1. yle.fi
  2. Uutiset

Ainutlaatuisen lohijoen pelastamisesta taisteltiin 20 vuotta – nyt idea leviää vauhdilla ympäri maata: "Ei tällaisia summia ole koskaan budjetoitu"

Etelä-Karjalan Rautjärvellä sijaitsevan Hiitolanjoen ennallistaminen ja erityisesti patojen purkaminen on uranuurtava ennakkotapaus, kun Suomen muitakin virtavesiä aletaan palauttaa lohikalojen vaellusreiteiksi.

vaelluskalat
Hiitolanjoki Rautjärvellä
Etelä-Karjalan Rautjärvellä sijaitsevan Hiitolanjoen ennallistamisesta saadut kokemukset toimivat nyt esimerkkinä muidenkin lohijokien vapauttamiselle.Sirkka Haverinen / Yle

Malli Etelä-Karjalassa sijaitsevan Hiitolanjoen palauttamisesta lohikalojen vaellusreitiksi leviää muualle Suomeen.

Etelä-Karjalan Rautjärvellä tehtiin toissa kesänä historiallinen päätös Hiitolanjoen palauttamisesta lohikalojen vaellusreitiksi. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön aikomuksena on purkaa Hiitolanjoesta kaikki kolme voimalaitosta ja padot, jotta koski pääsee kuohumaan jälleen luonnolliseen tilaansa.

Purettavat padot ovat estäneet äärimmäisen uhanalaisen Laatokan järvilohen nousun Venäjältä Hiitolanjokeen. Venäjällä ja osin Suomessa virtaava Hiitolanjoki on Suomen ainoa joki, jossa esiintyy vielä täysin luonnonvaraista järvilohta.

– Patojen poistuttua luonnonvaraisen järvilohen paikka vahvistuu ja vakiintuu Suomessa, kertoo maa- ja metsätalousministeriön projektikoordinaattori Matti Vaittinen.

Lue lisää: Kun salaisista patokaupoista uupui rahaa, Jasper Pääkkönen soitti kalakavereilleen – nyt Suomeen syntyy uusi, ainutlaatuinen lohijoki

Suomessa on satoja, pienimmät esteet mukaan lukien jopa tuhansia vaelluskalojen nousuesteitä. Hiitolanjoen jälkeen luvassa onkin lisää lukuisia padonpurkuhankkeita, joista yksi esimerkki on Saramonjoen Louhikoski. (siirryt toiseen palveluun)

12 miljoonaa euroa vaelluskaloille

Maa- ja metsätalousministeriö jalostaa parhaillaan Hiitolanjoen ennallistamisesta ja erityisesti patojen purkamisesta saatuja kokemuksia Nousu-nimisessä ohjelmassa. Hallituskauden loppuun eli vuoteen 2023 jatkuvan ohjelman tavoitteena on purkaa patoja tai käynnistää patojen purkuprosesseja kiihtyvällä tahdilla.

Manu Vihtonen Hiitolanjoen rannalla
Jokien ennallistamisprojektit vaativat monien eri tahojen yhteistyötä, diplomatiaa ja ymmärrystä.Mikko Savolainen / Yle

Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen on palkattu koordinoimaan Nousu-ohjelmaa maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosastolle. Hänen mielestään Suomessa on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana toden teolla tunnistettu ja tunnustettu virtavesien ja vaelluskalojen arvo.

– Tästä kertoo sekin, että Nousu-ohjelmassa on varattu vaelluskalojen hyväksi 12 miljoonaa euroa. Tavoitteena on esimerkiksi purkaa vaellusesteitä ja kunnostaa kalojen lisääntymisalueita, Vaittinen sanoo.

Vaittisen mukaan 12 miljoonaa euroa on Suomen mittakaavassa paljon.

– Ei tällaisia summia ole koskaan ennen budjetoitu virtavesien hyväksi. Toki kokonaisurakkaan nähden summalla pääsee vasta alkuun, mutta työtä tulee jatkaa tulevillakin hallituskausilla, kertoo Vaittinen.

Hiitolanjoen urakkaan rahaa kuluu yhteensä runsaat kolme miljoonaa euroa. Summa pitää sisällään voimalakaupat, patojen purun ja koskien ennallistamisen. Hiitolanjoki on rahoitettu Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, joten raha ei ole pois 12 miljoonan euron potista.

Pätevä vetäjä tarpeen

Matti Vaittinen kertoo, että jokainen ennallistettava joki ja ennallistamisprojekti on yksilöllinen. Tavoitteena voi olla kalojen kulun mahdollistava luonnonmukainen tai tekninen kalatie tai jopa koko padon purkaminen.

Jos pato on pieni, vedenkorkeuksia ei muuteta. Jos tilanne on riidaton, niin prosessi voi olla ohi vuodessa.

– Toisessa ääripäässä lienee Hiitolanjoen tapaus, jossa aikaa meni lähes 20 vuotta. Tämä ei siis ole kiireisen, etenkään kärsimättömän hommaa, Vaittinen hymyilee.

Jos padolla on toimintaa, kuten vesivoimala, kyseeseen voi tulla laitoksen lunastaminen, jos hinnasta päästään sopuun. On otettava myös huomioon, onko alueella kulttuurihistoriallisia arvoja ja miten toimenpiteet vaikuttavat esimerkiksi vedenkorkeuteen.

Kangaskosken voimalaitos Hiitolanjoella
Kuvassa olevan Kangaskosken voimalaitoksen pato puretaan, kun Hiitolanjoki vapautetaan luonnolliseen tilaansa.Petri Kivimäki/Yle

Hankkeella on myös oltava selkeä vetäjä, joka pitää käsissään lankoja esimerkiksi taustaselvityksissä, eri tahojen yhteistyössä, yleissuunnittelussa ja lupien hakemisessa.

– Ennallistamisprojektit vaativat monien eri tahojen yhteistyötä, diplomatiaa ja ymmärrystä. Asiantuntemusta tarvitaan niin vesi- ja kalatalousalalta, museoviranomaisilta, paikallisilta ympäristöviranomaisiltakin, Vaittinen luettelee.

Yhteistyö on tarpeen, jotta ei ajauduta ristiriitatilanteeseen, joka voi johtaa valituskierteeseen tai jopa jäätyneeseen konfliktiin, jossa mikään ei etene.

Hänen mielestään ennallistamishanke hyödyttää myös matkailua, liike-elämän mahdollisuuksia ja asukkaiden sekä loma-asukkaiden viihtymistä.

– Hyvin suunniteltu työ ei sisällä merkittäviä riskejä. Toki nykyinen maisema muuttuu ja joku voi sen toki kokea negatiivisena, Vaittinen toteaa.

Hiitolanjoen padot puretaan ja kosket ennallistetaan vuoteen 2023 mennessä.

Lue seuraavaksi