1. yle.fi
  2. Uutiset

Pohjoiskarjalainen pikkukunta rakensi koulun 100 vuodeksi ja upotti siihen yli 12 miljoonaa euroa – kunnat rakentavat nyt kiivaasti kouluja

Merkittävä osa Suomen kouluista tullut elinkaarensa päähän.

koulurakennukset
Tohmajärven uusi koulukeskus.
Katso videolta, miltä koulukeskuksessa näytti tammikuussa paria päivää ennen koulujen alkua.

Tohmajärven uusi sivistyskeskus pistää heti silmään.

Rakennus on huomattavasti suurempi kuin yksikään toinen talo pikkukunnan keskustaajamassa. Toiseksi koulurakennus on upouusi, kun muu rakennuskanta on seissyt sijoillaan jo vuosikymmeniä.

Kunnanjohtaja Olli Riikonen kertoo, että koulukeskuksesta on tullut paikallinen nähtävyys: joulun aikaan ikkunoista kurkki sisään uteliaita lomalaisia, jotka olivat käymässä kotiseudullaan Pohjois-Karjalassa.

Nähtävyydeksi sivistyskeskus on noussut ennen kaikkea hintansa takia: se maksoi kalusteineen 12,5 miljoonaa euroa ja on siten Tohmajärven kunnan historian suurin investointi.

Suomessa on käynnissä koulurakennusbuumi

Tohmajärvi ei ole ainoa kunta, jossa koulut ovat tapetilla.

Iso osa maamme koulurakennuksista on rakennettu 1950- ja 1960-luvuilla. Nyt ne ovat tulleet auttamatta elinkaarensa päähän.

Tilastokeskus pitää kirjaa myönnetyistä rakennusluvista ja valmistuneista rakennushankkeista. Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemen mukaan opetusrakennusten kohdalla käppyrät lähtivät selvään nousuun pari kolme vuotta sitten.

– Koulurakentaminen on ollut huomattavan vilkasta. Voi sanoa, että on rikottu ennätyksiä, Niemi toteaa.

Nykytahti tuskin jatkuu enää kovin montaa vuotta.

Niemi ennustaa, että rakentaminen hiipuu heti, kun koulurakennukset on saatu taas ajan tasalle. Eikä kaikkia neliöitä rakenneta uudestaan. Syrjäseuduilla syntyvyys on laskusuunnassa, joten kuntien on mietittävä, miten tiheää kouluverkkoa tulevaisuudessa tarvitaan.

Tohmajärvellä kunta päätti panna säppiin yhden kyläkoulun.

Nico Varis ja Eetu Kinnunen nostavat pallojakkaraa avoimessa opiskelutilassa.
Kuudesluokkalaiset Nico Varis ja Eetu Kinnunen uskovat, että uusissa tiloissa oppii paremmin kuin vanhassa koulussa. Plussaa on myös lyhyempi koulumatka.Heikki Haapalainen / Yle

Uusi koulukeskus korvaa kolme vanhaa

Kunnanjohtaja Olli Riikonen vastaa ennen kuin kukaan ehtii kysyä.

– Me rakensimme koulun sadaksi vuodeksi. Jos sama summa olisi käytetty sosiaali- ja terveyspalveluihin, se olisi riittänyt noin kahdeksaksi kuukaudeksi.

Kunnanjohtaja on saanut perustella koulukeskuksen tarvetta monta kertaa, sillä päätös rakentamisesta ei ollut helppo.

Alun perin rakennushanke lähti liikkeelle siitä, että keskustaajamassa sijainnut Kemien alakoulu oli päässyt kelvottomaan kuntoon. Alakoulun oppilaita harkittiin siirrettäväksi vanhaan koulukeskukseen yläkoulun ja lukion yhteyteen, mutta sitten senkin rakennuksen kunto osoittautui huonoksi.

Syntyi idea uudesta yhtenäiskoulusta, johon myöhemmin päätettiin liittää myös kirjasto sekä niin ikään remontin tarpeessa ollut Värtsilän koulu.

Tohmajärvellä uusi sivistyskeskus korvaa siis kolme vanhaa koulurakennusta.

– Koulumme toimivat itse asiassa nyt puolta pienemmissä neliöissä kuin aiemmin, Riikonen sanoo.

Miksi näin iso koulu pieneen kuntaan on suhteellinen kysymys.

Modernissa koulussa on vain yksi käytävä

Millainen sitten on koulu, jonka pitäisi kestää seuraavat sata vuotta.

Ainakin avara ja valoisa: Tohmajärven sivistyskeskus on suunniteltu siten, että luonnonvaloa tulvii sisään rakennuksen jokaiselta sivulta. Rakennuksen keskellä on Wärtsilä-saliksi nimetty monitoimitila, joka on samalla ruokala ja juhlasali.

Opetustilat jakautuvat neljään siipeen. Eri ikäisille oppilaille on omat sisäänkäyntinsä ja siipensä. Siitä on iloa nyt, kun koronarajoitusten takia on pysyttävä omissa ryhmissä.

Iso osa seinistä on siirrettäviä. Luokkatilan kokoa on mahdollista säätää ryhmän koon mukaan. Neliöt on käytetty huolella: käytäviä koko koulukeskuksessa on vain yksi.

Värimaailmakin on harkitun hillitty.

– Vessat ovat poikkeus. Niistä löytyy kyllä väriä, paljastaa sivistysjohtajan sijaisena toimiva lukion rehtori Mikko Löppönen.

Oppilaat ovat päässeet vaikuttamaan kalusteisiin. Lukiolaiset toivoivat esimerkiksi säädettäviä pöytiä ja tuoleja.

Kaivinkoneet purkavat rakennusta.
Sivistyskeskus on rakennettu vanhan Kemien koulun tontille. Kaivinkoneet purkavat vanhaa koulua lokakuussa 2018.Petri Lassheikki / Yle

Koulu valaa uskoa tulevaan

Arjen kannalta suurin muutos on, että nyt saman katon alla ovat esikoulu, peruskoulu, lukio ja kirjasto.

– Siitä on se hyöty, että tarvittaessa yläkoulun opettajat voivat opettaa myös alaluokkia, Mikko Löppönen toteaa.

Löppönen pitää tärkeänä, että iltaisin tilat ovat ilmaiseksi järjestöjen käytössä. Kun koulu on yhdessä verovaroilla hankittu, on siitä oltava iloa mahdollisimman monelle.

Maksettavaa tohmajärveläisillä riittää vielä 30 vuodeksi. Koulu on hankittu leasing-sopimuksella ja se kustantaa kunnalle puoli miljoonaa euroa vuodessa.

Keskustan katukuvaan sivistyskeskus on joka tapauksessa tuonut eloa.

Koulukeskuksessa on noin 400 oppilasta ja 50 työntekijää. Tohmajärvellä on vajaat 4 400 asukasta, joten kymmenesosa kuntalaisista viettää arkipäivänsä koulukeskuksessa.

Mikko Löppösen mukaan uudella koululla on myös symbolinen merkitys. Se luo muuttotappiokuntaan tulevaisuuden uskoa.

– Tohmajärveläiset lapset saavat käydä koulunsa Tohmajärvellä, tapahtuipa myöhemmin mitä tahansa.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 14.1.2021 kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Tältä näyttää Lieksan uusi puukoulu, jonka tekemisessä on kuunneltu oppilaita – toiveena oli paljon pistorasioita ja pelkkiä unisex-vessoja

Lue seuraavaksi