1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työperäinen maahanmuutto

Ratkaisu filippiiniläishoitajien eettisempään rekrytointiin: kielitaito kuntoon ja koko perhe Suomeen isovanhempia myöten

Suomessa on alettu etsiä eettisesti ja taloudellisesti kestäviä tapoja palkata ulkomaisia työntekijöitä.

työperäinen maahanmuutto
Shielou Gomeyac on saanut oikeuden toimia sairaanhoitajana Suomessa täydennyskoulutuksen jälkeen. Filippiiniläisten hoitajien tutkinto ei kelpaa sellaisenaan Suomessa. Arkistokuva.
Shielou Gomeyac on saanut oikeuden toimia sairaanhoitajana Suomessa täydennyskoulutuksen jälkeen. Filippiiniläisten hoitajien tutkinto ei kelpaa sellaisenaan Suomessa. Arkistokuva.Yle / Henrik Leppälä

Filippiiniläishoitajien rekrytoinnin eettiset ja taloudelliset ongelmat ovat ratkaistavissa, jos Suomessa löydetään yhteinen, kestävä tapa toimia kansainvälisissä hoitajarekrytoinnissa. Filippiiniläishoitajien rekrytoinneista tehtyjä tutkimuksia johtaneen professori Pirkko Pitkäsen mielestä nyt olisi korkea aika saada hoitajien rekrytointi kestävämmälle linjalle.

Yle uutisoi toissa viikolla etenkin filippiiniläisten hoitajien rekrytointiin liittyvistä eettisistä ja taloudellisista ongelmista. Sairaanhoitajakoulutuksen kotimaassaan saaneet hoitajat työskentelevät Suomessa pääosin hoiva-avustajina tai heidät koulutetaan lähihoitajiksi.

Moni hoitaja ei jää pysyvästi Suomeen. Koulutushukan lisäksi hoitajien rekrytointi ei pidemmän päälle helpota työvoimapulaa, jos hoitajat eivät viihdy Suomessa.

Tampereen yliopiston koulutuspolitiikan ja monikulttuurisuuskasvatuksen emeritaprofessori Pirkko Pitkänen ei kuitenkaan tyrmää koulutettujen sairaanhoitajien rekrytoimista Filippiineiltä Suomeen. Filippiineillä sairaanhoitajia koulutetaan yli oman tarpeen ja maassa on noin 200 000 hoitajan reservi.

Suomi on myös hyvässä maineessa, joten rekrytointiyritykset voivat valita parhaat päältä, kertoo Pitkänen.

– Ennen kaikkea meidän pitäisi ajatella, miten saamme heidät pysymään täällä.

Kielitaito kuntoon

Pitkäsen mielestä filippiiniläishoitajilla ei pitäisi kuitenkaan ratkaista lähihoitajapulaa.

– Se, että sairaanhoitajia koulutetaan lähihoitajiksi, ei ole mistään näkökulmasta järkevää. Lähihoitajapula pitäisi ratkaista nostamalla palkkoja ja panostamalla työolosuhteisiin niin, että lähihoitajat pysyisivät työssään ja palaisivat toisista tehtävistä.

Filippiiniläishoitajia Pitkänen sen sijaan täydennyskouluttaisi koulutustaan vastaaviin tehtäviin sairaanhoitajiksi. Se on mahdollista jo nyt, mutta käytännössä monet filippiiniläishoitajat jäävät lähihoitajan tai hoiva-avustajan tehtäviin.

Täydennyskoulutuksessa pitäisi panostaa räätälöityyn ammatilliseen koulutukseen ja erityisesti kielitaitoon. Lähtömaakoulutuksessa opittu kielitaito harvoin on riittävä.

– Kun he tulevat Suomeen, kielitaito ei ole missään tapauksessa sellainen, että he pystyisivät suoraan toimimaan sairaanhoitajan tehtävissä.

Filippiineillä koulutetaan sairaanhoitajia yli oman maan tarpeen. Monet hakeutuvat töihin ulkomaille. Arkistokuva.
Filippiiniläinen hoitaja työskentelee kotimaassaan. Arkistokuva.Yle / Kirsi Crowley

EU- ja ETA-maiden ulkopuolella suoritettu sairaanhoitajatutkinto ei kelpaa Suomessa sellaisenaan. Tutkintoja vertailee ja hyväksyy Suomessa Valvira. Vasta laillistamisen jälkeen hoitaja voi toimia ammatissaan.

Professori Pitkäsen mukaan filippiiniläishoitajien ammattitaito on hyvä. Maan sairaanhoitajakoulutus on pääosin rakennettu Pohjois-Amerikan mallia vastaavaksi, sillä filippiiniläishoitajien muutto suuntautui aluksi sinne.

Täydennyskoulutus olisi tehokkaampaa, jos se tapahtuisi työympäristössä. Se tukisi myös kielenoppimista. Ulkomaalaistaustaiset hoitajat toimisivat hoiva-avustajina tai mahdollisesti jopa lähihoitajina. Harjoittelusta maksettaisiin asianmukainen korvaus.

