1. yle.fi
  2. Uutiset

WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas rauhoittelee ihmisten ilmastotuskaa: "Vain pieniä muutoksia arkielämäämme"

Ilmastokriisin torjunta näyttää ilmatieteilijän silmin lupaavalta ja toiveikkaalta.

ilmastonmuutos
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas
Matemaattisen luonnontieteilijän näkökulmasta on tärkeää eri ilmastotoimien vaikutusten numeerinen arviointi sekä Suomen että maailman mittakaavassa, Taalas kirjoittaa tuoreessa kirjassaan.Markku Pitkänen / Yle

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi vaadittavat toimet ovat huomattavasti helpompia kuin koronapandemian torjumiseksi on tehty. Eikä niitä tarvitse tehdä välittömästi vaan ajan kuluessa.

Tämä on Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteerin Petteri Taalaksen viesti tänään julkaistussa kirjassaan Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin.

– Näin on. Se muutos, mitä tarvitaan, voidaan tehdä melko pienin muutoksin arkielämämme kannalta, Taalas sanoo.

WMO on YK:n alainen meteorologian alan kansainvälinen järjestö. Taalas toimii järjestön korkeimmassa pestissä. Hänen alaisuudessaan on myös maailman ilmastotieteen ydin, hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (siirryt toiseen palveluun).

Taalaksen sanoilla on siis painoarvoa. Siksi häntä kuunnellaan.

Taalas saa ilmastonmuutoksen torjunnan kuulostamaan helpolta ja kivalta. Ja siltä, että mistään ei tarvitse luopua tai kärsiä.

Siltä hän haluaakin sen kuulostavan.

– Meillä on toivoa tässä asiassa. Tällä hetkellä tilanne näyttää varsin lupaavalta, Taalas sanoo Ylen haastattelussa.

Taalaksen mielestä ilmastonmuutoksen torjunnan imago on kuitenkin vaarassa lipsua väärille raiteille. Tarvittavat toimet, ainakaan yksilön näkökulmasta, eivät mullista hänen mukaansa kenenkään elämää juuri suuntaan eikä toiseen.

– Oma missioni on kertoa faktat julki, ja myös pohtia, mitkä ovat tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Joskus on vähän hukassa, mitkä ovat keskeisimmät asiat. Matemaattisena luonnontieteilijänä haluan kertoa mitkä ovat asioiden suuruusluokat, hän sanoo.

Taalas haluaa siis palauttaa mittasuhteet ilmastokeskusteluun. Hän muistuttaa kirjassaan toistuvasti siitä, että asioiden mittasuhteiden ymmärtäminen on tärkeää, kun valitaan keinoja ongelman selättämiseksi.

– On tärkeää tiedostaa asioiden suuruusluokkia. Joskus isot ja pienet asiat menevät sekaisin esimerkiksi mediassa. Saatetaan tuottaa esimerkiksi pienten lasten äideille kohtuuttomia taakkoja, kun he kokevat, että joutuvat tekemään tiettyjä valintoja, joilla ratkaisevat ilmastonmuutosta, Taalas sanoo.

Uhraamme 75 prosenttia maapallon peltopinta-alasta karjan rehun kasvatukseen. Se on hölmöläisen hommaa ja globaalisti suurin maankäytön epäkohta.

Petteri Taalas

Hänen mukaansa keinot ilmastonmuutoksen torjumiseksi kannattaa valita huolellisesti ja harkiten.

– Kaikkien ei tarvitse ryhtyä elämään Pentti Linkolan tapaista elämää, vaan tämä voidaan ratkaista melko pienillä muutoksilla arkielämäämme. Tarvitaan sekä ison mittakaavan poliittisen päätöksenteon ohjausta että omia toimintojamme, kuten liikkumisvalintoja, asumisvalintoja ja ruokavaliovalintoja, Taalas sanoo.

Ihmisten kannattaisi Taalaksen mukaan keskittyä isoihin asioihin, mikäli haluavat kantaa oman kortensa kekoon ilmastotoimissa. Isot asiat tarkoittavat liikkumista, asumista ja kuluttamista.

Viime aikoina ilmatilaa ovat hallinneet ruokavalion muutokset, metsien taloudellisen hyödyntämisen vähentäminen ja lentomatkustamisen lopettaminen parhaina keinoina ilmasto-ongelman ratkaisemiseksi. Joku puhuu jo ilmastofanaatikoista oikean opin lipunkantajina ja kanssaihmisten elämän ohjeistajina, hän kirjoittaa kirjassaan.

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas lakaisee lumia saunan edestä mökillään Nuuksiossa
Petteri Taalas lakaisi talven ensimmäisiä lumia saunamökkinsä vierestä Nuuksiossa Espoossa viime viikolla.Markku Pitkänen / Yle

Ilmastofanaatikot vievät ilmastopuheen väärille raiteille

Petteri Taalas on nähnyt, miten ilmastonmuutos on muuttunut suppeata tutkijajoukkoa huolestuttavasta ilmiöstä koko maailmaa ravistelevaksi valtavirtauutiseksi.

