1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Kun Anna-Sofia, 28, sairastui koronaan, kauheinta oli syyllisyys ja pelko – nyt hän kertoo, miten pärjätä yksin eristyksissä

Kansainvälisten tutkimusten mukaan eristys ja yksin asuminen lisäävät masennuksen ja ahdistuksen riskiä pandemia-aikana.

koronavirus
Koronan sairastanut Helsinkiläinen nuori nainen.
Anna-Sofia vietti seitsemän päivää eristyksessä ja kävi monenlaisia tunnetiloja läpi noiden päivien aikana. Jorge Gonzalez / Yle

Sillä hetkellä, kun tieto koronavirustartunnasta varmistuu tekstiviestinä, ovet ulkomaailmaan sulkeutuvat – eristys alkaa.

Helsingissä asuva Anna-Sofia, 28, sai tuon tekstiviestin juuri ennen joulua. Koska avopuoliso oli jo lähtenyt joulunviettoon, Anna-Sofia eristäytyi yksin kotiinsa. Anna-Sofia esiintyy tässä jutussa vain etunimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Vuonna 2019 yksin asuvia oli Suomessa yli 1,2 miljoonaa. Mielenterveyden professorin mukaan yksin asuminen ja eristys lisäävät riskiä ahdistuneisuuteen ja masennukseen pandemia-aikana.

Anna-Sofia sairasti covid-19-taudin lopulta lievänä, ja oli eristyksissä seitsemän päivää. Hänen kohdallaan koronatauti olikin kuormittavampi henkisesti kuin fyysisesti.

– Siihen liittyi kaikki se henkinen puoli: pelko ja epätietoisuus, epäonnistumisen ja syyllisyyden tunne. Se ei yhtään edistä paranemista, vaan taudista tulee hankalampi päihittää, kun henkinen kuorma on kauhean iso.

Tässä jutussa Anna-Sofia kuvaa tuntojaan ja vinkkaa muille, miten pärjätä eristyksissä yksin.

Epäusko

Oireet: tukkoisuutta, matalaa lämpöä.Anna-Sofia hakeutui koronatestiin, ja vasta sen jälkeen iski epätavallinen päänsärky.

Kukaan hänen lähipiiristään ei ollut sairastanut koronaa, eikä vieläkään tiedetä, mistä Anna-Sofia taudin sai.

Kun tartunnasta ilmoitettiin tekstiviestitse, Anna-Sofia ajatteli, että joku varmaan pian soittaa ja sanoo, että viesti tuli väärään numeroon. Olo oli epäuskoinen.

– Siinä kävi valtavan tunneskaalan läpi. En tiennyt ketään, kenellä tauti olisi, eikä ollut syytä oikeasti epäillä tartuntaa.

Hän kertoo eläneensä suositusten mukaan, mutta käyttäneensä julkisia kulkuvälineitä ja käyneensä esimerkiksi ruokakaupassa. Sieltä hän itse veikkaa taudin tarttuneen.

– Pelottava ajatus. Siinä konkretisoitui, että se voi tulla mistä vaan. Sitä yritti ratkaista, että mistä se on, mutta siitä ei ole mitään hyötyä.

Koronan sairastanut Helsinkiläinen nuori nainen.
28-vuotias Anna-Sofia uskoo, että hän joutuu käymään läpi koronataudin aiheuttamaan psyykkistä taakkaa, vaikka taudin varsinaiset oireet ovatkin jo helpottaneet. Jorge Gonzalez / Yle

Vinkki: Tilanteet kannattaa ottaa hetki kerrallaan, Anna-Sofia sanoo. Koska kaikissa taudeissa vointi saattaa muuttua, kannattaa keskittyä siihen, miltä juuri sillä hetkellä tuntuu.

Syyllisyys

– Tämä on se juttu, jota vastaan on taisteltu vuosi. Ja nyt oot se, joka sen on saanut, kuvaa Anna-Sofia seuraavaa tunnettaan, syyllisyyttä.

Varsinkin kesällä ja syksyllä, kun tartuntoja oli erityisesti nuorten keskuudessa, monet nuoret kokivat, että heitä syyllistetään. Anna-Sofia sanoo kokeneensa, että hän on "taas yksi näkyvä pykälä tilastoissa".

Hän kertoo, että tilanne olisi ehkä ollut henkisesti vielä raskaampi, jos hän ei olisi elänyt suositusten mukaisesti.

– Elin syyllisyyden läpi ja tajusin, että olen tehnyt parhaani. Pystyin sanomaan itselleni, että kaikkeni tein, ja silti näin kävi.

Vinkki: Anna-Sofia taltioi omia ajatuksiaan videolle. Näin sellaisetkin asiat, joita hän ei viitsinyt muiden kanssa jakaa, tuli sanottua ääneen ja ajatukset selkenivät, hän kertoo.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan koronapandemia lisää ahdistusta, masennusta ja unettomuutta koko väestössä. Eristykseen ja karanteeniin joutuminen ja yksin asuminen lisäävät tätä riskiä.

– Eristys ja yksinäisyys ovat epidemian haitallisin seuraus, sanoo mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen Helsingin yliopistolta.