Kielenoppiminen vaatii myös koko työyhteisön tukea.

– Tässä tarvitaan kollegoilta hyvää tahtoa, jos he haluavat, että ulkomaalainen hoitaja oppii suomen kieltä. Yksikin ulkomaalaistaustainen voi häiritä kiirettä ja sotkea arjen rutiineita, jos resursseja ei ole hoidettu kuntoon.

Pitkäsen mukaan työnantajien on huomioitava, että ulkomaalaisen työntekijän perehdyttäminen on yksi työtehtävistä. Erikseen sovituille mentoreille pitäisi myös maksaa korvausta tehtävästä. Hoitajien työssä kielitaito on ehdoton edellytys eikä virheisiin ole varaa. Siksi perehdytystä ja kielenopettamista käytännön työtehtävissä ei voi laiminlyödä.

– Filippiiniläiset ovat hyvin kohteliaita ja kasvojen säilyttäminen on tärkeää. He eivät helposti esitä kritiikkiä tai sano, ettei ymmärtänyt.

Professori Pirkko Pitkäsen mukaan suomen kieltä opetteleva hoitaja tarvitsee koko työyhteisön tukea

Koko perhe Suomeen

Toistaiseksi Suomeen on tullut enimmäkseen filippiiniläishoitajia, joilla ei ole puolisoa tai lapsia. Perheenyhdistäminen vaatii Suomessa tietyn tulotason ja hoiva-avustajan tai lähihoitajan palkka ei aina riitä edes yhden lapsen maahan tuomiseen.

Filippiiniläiset elävät professori Pirkko Pitkäsen mukaan säästeliäästi ja lähettävät rahaa sukulaisilleen. Ajatuksena on palata jonkin ajan kuluttua kotimaahan.

– Suomeen kannattaisi rekrytoida pikemminkin aviopareja tai perheellisiä, joilla on lapsia, sanoo Pitkänen.

Lapset sopeutuvat usein nopeasti yhteiskuntaan, saavat kavereita ja oppivat kieltä. Se juurruttaa myös vanhemmat Suomeen.

Aasialaiseen perheeseen kuuluvat myös isovanhemmat. Jos heidän lapsensa ovat ulkomailla töissä, isovanhemmat saattavat jäädä kotimaassa tyhjän päälle, sillä Suomen kaltaista sosiaaliturvajärjestelmää ei ole. Pitkäsen mukaan perheenyhdistämisen tulisi huomioida myös isovanhemmat.

– Jos tavoitteena on, että Filippiineiltä rekrytoidut hoitajat jäävät Suomeen, perheenyhdistämisohjelman perhekäsitystä tulisi laajentaa.Jos sillä saadaan kaksi työntekijää suomalaiseen yhteiskuntaan ja lapsia, jotka kasvavat työntekijöiksi Suomeen, saldo voisi jäädä plussan puolelle.

Professori kehottaa eri ministeriöitä poikkihallinnolliseen yhteistyöhön, jotta hoitajien työperäinen maahanmuutto sujuisi mutkattomammin. Hoitajien rekrytointi voi olla eettisesti ja taloudellisesti kestävää vain, jos yhteiskunnan rakenteet tukevat sitä.

– Ei mitään projektiluontoista, vaan pitkäjänteistä toimintaa. Projekteissa aina aloitetaan alusta ja pahimmassa tapauksessa tehdään aina samat virheet.

Turhaa ja päällekkäistä koulutusta ei kannata antaa

Opetusministeriössä on oltu pitkään sitä mieltä, ettei koulutusresursseja kannata hukata siihen, että sairaanhoitajat saavat osaamistasoaan alempaa koulutusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä on jo vuonna 2014 pidetty tärkeänä, että ulkomailla sairaanhoitajan koulutuksen saaneet toimisivat Suomessakin koulutustaan vastaavissa tehtävissä eli sairaanhoitajina. Työryhmässä olivat mukana sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

– Jos työmarkkinoille pääsee suorittamalla Valviran määräämät lisäopinnot ja harjoittelun, ei pitkäkestoista koulutusta kannata järjestää, sanoo opetusneuvos Sanna Hirsivaara.

Hirsivaara kannattaa professori Pirkko Pitkäsen ajatusta siitä, että työpaikkoja hyödynnetään ulkomailta tulevien hoitajien oppimisympäristönä.

Leikkaussalihoitaja Carita pesee käsiään ennen leikkaussaliin menoa.
Suomessa ei saa toimia lähihoitajan tai sairaanhoitajan tehtävissä ilman Valviran vahvistamaa koulutusta. Henrietta Hassinen / Yle

Opetusneuvos Kaisu Piiroinen kertoo, että ulkomailta tuleville hoitajille on tarjolla erilaisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Tilanne on kuitenkin varsin kirjava ja toimintaa on "hyppyytetty" hankkeesta toiseen.