Hän on nähnyt myös sen, miten aikoinaan vahvasti tiedettä vastaan hyökänneet ilmastoskeptikot ovat vetäytyneet keskustelusta. Nyt Taalaksen mielestä on menty toiseen ääripäähän.

Tällä kertaa halu torjua ilmastotiedettä on Taalaksen mielestä osin syntynyt “kärkevän ja syyllistävän ilmastoviestinnän” seurauksena.

Halu rajoittaa kanssaihmisten liikkumisen, ruokavalion, asumisen tai vapaa-ajan vieton tapoja tai lapsilukua ilmastonmuutoksen torjunnan varjolla on varmasti nostanut monia ihmisiä takajaloilleen, Taalas kirjoittaa kirjassaan.

Toisaalta Taalas nostaa kyllä itsekin lapsiluvun agendalle haastattelussa, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. Hän haluaisi, että väestönkasvusta puhuttaisiin ilmastonmuutoksen yhteydessä.

– Mielelläni nostan väestönkasvun hillinnän ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalle. Siitä on puhuttu varsin vähän. Jos olisimme väestössä samalla tasolla kuin 100 vuotta sitten, ei olisi mitään ilmastonmuutosta, Taalas sanoo.

Myös ruokavalio on Taalaksenkin mielestä kysymys, jota pitää pohtia.

– Siinä keskeisin haaste on se, että uhraamme 75 prosenttia maapallon peltopinta-alasta karjan rehun kasvatukseen. Se on hölmöläisen hommaa ja globaalisti suurin maankäytön epäkohta. Siitä kannattaisi luopua. Vähemmän lihaa syömällä, voisimme käyttää peltoalaa tuottamaan vaikka biodiversiteettiä tai biopolttoaineita, hän sanoo.

Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas katsoo järvelle Nuuksion mökillään
Taalaksen mukaan ilmasto-ongelma ratkaistaan pääasiassa yritysten ja kuluttajien varoilla. Hallitusten on luotava investoinneille kelvolliset raamit.Markku Pitkänen / Yle

Taalas nostaa viestinnän kärkevyyden tikun nokkaan syyksi myös sille, että toisten puolueiden kannatus on noussut ja toisten laskenut. Suomessa toisessa ääripäässä ovat olleet hänen mukansa vihreät ja vasemmistoliitto, toisessa perussuomalaiset.

Onko tietynlainen politiikka siis tehnyt Taalaksen mielestä karhunpalveluksen ilmastonsuojelulle?

Aihepiiriin liittyy poliittisia herkkyyksiä, koska huomattava osa maailman talouskasvusta, työpaikoista, liikenteestä ja teollisuudesta on saatu aikaan kivihiilen, öljyn ja maakaasun avittamana. Ihmiskunnan riippuvuus näistä oli ja on huomattava, hän kirjoittaa.

– On tärkeää, miten ilmastotoimet kansalaisille myydään. Verot eivät ole suosittuja, veronalennukset kyllä, vaikka sitten verotettaisiin kovapäästöisiä enemmän, hän muotoilee.

Kun äärikristityt kertovat asioita julkisuudessa, suuri yleisö kokee ahdistusta ja kokee asian kielteiseksi. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on vähän samanlainen riski.

Petteri Taalas

Esimerkiksi Taalas nostaa Ranskan keltaliiviliikkeen. Kansa valtasi kadut protestiksi Ranskan aikomuksille nostaa hieman dieselin verotusta.

– Joudutaan miettimään mikä on kansalle hyväksyttävää. Pitää valita keinot niin, että myös suuri yleisö hyväksyy ne.

Valtaosa maailman väestöstä on Taalaksen mukaan sitä mieltä, että ilmastonmuutosta kannattaa torjua.

– Mutta pitää olla myös tiettyä malttia ja järkevyyttä toimenpiteissä. Uskon, että järkevät toimenpiteet yleisö hyväksyy.

Asioita joudutaan pohtimaan monelta kannalta; ilmaston, biodiversiteetin sekä talouden ja työllisyyden kannalta.

– Tämä on se poliittisen päätöksentekijän kysymys. Mutta meillä on tekniset ja taloudelliset keinot tämä ongelma ratkaista, ja sen ei tarvitse muuttaa meidän arkielämäämme kovinkaan paljon.

Taalaksen mukaan ihmisiä huolestuttaa se, miten he voivat tulevaisuudessakin liikkua kohtuuhinnalla, syödä valitsemaansa kohtuuhintaista ruokaa ja lomailla haluamallaan tavalla.

