1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. valtiontuki

Koronatuen toinen kierros edellistä suositumpi – "Uuden vuoden rakettimyynti paikkasi menetyksiä", kertoo tukea saanut ilotulitusyrittäjä

Yritysten koronatuesta jäänee toisellakin kierroksella iso osa jakamatta, koska useimmilla hakijoilla tukiehdot eivät täyty vieläkään ja toisilla tulee valtiontukia koskeva tukikatto täyteen.

valtiontuki
Ihmisiä Senaatintorilla uutena vuonna puolilta öin.
Suomen Ilotulitus yhtiö sai kustannustukea yli 100 000 euroa. Koronavuoden huipennus eli ilotulitemyynti paikkaa tapahtumatulitusten menetyksiä.Esa Syväkuru / Yle

Yrityksille tarkoitetun koronatuen eli kustannustuen toinen kierros on kiinnostanut yrityksiä edeltäjäänsä enemmän. Hakemuksia on tullut eniten matkailu-, majoitus- ja ravintola-aloilta sekä kulttuurin ja viihteen erilaisilta yrityksiltä.

Kustannustuen ensimmäinen hakukierros oli heinä-elokuussa. Hallitus kuitenkin päätti avata toisen kierroksen, koska pandemia aiheutti vaikeuksia yrityksille vielä syksylläkin. Kustannustuen toinen hakukierros alkoi joulun alla ja se jatkuu helmikuun loppupuolelle.

Edellisessä kustannustuessa potti oli 300 miljoonaa. Siitä kuitenkin jäi valtaosa jakamatta. Pääsyyksi yritykset nimesivät liian tiukat kriteerit. Nyt jaossa on 550 miljoonaa euroa keventynein ehdoin.

Yksi tuen saaneista on Suomen Ilotulitus Oy, joka sai tukea nyt toistamiseen. Ensimmäisellä kierroksella yhtiö sai 34 000 euroa. Kustannustuen toisella kierroksella heltisi enemmän eli 115 000 euroa.

– On sillä merkitystä liiketoimintamme jatkuvuuden kannalta. Ne rahat on oikeastaan käytetty jo. Kaikki kustannukset eivät joustaneet kesällä eikä kustannustukikaan ottanut kaikkia huomioon. Olemme joutuneet neuvottelemaan erilaisia sopimuksia kumppaneiden kanssa ja ottamaan lisärahoitusta selvitäksemme tuon yli. Nyt sitten maksellaan pois niitä maksuja mitä tuolta ajalta on kertynyt, sanoo Suomen Ilotulitus Oy:n toimitusjohtaja Niila Rajala.

Niila Rajala, toimitusjohtaja, Suomen Ilotulitus Oy
Suomen Ilotulitus Oy:n Niila Rajalan mukaan pääliiketoiminta eli kuluttajailotulitteet tuovat liikevaihtoa kaksi kuukautta vuodessa. Loput kymmenen kuukautta kassavirtaa on kerätty, ennen koronavuotta, konserttien ja tapahtumien valosuihkuista, savupatsaista ja loppuilotulituksista. Rami Moilanen / Yle

Yhtiölle satojen tuhansien eurojen menetykset syntyivät siitä, että konserttien, yleisö- ja urheilutapahtumien valosuihkut, savupatsaat sekä näyttävät päätösilotulitukset olivat viime kesänä muisto vain.

– Kesäkuusta alkusyksyyn on suomalaista tapahtumaikaa. Yleisötapahtumat, konsertit , urheilutilaisuudet ja muut jäi nyt pitämättä ja meidän palvelut toteuttamatta, Rajala sanoo.

Kustannustukea maksettiin tällä kierroksella kesä-lokakuun liikevaihdon laskun ja kustannusten perusteella. Vertailukohtana oli edellisen vuoden vastaava aika.

Mutta myös yhtiön keskeisin sesonki eli uuden vuoden ilotulitusjuhlinta meni kahtalaisesti.

Erilaisia ilotulitetuotteita myynnissä.
Uuden vuoden ilotulitteiden myynti kasvoi koronavuoden lopuksi parikymmentä prosenttia arvioi Suomen Ilotulitus Oy.Henrietta Hassinen / Yle

Tuloja jäi saamatta, kun yleensä noin sadasta kunnan tai kaupungin tilaamasta ilotulitusnäytöksestä toteutui vain kymmenkunta. Kuluttajille suunnatut raketit ja padat sen sijaan tekivät kauppaansa aiempaa paremmin.

