Kokonaiskuolleisuus ei merkittävästi kasva, vaikka korona jylläsikin vuonna 2020

Suomen kuolleisuuteen koronatauti ei vuositasolla tuo suurta muutosta. Pandemiaan on nyt viime keväästä lähtien kuollut 602 ihmistä, kun Suomessa kaikkia kuolemia on tavallisenakin vuonna yli 50 000.

Ikä ja pitkäaikaissairaudet ovat edelleen suurin riski koronapotilailla. Sairaala Novan teho-osastoa Jyväskylässä. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Toisessa korona-aallossa syystalvella ja alkutalvesta koronakuolemia tuli taas enemmän kuin suhteellisen rauhallisen kesän ja alkusyksyn aikana.

Kuolinluvut ovat myös esillä mediassa joka päivä, joten monelle saattaa tulla käsitys, että Suomessa vuonna 2020 kuolleiden määrä olisi poikkeuksellisen suuri. Näin ei kuitenkaan ole.

– Viime vuosi ei Suomen osalta poikkea kovin paljoa aiemmista vuosista, vaikka meillä on nyt ollut korona ja tämähän johtuu siitä, että Suomessa on onnistuttu pitämään tautitapausmäärät varsin alhaisina, sanoo THL:n tutkimusprofessori Markku Peltonen.

Koronaan kuolleita on Suomessa siis tuoreimman tiedon (siirryt toiseen palveluun) mukaan 602. Vuosittain maassamme kuolee noin 53 000 ihmistä, joten siihen verrattuna koronan uhriluku - vaikka tietenkin aina turhan suuri - asettuu oikeisiin mittasuhteisiinsa.

Toisen aallon tarkempia lukemia päästään tarkastelemaan lähiaikoina.

– Jos koko vuotta 2020 katsotaan, niin todennäköisesti mitään merkittävää ylikuolleisuutta ei kuitenkaan ole verrattuna viiteen aikaisempaan vuoteen, Peltonen uskoo.

Koronalla ei ole suurta vaikutusta Suomen kokonaiskuolleisuuteen, koska tautimäärät ovat meillä pysyneet alhaisina. Kuva Meilahden sairaalan luota viime syksyltä. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Tilastoharha kummittelee – korona tappaa edelleen

Koronaviruksen arveltiin aiemmin muuttuneen ajan kuluessa hieman lievemmäksi, mutta vaarattomampi se ei kuitenkaan ole.

Syksyllä havaittiin, että osuus, joka tartunnan saaneista kuolee, oli hieman viime kevättä alhaisempi, mutta kyseessä lienee tilastoharha.

– Keväällä tunnistettiin vain hyvin vakavia tapauksia eli silloin jäi lievempiä tapauksia havaitsematta. Nyt testataan niin paljon enemmän, että saadaan mukaan positiivisten joukkoon huomattavasti lievempiä tapauksia, jolloin myös se kuolleiden osuus näistä positiivisista tulee olemaan jonkin verran alhaisempi, Peltonen huomauttaa.

On myös muistettava, että kuolinsyyn julistaminen koronan aiheuttamaksi ei ole yksiselitteistä. THL:n päivittäin julkaisemaan koronakuolematilastoon merkitään kaikki ne, joiden elimistössä on kuolinhetkellä koronavirus.

THL:n tilasto ja myöhemmin julkaistava Tilastokeskuksen virallinen tilasto tulevatkin eroamaan jonkin verran toisistaan.

Iäkkäillä yhä suurin riski kuolla koronaan

Ikä on edelleen suurin riskitekijä, kun tarkastellaan kuolemaan johtaneita koronatartuntoja. THL:n tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomessa koronaan kuolleista 602 ihmisestä noin 400 on ollut yli 80-vuotiaita.

Seuraavaksi suurin riskiryhmä iän mukaan ovat 70 – 79-vuotiaat, joiden joukossa koronakuolemia on ollut yli 120.

Iäkkäämmillä taustasairaudet lisäävät riskiä vielä entisestään. Näitä ovat sydän- ja verisuonitaudit, verenpainetauti, diabetes, astma ja krooniset keuhkosairaudet, maksan tai munuaisten vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävät sairaudet ja lääkitykset sekä sidekudossairaudet ja reuma.

Riskitekijöitä ovat myös tupakointi ja ylipaino.

– Mutta jo ikä yksistään, vaikka ihan perusterveiden joukossa, nostaa kuoleman riskiä tartunnan saaneilla, Peltonen korostaa.

Viimeksi kausi-influenssaa podettiin talvella 2019-2020. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Kausi-influenssa ei ole vielä alkanut

Viime vuosina Suomessa on kuollut normaaliin kausi-influenssaan (siirryt toiseen palveluun) muutamia satoja ihmisiä vuodessa.

Nyt kausi-influenssakausi ei ole vielä alkanut (siirryt toiseen palveluun) meillä eikä maailmalla. Tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu Suomessa toistaiseksi vain muutamia löydöksiä.

Terveyskeskusten influenssakäyntimäärien seuranta ei ole tosin koronasta johtuen toteutunut normaalien talvien tapaan

Jouluun mennessä kausi-influenssarokotuksia oli meillä annettu lähes 900 000.

On odotettavissa, että kausi-influenssa jääkin tavallista vaimeammaksi. Syynä ovat ainakin koronatiedotuksen aikaansaama parantunut käsihygienia, turvavälit sekä kasvomaskin käyttö.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta – Jatkuvasti päivittyvään artikkeliin kootaan koronauutiset Suomesta ja maailmalta.