Ilmastonmuutoksen torjunnan esittäminen asketismia ja itseruoskintaa vaativana katumusharjoituksena sataa populistien laariin, Taalas kirjoittaa kirjassaan.

Kärkevä ja syyllistävä puhe ilmastonmuutoksesta johtaa Taalaksen mukaan polarisoitumiseen.

– Vähän samantyyppistä on nähty uskonnollisissa piireissä. Kun äärikristityt kertovat asioita julkisuudessa, suuri yleisö kokee ahdistusta ja kokee asian kielteiseksi. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on vähän samanlainen riski. Jos se edellyttää Pentti Linkola -tyyppistä elämää, suuri yleisö helposti torjuu sen, Taalas sanoo.

Aivan kuten kirkko, myös ilmastonmuutoksen torjunta tarvitsee asiallisia ja maltillisia viestijöitä, jotta sen imago säilyy myönteisenä, Taalas kirjoittaa.

Äärevyys ilmastonmuutoksesta puhuttaessa voi johtaa Taalaksen mukaan populistien suosioon.

– Kuten USA:ssa on nähty, populistit eivät ole ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta paras lopputulos.

"Kotimaisessa ilmastokeskustelussa on monista muista maista poikkeavia sävyjä"

Taalas syyttää kirjassaan useaan otteeseen Suomen ilmastokeskustelua siitä, että se on liian fanaattista ja että se liikkuu mielikuvien tasolla.

Ruokavalion, lapsiluvun, metsien ja lentoliikenteen merkitys on tärkeä arvottaa Taalaksen mukaan niitä kuvaavilla luvuilla, ja ottaa huomioon koko päästöjen vähentämisen kirjo.

No, mitkä ne luvut sitten ovat? Asiaa voi katsoa monesta vinkkelistä.

Jos sitä katsoo ilmatieteilijän vinkkelistä, eli ilmaan päätyvien kasvihuonekaasujen määrän näkökulmasta maailmanlaajuisesti, luvut näyttävät tältä.

Globaalit kasvihuonekaasupäästöt. Suurin aiheuttaja on energia 73,2%.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Taalakselle ilmatieteilijänä on selvää, mistä toiminnasta maapallolla päätyy eniten ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä ilmakehään.

– Isoin päästön tuottaja on energiantuotanto, kakkosena liikenne, Suomen kaltaisissa maissa kolmosena ovat kiinteistöt ja asuminen. Sitten tulevat maankäyttöasiat ja ruokavalioasiat, jotka ovat selvästi pienempiä asioita. Niitäkin kannattaa harrastaa, mutta niillä emme kykene tätä ongelmaa ratkaisemaan. Keinot energia-, liikenne- ja asumisjärjestelmien parantamiseksi ovat olemassa. Yksilöinä voimme tätä toimintaa tukea, Taalas sanoo.

Taalasta närästää se, että esimerkiksi IPCC:n maa- ja meriraporttien uutisoinnista on syntynyt hänen mielestään kuva, että keskeisin ilmastonmuutoksen kysymys on maa- ja metsätalous tai meret.

Suurelle yleisölle on saattanut hänen mukaansa syntyä vajavainen kuva ilmastonmuutoksen torjunnan kokonaisuudesta, koska fossiilisten polttoaineiden päästöjen roolia ei ole näissä yhteyksissä käsitelty.

– Ratkaisemme tämän sillä, että muutamme energiantuotantomme fossiilienergiasta vesivoimaan, uusiutuvaan energiaan, jossain määrin myös ydinvoimaan. Liikennejärjestelmämme pitää muuttaa sähköiseksi ja biopolttoaineita ja vetyä käyttäväksi. On myös uusia mahdollisuuksia synteettisiin polttoaineisiin, jolloin voidaan jopa imeä hiilidioksidia ilmakehästä. Suomessa asuminen on keskeinen juttu, miten lämmitämme tai jäähdytämme asuntojamme, hän sanoo.

Jos päästöjä taas katsoo yksittäisen ihmisen näkökulmasta, ne näyttävät tältä.

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10 300kg C02/hlö/vuosi
Jyrki Lyytikkä / Yle

Taalaksen mielessä ilmastotoimilla on hyötyjä, eikä haittoja.

– Uskon, että sähköautot halventuvat. Maalämpö on houkutteleva ratkaisu. Kasvisruokavalio on myös terveellinen. Kevyt liikenne on myös terveyden kannalta hyvä asia, hän luettelee.

Taalaksen näkemyksen mukaan pienet ilmastotoimet ovat turhaa näpertelyä. Hänen mielestään ei ole ilmaston kannalta mitään väliä, valitseeko kaupassa paperi- ja muovikassin.