– Kuluttajapuolella koko markkina kasvoi sellaiset 20 prosenttia. Uuden vuoden ilotulitemyynti paikkasi osan koronavuoden menetyksistä, mutta se on siinä rajamailla pelastaako tuloksen. Tilikausi päättyy helmikuussa ja se riippuu nyt tuotepalautuksista miten tässä käy, sanoo Rajala.

Isoilla yrityksillä tukikatot täynnä

Valtiokonttorin myöntämää kustannustukea on haettu erittäin vilkkaasti. Hakemuksia on tullut jo yli 9 000. Hylkäysprosentti on ollut yli 70 prosenttia. Tukea on saanut noin 1800 yritystä. Keskimääräinen tukisumma on ollut noin 20 000 euroa, kun tukea on voinut saada minimissään 2 000 euroa ja maksimissaan 500 000 euroa.

– Keskeisin syy siihen miksi tukea ei ole maksettu on se, että liikevaihto ei ole pudonnut kesä-lokakuun tarkastelujaksolla vaadittua 30 prosenttia. Tämä määrä hämmästyttää, sillä turhien hakemusten välttämiseksi sivuillamme on laskureita tätä varten, sanoo toimialajohtaja Jyri Tapper Valtiokonttorista.

Suurimpiin tukisummiin on puolestaan yltänyt varsin harva yritys. Monella isolla yrityksellä saatavissa olevaan tukeen on nimittäin iskenyt leikkuri eli valtiontukea koskeva 800 000 euron katto.

– Kyllä se kertoo sitä, että useimmalla isolla yrityksellä tämä 800 000 tukiraja on tullut täyteen. Siellä on monia tukisummia, jotka jääneet 150 000–200 000 euroon sen katon täyttymisen takia, Tapper sanoo.

Hän ennustaa, että näin tulee olemaan monen hakijan kohdalla jatkossakin.

Kyseiset yhtiöt ovat siis ehtineet jo saada aiemmin jaossa olleita tukia kuten ravintolatukea, Business Finlandin kehittämisavustusta tai kustannustukea jo niin paljon, että esimerkiksi täyden puolen miljoonan euron tuen myöntäminen ei ole ollut enää tällä kierroksella mahdollista, vaikka muutoin ehdot olisivat täyttyneetkin.

Kustannustuen ensimmäisellä kierroksella valtiontuista koostuva 800 000 katto tuli täyteen muutamilla kymmenillä yrityksillä.

"Onko edes tarkoitustakaan käyttää koko pottia"

Käytettävissä olevasta 550 miljoonan tukipotista rahaa on myönnetty tähän mennessä 43 miljoonaa euroa.

Ensimmäisellä kierroksella 300 miljoonan euron potista rahaa myönnettiin yrityksille 125 miljoonan edestä. Jääkö näillä näkymin tästäkin suurin osa hyödyntämättä?

– Uskon näin ja että onko edes tarkoitustakaan käyttää koko 550 miljoonan pottia. Tämä kustannustuki kakkonen täyttää jotakin, ja se on jotakin enemmän kuin ykkönen, Tapper sanoo.

Hallituksesta onkin jo väläytelty, että tarvittaessa kustannustuesta järjestetään vielä kolmas kierros.

Elokuvissa kävi katsojakato

Yksi täyden puolen miljoonan euron tukipotin saaneista on kymmentä elokuvateatteria pyörittävä Bio Rex Cinemas.

– Ei ollut yllätys. Tiesimme, että olemme tukiehtojen mukaan kelpoisia sitä samaan. Meillä on paljon ihmisten palkkoja, vuokria ja muita kiinteitä kustannuksia maksettavana ja on tärkeää että pystytään menemään eteenpäin nyt kun kriisi vielä jatkuu, sanoo toimitusjohtaja Aku Jaakkola.

Bio Rexin elokuvateattereissa on pidetty näytökset käynnissä ja toimittu rajoitusten ja turvaohjeiden mukaan keväästä lähtien.