Keski-Rahkosen mukaan meitä odottaa epidemian kolmas aalto: seuraukset mielenterveydelle. Tutkimusten mukaan joka kolmas tai neljäs on oireillut pandemian aikana jollakin tavalla – nuoret ja naiset muita todennäköisemmin.

Pelko

Varsinkin nukkumaan mennessä asiat pyörivät mielessä ja Anna-Sofiaa pelotti. Hän piti tärkeitä puhelinnumeroita kätensä ulottuvilla – varmuuden vuoksi.

– Taudista tiedetään jokseenkin vähän, mutta tiedetään, että voi tulla romahduksia.

Vinkki: Anna-Sofia kertoo kuunnelleensa podcasteja nukkumaan mennessään. Hänen mukaansa erityisen hyvin auttoi Antti Holman Auta Antti -podcast, sillä sitä kuunnellessa pääsee keskittymään muiden ongelmiin, eikä tarvitse murehtia omiaan. Anna-Sofia kertoo, että päätti myös nukkua silloin kuin huvittaa – jos ei nukuta yöllä, voi ihan yhtä hyvin nukkua päiväaikaan.

Anna-Sofia vanhempiensa kanssa joululounaalla
Anna-Sofia oli joulun eristyksissä. Hän osallistui kuitenkin vanhempiensa kanssa joululounaalle. Hän kertoo, että läheisten muistaminen auttoi eristyksissä paljon: vaikka hän oli yksin, olo ei ollut yksinäinen. Anna-Sofian perhealbumi

Anna-Sofia päätti olla lukematta koronaan liittyvää uutisointia. Hän sanoo, että median kautta olemme kuulleet runsaasti tarinoita vakavasti sairastuneista, kuolleista ja long-covidista eli pitkäaikaisista, taudin jälkeen tulevista oireista.

– Se on muodostunut tosi pelottavaksi möykyksi. Ymmärrän, että sillä tavalla saadaan iskostettua, että tämä on vakava asia. Mutta se oli ainut, joka tuli päällimmäisenä mieleen: tämä on se tappava tauti.

Tarina siitä, että taudin voi sairastaa lievänä ja ilman jälkioireita, olisi Anna-Sofian mielestä helpottanut hänen oloaan sairastuvalla. Siksi hän haluaakin kertoa oman kokemuksensa.

Taudin lievä muoto on tavallisin koronavirusinfektion muoto, ja mitä nuorempi on, sitä todennäköisemmin sairastaa koronataudin lievänä, sanoo HUSin ylilääkäri Asko Järvinen.

– Sellaisten, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa, osuus on pitkälti päälle 90 prosentin, ja sitten tulee vielä nämä oireettomat.

Oireettomia arvellaan nykytiedon valossa olevan noin 20–40 prosenttia tartunnan saaneista, Järvinen kertoo.

Oireisista noin puolet oireilevat vielä kolmen viikon jälkeen jollakin tavalla. Kolmen kuukauden jälkeen oireilee noin kolmannes.

– Mitä lievempi tauti, sitä pienempi riski on saada pitkittyneitä oireita, Järvinen arvioi.

Vinkki: Anna-Sofia teki sopimuksen äitinsä kanssa, että he puhuvat puhelimessa aamuin illoin. Näin hän sai ajatukset muualle ja huomasi myös, että taudin oireet helpottivat pikku hiljaa – ja äidinkin olo helpottui.

koronavilkku lukittu
Anna-Sofia kokee, että parantuneille ei anneta tarpeeksi kattavia ohjeita. "Koronavilkkukin sanoo, että game over. Peliapplikaatiosukupolven edustaja tuli vähän sellainen olo, että okei, moni ei ole päässyt tätä peliä loppuun." näyttökaappaus Anna-Sofian Koronavilkku-sovelluksesta

Parantuminen ja jälkipyykki

Seitsemän päivän jälkeen Anna-Sofian eristys päättyi. Tauti, johon hän on suhtautunut pelonsekaisin tuntein keväästä lähtien, ei enää tunnu niin pelottavalta.

– Se muuttui konkreettiseksi, käsiteltäväksi asiaksi, vähemmän mystiseksi ja pelottavaksi. Vaikka otan tilanteen edelleen vakavasti, pystyn käymään kaupassa vähemmän ahdistuneena.

Hän uskoo, että vaikka itse tauti onkin nyt selätetty, psyykkistä puolta joutuu käsittelemään vielä jonkin aikaa.

– On mahdollista, että jälkikäteen nousee sellaisia asioita pintaan, joita ei siinä kohtaa ollut resursseja käsitellä, koska piti parantua.

Lue myös:

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

Katso Yle Areenasta:

Toimettomat: Viisi nuorta, kaksi kuukautta poikkeusoloissa. Millaista on, kun tulevaisuus on peruttu? Parikymppiset Linda, Benjamin, Taisa sekä Veera ja Aaro puhuvat rehellisesti työstä, unelmista ja mielenterveydestä. Toimettomat-dokkarisarjassa seurataan heidän arkeansa koronakriisin kurittamissa poikkeusoloissa toukokuuhun 2020 asti.

Lue seuraavaksi