– Kun ulkomaalaisten hoitajien määrä tulee lisääntymään, on tärkeää, että Suomi pystyy ottamaan lisääntyviäkin määriä vastaan, sanoo Piiroinen.

Siksi ministeriöt ovat perustaneet jälleen yhteisen työryhmän ja nyt työperäiseen maahanmuuttoon aiotaan saada yhtenäisempi ote. Hanketta vetää työ- ja elinkeinoministeriö.

Aivoviennin sijasta aivokiertoa

Työ- ja elinkeinoministeriön projektipäällikkö Pipa Turvasen mukaan Suomessa toimitaan nyt kansainvälisissä hoitajarekrytoinneissa vähän kuin villissä lännessä. Jokainen työnantaja ja rekrytointiyritys toimii tahoillaan eikä yhtenäistä mallia ole. Silloin myös Suomen koulutusjärjestelmän on vaikea vastata täydennyskoulutustarpeisiin. Tähän on nyt tulossa tolkkua.

– Eettisen ja kestävän rekrytoinnin periaatteista voidaan pitää paremmin kiinni, jos me teemme Suomessa yhtenäisemmän mallin. Se säästäisi kaikkien osapuolien resursseja.

Yhtenäinen malli edellyttää perusteellista pohjatyötä. Ministeriö on nyt selvittämässä, minkä verran hoitajia ulkomailta tarvitaan.

Maailman terveysjärjestö WHO ylläpitää tietokantaa, mistä maista terveydenhuoltoalan ammattilaisia voi siirtyä muihin maihin töihin vaarantamatta oman kotimaansa tilannetta.

– Me emme edistä kansallisesti rekrytointia sellaisista maista, missä se heikentää lähtömaan terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta, sanoo Turvanen.

Verinäytettä otetaan ranteesta.
Suomessa selvitetään alkuvuoden aikana, kuinka paljon terveydenhuollossa tarvitaan ulkomaalaisia työntekijöitä. Jyrki Lyytikkä / Yle

Turvanen ei lähde vielä arvioimaan millainen terveydenhuoltoalan rekrytointimalli Suomeen sopisi. Yleisesti kansainvälisessä työvoiman liikkuvuudessa on alettu kiinnittää huomiota siihen, että lähtömaa, vastaanottomaa ja työntekijä itse hyötyvät rekrytoinnista. Esimerkiksi Filippiineillä ja Saksalla on kahdenvälinen sopimus hoitajarekrytoinnista.

– Saksa myös tukee lähtömaan terveydenhuoltojärjestelmän kehittymistä, jolloin hoitajien palkkaaminen on kestävä myös lähtömaan kannalta. Se tukee myös tavoitetta aivokierrosta, jolloin kyse ei ole nollasummapelistä, aivoviennistä tai aivotuonnista, sanoo Turvanen.

Sinkkuhoitajien sijaan kokonaisia perhekuntia

Ollakseen eettisesti ja taloudellisesti kestävää ulkomailta palkatun hoitajan pitäisi myös viihtyä Suomessa. Kansainvälisissä rekrytoinneissa on huomattu, että osaajat eivät pysy maassa, jos perhe ei ole mukana tai viihdy maassa.

Projektipäällikkö Pipa Turvanen kertoo esimerkin Australiasta.

– Australiassa houkutellaan esimerkiksi Filippiineiltä kokonaisia perhekuntia syrjäisempiin kaupunkeihin tekemään töitä ja käymään kouluja. Silloin palveluista pystytään pitämään paremmin kiinni.

Jotta sama onnistuisi Suomessa, pitäisi koko yhteiskunnan olla valmis vastaanottamaan kokonaisia perhekuntia. Puolisolla pitäisi olla töitä, maahantulo, kieliopinnot ja muu kotouttaminen täytyisi sujua eli koko yhteiskunnan asenneilmapiirin pitäisi olla vastaanottavainen.

Turvasen mukaan puolisoita kannattaisi rekrytoida jo nyt, sillä muillakin aloilla on pulaa työvoimasta.

– Sehän olisikin järkevää. Jos tehdään isoja rekrytointiponnisteluja, miksi ei saman tien palkattaisi muillekin työvoimapula-aloille osaajia?

Projektipäällikkö Pipa Turvasen mukaan yhtenäinen malli voi olla jo valmiina testattavaksi loppuvuodesta. Kun vielä ulkomaalaislain kokonaisuudistus valmistuu, käsitellään työperäisen maahanmuuton oleskeluluvatkin nykyistä nopeammin.

Lähteet: Vartiainen-Koskela-Pitkänen: Sairaanhoitajia Filippiineiltä. Näkökulmia kestävään kansainväliseen rekrytointiin (2018) (siirryt toiseen palveluun)

Voit keskustella aiheesta tiistai-iltaan klo 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Svenska Yle:

Spotlight – hoitajat ilman oikeuksia II

Josephine värvättiin Esperiin – sitten kaikki meni pieleen

Filippiiniläisiä hoitajia on vaadittu maksamaan laittomia palkkioita

Lue seuraavaksi