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas seisoo portailla ja katsoo kauas järvelle mökillään Nuuksiossa
Petteri Taalas kirjoittaa törmänneensä ilmastokeskustelussa samanlaisiin pelon ja apatian tunnelmiin kuin nuoruudessaan ydinsodan uhasta keskusteltaessa.Markku Pitkänen / Yle

Jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä, maapallo ei kykene elättämään nykyistä määrää ihmisiä

Maapallon keskilämpötila on tuoreimpien mittausten mukaan rikkonut 1,2 asteen lämpenemisen rajan. Maaginen 1,5 astetta saatetaan Ison-Britannian ilmatieteenlaitoksen mukaan saavuttaa ainakin hetkellisesti jo vuoteen 2024 mennessä.

Paluuta esiteollisen ajan ilmastoauvoon ei ole enää näköpiirissä.

Suomen arktinen alue lämpenee vähintään kolmesta viiteen astetta, vaikka Pariisin sopimuksen rajoissa pysyttäisiin. Talvella lukemat ovat vielä suurempia.

Meriveden nousu tapahtuu hitaasti ja jatkuu vääjäämättä 2100-luvulle, vaikka Pariisin sopimuksen rajoissa pysyttäisiin.

– Tähän mennessä ei olla menty vielä oikeaan suuntaan. Olemme rikkoneet näiden pitoisuuksien ennätyksiä vuodesta toiseen. Sama pätee lämpötiloihin. Tähän mennessä on menty huonoon suuntaan.

IPCC osoitti 2018, että puolitoista astetta olisi ideaalisin tavoite koko maapallon kannalta. Kaksi astettakin olisi onnellista ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Yli kolmen asteen olosuhteissa maailman väestön ruokkiminen kävisi erittäin hankalaksi.

Sekä poliittiset päättäjät että useat yritykset että finanssitoimijat ovat kuulleet tämän viestin ja haluavat olla ratkaisemassa tätä ongelmaa.

Petteri Taalas

Jos päästörajoituksissa epäonnistutaan täysin ja kaikki fossiilivarat poltetaan, keskilämpötila saattaa nousta 3-5 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Elämä maapallolla jatkuu noissakin olosuhteissa, mutta biosfääri eli elonkehä kokee dramaattisia muutoksia, eikä kykene elättämään nykyistä määrää ihmisiä.

Taalas haluaa muistuttaa, että ilmastonmuutos ei ole johtamassa ihmiskunnan tuhoon eikä planeettamme tuhoon.

– Näin ei ole käymässä. Skenaariot, joita on laskettu, eivät semmoista ajatusta tue. Meillä on tiettyjä riskejä, joita pitää seurata. On valittavana tiettyjä harmaan sävyjä tulevaisuudelle, jos 2050-2060 hiilineutraaliustavoite saadaan koko maailmassa vallitsevaksi tavoitteeksi.

Taalas näkee tilanteen jopa lupaavana tällä hetkellä. Lupaavuudella Taalas tarkoittaa sitä, että niin monet maailman maat ovat tehneet lupauksia ilmastotoimista. Kiina, EU, Japani, Etelä-Korea, Etelä-Afrikka, presidentti Bidenin myötä myös USA liittynee samaan rintamaan.

– Se tarkoittaa, että kaksi kolmasosaa maailman päästöistä on tämmöisten sitoumusten takana. Meillä on myös kasvava määrä teknisiä keinoja ratkaista tämä ongelma, ja koko ajan syntyy uusia innovaatioita. Olen varsin optimistinen, että tullaan Pariisin [ilmastosopimuksen] 1,5-2 asteen haarukkaan pääsemään.

Tämä siitäkin huolimatta, että maapallo on jo nyt keskimäärin lämmennyt 1,2 astetta ja 1,5 astetta kolkuttelee ovella.

– Kahteen asteeseen meillä on varsin hyvät mahdollisuudet päästä. Tietysti 1,5 astetta olisi ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta parempi, tai itse asiassa paras tilanne olisi, että voisimme museoida tilanne nykyiselleen. Se ei ole enää mahdollista. Muutos tulee etenemään 2060 luvulle asti. Se on fakta.

Taalaksen mukaan viesti, jota ilmastotieteilijät ovat toitottaneet jo 40 vuotta, on nyt kuultu.

– Siltä osin tilanne on lupaava. Sekä poliittiset päättäjät että useat yritykset että finanssitoimijat ovat kuulleet tämän viestin ja haluavat olla ratkaisemassa tätä ongelmaa. Että toivoa on, mutta vielä ei olla nähty sitä myönteistä käännöstä ilmakehässä, hän sanoo.

Lue myös:

Suomalaisen ilmastogurun väitteet ihmetyttävät tutkijoita – onko niille tieteellisiä perusteita?

Maailman CO2-päästöt ovat jo lähes samat kuin ennen koronaa – ilmastoasiantuntija Petteri Taalas Ykkösaamun vieraana

Lue seuraavaksi