– Alle puoleen jäätiin kävijämäärissä. Dramaattisin oli joulukuu jolloin liikevaihdosta jäi puuttumaan 90 prosenttia. Jokainen voi laskea, että eihän se ruusuista ole.

Aku Jaakkola elokuvateatterissa.
Bio Rexin toimitusjohtaja Aku Jaakkolan mukaan edes päivät yhdessä viettävää koululuokkaa ei voi nyt päästää katsomaan yhdessä elokuvaa, koska jopa satoja katsojia vetävään saliin sallitaan vain kymmenen katsojaa kerrallaan. Dani Branthin / Yle

Joulukuun pudotuksen syynä olivat entisestään kiristyneet katsojamääriä koskeneet koronarajoitukset.

– Kun rajoitukset on tällä hetkellä näin kovat, niin tappiota kertyy kuukaudessa satoja tuhansia euroja.

Jaakkola myös pitää uusia kiristyneitä katsojamäärärajoituksia täysin tarpeettomana.

– Tartuntojen määrä on ollut nolla. Elokuvateattereista ei ole lähtenyt yhtään tartuntaketjua. Miksi ihmeessä meitä, jotka olemme onnistuneet pitämään omalla toiminnallamme tartunnat kurissa kiristetään lisää, kun baarissa yhä vaan karaoke soi, sanoo Jaakkola tuohtuneena.

"Tärkein tuki olisi lupa saada toimia"

Elokuva- ja tapahtuma-alaa korventavat nyt erityisesti viranomaisten kirjavat käytännöt ja kovakorvaisuus erilaisia toimialoja kohtaan.

– Olemme yrittäneet käydä dialogia ja kysyä viranomaisilta, että miten uusilla rajoituksilla päästään vielä nollasta tartunnasta alaspäin. Kyllä rajoitusten pitäisi olla tarkoituksenmukaisia ja ottaa huomioon myös toimialojen erot. Elokuvateatterit eivät ole massatapahtumia vaan niissä istutaan paikoillaan, katse samaan suuntaan eikä niissä puhuta. Lisäksi niissä on ollut helppo toteuttaa turvavälit ilman kävijämäärä kiristyksiäkin, koska istuimet ovat leveitä ja salit tilavia, Jaakkola sanoo.

Esimerkiksi leviämisvaiheen alueilla satoja katsojiakin vetävään saliin saa ottaa vain kymmenen katsojaa kerrallaan.

Jaakkola toivookin viranomaisilta nopeaa reagointia.

– Meillä on epätietoisuutta siitä miten pystytään näillä uusilla rajoituksilla jatkamaan. Tärkein tuki olisi lupa saada toimia, Jaakkola sanoo.

"On kielletty täysin turvallisiksi suunniteltuja tapahtumia"

Myös Suomen Ilotulitus Oy:n Rajala on samoilla linjoilla.

– Pitäisi saada valtakunnalliset samat ohjeet kaikille, ettei sävelletä alueellisesti erilalla. Tiedän, että on kielletty jopa täysin turvallisesti suunniteltuja tapahtumia.

Rajala toivookin viranomaisilta parempaa yhteistyötä.

– Keskustelkaa enemmän toimialojen kanssa, koska ne tuntevat toimintansa ja sen miten asiakkaat käyttäytyvät. Sieltä löytyy parhaat mallit rakentaa tapahtumia niin, että ne on turvallisia järjestää.

Rajalan mukaan yhtenäiset linjaukset pitäisi saada aikaiseksi nopeasti, sillä esimerkiksi ensi kesän tapahtumien suunnittelu on jo menossa ja artistit ja muut joudutaan varaamaan aikaisin.

Toiseen koronavuoteen ei toimialalla ole enää varaa.

– Kyllä tässä ohuella jäällä kuljetaan. Tapahtuma-alalla viime vuosi oli aika katastrofi kaikille.

Aiheesta voi keskustella 16.1. klo 23 asti.

Lue lisää:

Jättipotin jako yrityksille alkaa – "Kannattaa tarttua käteen, jota julkinen valta ojentaa", patistaa Suomen Yrittäjien Pentikäinen

"Missään tapauksessa karaokea ei pidä nyt laulaa" – infektiolääkäri huolissaan baaritartuntojen räjähdyksestä ja neuvoo, mitä ei kannata tehdä

Lue seuraavaksi