Näkyvyys on heikko. Halu uusiin seikkailuihin on matala, kuvailee professori Pekka Mattila Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta kyselytutkimuksen päätunnelmaa.

OP Ryhmän ja Aalto-yliopiston tutkijoista koostuvan Nordic Institute of Business & Society -ajatushautomon yhdeksättä kertaa toteutettuun suuryritystutkimukseen vastasi syksyllä 240 johtoryhmätason edustajaa 161 yrityksestä. Vastanneiden suomalaisten tai Suomessa toimivien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 250 miljardia euroa ja ne työllistävät meillä ja maailmalla noin 600 000 työntekijää.

Suomessa kysyntä ei kasva lainkaan

Jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta näkyy suomalaisten suuryritysten kasvuodotuksissa ja strategisissa valinnoissa.

Lähes 80 prosenttia suuryrityksistä kertoo valmistautuneensa pitkäaikaiseen matalan kasvun aikaan.

Kansainvälisillä markkinoilla yritykset uskovat keskimäärin 0,7 prosentin kysynnän kasvuun, kun Suomen markkinoilla kysynnän kasvua ei edes odoteta.

Samalla vahvasti toimintaansa laajentavien suuryritysten osuus on pudonnut kahdessa vuodessa 24 prosentista 19 prosenttiin. Toisaalta myös pelkkää tehostamista janoavien osuus on vastaajajoukossa laskenut. Yhä useampi vastaajayritys pyrkiikin valitsemaan tänä vuonna strategiakseen säästöjen ja kehittämisen yhdistelmän.

Vastausten perusteella henkilöstön määrän odotetaan lisääntyvän hienoisesti sekä Suomessa että ulkomailla. Kasvuvauhti hidastuu kuitenkin merkittävästi alihankintaostoissa. Suomessa alihankkijoilta tehtävien ostojen arvioidaan kasvavan tänä vuonna vain 0,6 prosenttia.

Tutkimus- ja tuotekehitys kutistuu

Myös suuryritysten arviot tulevista investoinneista ovat laskeneet selvästi.

Vastanneet suuryritykset arvioivat, että vuonna 2021 tuotantokapasiteettiin kuten koneisiin ja laitteisiin kohdistuvat investoinnit tulevat kasvamaan keskimäärin yli kaksi prosenttia. Edellisvuonna vastaava luku oli miltei seitsemän prosenttia.

IT-järjestelmiin tehtävien investointien uskotaan kasvavan yli kolme prosenttia, kun vuoden takainen kasvuodotus oli peräti kahdeksan prosenttia.

Eniten jarrua painetaan kuitenkin tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa. Aiempien vuosien tasolta jäädään tänä vuonna kauas, vaikka kasvua kautta linjan onkin.

Tuote- tai palveluparannusprojekteihin kohdistuvien investointien uskotaan kasvavan kolme prosenttia ja uusien tuotteiden kehittämispanosten neljä prosenttia. Lisäksi tuotteiden ja palveluiden digitalisointiin tarkoitettujen investointien uskotaan kasvavan kuusi prosenttia edellisvuoteen nähden.

Lähes 85 prosenttia suuryrityksistä vakuuttaa olevansa silti valmis tekemään investointeja nopealla aikataululla, jos kysyntä näyttää kasvun merkkejä. Suunnitellut investoinnit keskittyvät ennen kaikkea uuteen liiketoimintaan, esimerkiksi digitaalisiin jakelukanaviin ja ansaintamalleihin.

Investointien matalasta tasosta Suomessa on oltu laajasti huolissaan jo ennen koronaakin, koska niillä vauhditetaan vientiä ja talouskasvua.

– Koko investointinäkymä on huolenaihe. Ei tämä voi kauaa tällaisella tasolla jatkua tai se on ongelma. En silti vetäisi tästä vielä synkkiä johtopäätöksiä. Uskon, että tämä on koronan piikkiin menevä tasokorjaus, sanoo toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi OP Yrityspankista.

Hänen mukaansa kaikkien on silti tehtävä töitä, jotta tilanne saadaan käännettyä nousu-uralle.

Ketteryys auttanut uusille markkinoille

Synkkyydestä erottuu kuitenkin myös valopilkkuja.

– On positiivista, että koronavuosi on valmentanut yrityksiä toimimaan yhä ketterämmin ja etsimään uusia kasvualueita.

Esimerkiksi lähes 70 prosenttia vastaajayrityksistä kertoo lanseeranneensa poikkeusolojen aikana normaalia enemmän uusia palveluja, ja 40 prosenttia on laajentanut toimintaansa uusille markkinoille.

– Suuryritykset ovat sitkeitä ja joustavia suojellessaan toimintaansa. Valmius toimia pitkittyneessä matalan kasvun ympäristössä on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana, ja suuryritykset ovat yhä vakuuttuneita pitkäjänteisen kehittämisen välttämättömyydestä, Keitaanniemi toteaa.

Hän huomauttaa, että talouden elpymisen tahti niin maailmalla kuin Suomessa tulee kuitenkin olemaan yritysten toimintaedellytysten kannalta keskeisessä asemassa.

Suomen poliittisen johdon toimintaa pidetään jopa uhkana

Matalalla laahaavien kasvuodotusten takia suuryritykset kohdistavat nyt erityisesti suomalaiseen politiikkaan ja hallituspohjaan erityislaatuista epäilyä, todetaan tutkimuksessa.

Yli 80 prosenttia vastanneista yrityksistä arvioi, että Suomen poliittiseen johtamiseen liittyy heidän yrityksensä näkökulmasta epävarmuustekijöitä. Vuotta aiemmin luku oli noin 48 prosenttia.

Kun globaali markkina on epävarma ja kauppapoliittiset väännöt vaikuttavat suuryritysten kauppaan, niin silloin katseet käännetään kotipesään. Suuryrityksen johtajat miettivät tekemisiään kauaskantoisesti ja sitä odotetaan ja toivotaan myös pääkonttorimaan toimintaympäristöön vaikuttavalta politiikalta.

– Yritykset odottavat, että olisi keinot pitkän aikavälin ongelmien hoitamiseksi, kuten julkisen velan, ikääntymisen tai työperäisen maahamuuton suhteen, mietitty. On siis petytty hallituksen toimintaan siltä osin, ei niinkään itse koronatilanteen hoitamiseen, arvioi Keitaanniemi synkeiden arvioiden syitä.

Lisäksi yhä useampi suuryritys näkee Suomen poliittisen johdon toiminnan uhkana tekemiselleen.

Kun syksyllä 2019 näin koki miltei 49 prosenttia vastanneista suuryrityksistä, oli uhkan tunne syksyn 2020 aineistossa kivunnut peräti 69 prosenttiin.

Suuryrityksissä huolta aiheuttavat sekä suorat poliittisesta prosessista johtuvat päätökset että julkisen talouden tulevasta tilasta johtuvat sivuvaikutukset.

Hallituksen harjoittaman talouspolitiikan näkee uhkana yli 70 prosenttia vastanneista suuryrityksistä.

Suuryritystutkimuksen mukaan yrityspäättäjien silmin Suomen hallituksen talouspolitiikka ei tue suuryrityksiä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa tai toiminnan tehostamisessa. Vain alle 13 prosenttia vastanneista suuryrityksistä uskoo, että hallituksen harjoittama talouspolitiikka tukee heidän toimintansa tehokkuutta.

– Suuryritykset laskevat tarkkaan, että palkat, verotus ja sääntely eivät aiheuta enemmän kustannuksia kuin kilpailijamaissa. Tältä osin luottamus kilpailukykyä ylläpitävään politiikkaan on heikoissa kantimissa, Keitaanniemi arvioi.

Suuryritysten antamassa kritiikissä voi myös nähdä kaikuja viime kesän poliittisesta kiistelystä, joka syntyi pääministeri Sanna Marinin ja UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen välillä Kaipolan paperitehtaan lakkauttamissuunnitelmien jälkeen.

Tulokset perustuvat OP:n vuosittaiseen suuryritystutkimukseen, joka mittaa suomalaisten suuryritysten näkemyksiä liiketoiminnan ja talouden kehityksestä. Tutkimukseen vastasi 240 henkilöä yhteensä 161 suomalaisesta tai Suomessa toimivasta suuryrityksestä, ja vastaajia ovat etenkin toimitusjohtajat, talous- ja rahoitusjohtajat sekä liiketoimintajohtajat. Aineisto kerättiin syksyllä 2020. OP Ryhmä toteuttaa Suuryritystutkimuksen kumppaninaan Aalto-yliopiston professorien perustama NIBS-ajatushautomo.

Lue lisää: