1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. laivaliikenne

Vasta kesä ratkaisee risteilymatkustuksen tulevaisuuden – tutkija: "Seuraavat kuukaudet varustamot pärjäävät rahtikuljetusten avulla"

Viking Line ja Tallink Silja menettivät viime vuonna 60–70 prosenttia matkustajistaan.

laivaliikenne
Keitä kyydissä ruotsinlaivoilla?
Keitä kyydissä ruotsinlaivoilla?

TurkuTavallinen arkiaamu Turun satamassa on hiljainen. Ainoa liikkeellä oleva ryhmä on Rajavartiolaitoksen työntekijöistä koostuva joukko, joka menee reippaasti tarkastamaan saapuvia matkustajia.

Viking Linen M/S Amorella on palannut Tukholmasta. Joitain kymmeniä matkustajia pyyhältää lumituiskuun. Terminaalin portaita ylös kapuaa yksittäisiä matkustajia matkallaan kohti Tukholmaa tai Ahvenanmaata.

Yksi heistä on ohjelmointityötä tekevä turkulainen Miikka Asukas, joka aikoo viettää rauhallisen risteilypäivän laivalla.

– Menen vain tax-free-shoppailemaan ja koodaamaan laivalle. On hauska kokea tällainen koronalaivakin kerran. En odota, että yökerho olisi auki. Siksi lähden, että täällä saa olla rauhassa, kertoo Asukas.

Korona ei häntä laivalla pelota. Hän aikoo pitää maskin päällä ja pestä käsiään.

– Teen freelancerina töitä eli voin koodata siinä merimaisemassa. Tämä on ihan bonusta.

Miljoonat matkustajat jäivät kotiin

Varustamot kertoivat vuodenvaihteessa roimasti romahtaneista matkustajamääristään.

Tallink Siljan kokonaismatkustajamäärä laski koronavuonna 61,8 prosenttia, Viking Linen jopa 70 prosenttia.

Matkustajamäärät 2020–2019

2020

2019

Tallink Silja

3 732 102

9 763 210

Viking Line

1 927 302

6 300 480

Lähde: Tallink Silja (siirryt toiseen palveluun) / Viking Line (siirryt toiseen palveluun)

– Jyrkästi pudonneet matkustajamäärät ovat tietysti surullista luettavaa. Yhtä surullista on nähdä satamissa seisovia laivojamme, jotka odottavat matkustajia kyytiinsä, sanoo viestintäjohtaja Marika Nöjd Tallink Siljalta.

– Pandemia on iskenyt meihin kovasti, mutta tulemme selviämään vahvistuneina. Rokotustahti on ajankohtainen murheenkryyni koko matkailualalle. Yhteiskunta pitää saada auki nopeasti, vetoaa Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström.

Ruotsinlaivoja Turun satamassa säilytyksessä.
Sekä Viking Linen Gabriella että Tallinkin Silja Serenade seisovat Turun satamassa odottamassa parempia aikoja. Minna Rosvall / Yle

Kesä ratkaisee risteilymatkustuksen tulevaisuuden

Turun yliopiston Brahea-keskuksessa työskentelevä erikoistutkija Tapio Karvonen arvioi koronakesän 2020 jälkeen, että into risteilymatkustukseen saattaisi nousta nopeasti.

Koronan toinen aalto on kuitenkin mullistanut elämän uudelleen, ja matkustusrajoitukset ovat edelleen voimassa. Tämä vähentää intoa lähteä laivalle.

Tammikuu on yleensäkin risteilymatkustuksessa hiljaista aikaa, joten sen merkitys on Karvosen mukaan yrityksille vähäinen .

Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström myöntää, että tammikuu on hiljainen. Tosin viime vuosina laivoilla on ollut kiinalaisia matkailijoita tammikuussa.

Aivan tyhjinä laivat eivät kuitenkaan kulje, Turun reiteillä on välillä jopa satoja matkustajia. Normaaliaikana esimerkiksi Viking Gracen viikonloppuvuoroilla kulkee parikin tuhatta matkustajaa.

Erikoistutkija Tapio Karvonen, Turun yliopiston Brahea-keskus
Erikoistutkija Tapio Karvonen seuraa tarkasti laivaliikenteen näkymiä. Hän uskoo risteilyvarustamojen selviävän koronasta. Arkistokuva.Kalle Mäkelä / Yle

Tärkeintä laivayhtiöille on luonnollisestikin se, kuinka ne pystyvät myymään matkoja ensi kesänä. Matkustajavarustamot tekevät pääosan tuloksestaan kesällä.

– Sekä Tallink Silja että Viking Line tekivät viime vuonna tappiota hiljaisen kesän takia. Tärkeää on, paljonko väestöä saadaan rokotettua, ja sitä kautta he uskaltavat lähteä laivalle ja ylipäänsä matkustamaan, pohtii Tapio Karvonen.

Matkustajilla voi toisaalta olla myös pakottavaa tarvetta päästä matkustamaan.

– Ihmiset voivat lähteä lähimatkoille. Ei heti lähdetä Keski-Eurooppaan, mutta johonkin halutaan lähteä. Siinä kohtaa laivayhtiöt saattavat hyötyä.

Tiedotusjohtaja Boijer-Svahnströmin mukaan matkailijat ovat yhä odottavalla kannalla kesän suhteen. Ruotsinristeilyä ei tarvitse varata niin ajoissa kuin etelänmatkaa. Ahvenanmaasta ollaan kuitenkin kiinnostuneita jo nyt.

Viestintäjohtaja Marika Nöjd kertoo, että Tallinkilla uskotaan lähimatkailun elpyvän nopeastikin. Varauksia Tallink Siljalla on jo jonkun verran tulevalle kesälle, ja siten työntekijätkin pääsisivät palaamaan töihin.

Rahtiliikenne pitää yhtiöt pinnalla

Molemmissa varustamoissa ollaan tyytyväisiä rahdin suureen määrään. Pienestä, esimerkiksi Tallink Siljalla noin viiden prosentin notkahduksesta huolimatta rahtiliikenne auttaa hankalan ajan yli.

Kuljetettuja rahtiyksiköitä 2020–2019

2020

2019

Tallink Silja

359 811

379 634

Viking Line

125 693

133 940

Lähde: Tallink Silja (siirryt toiseen palveluun) / Viking Line (siirryt toiseen palveluun)

– Matkustajat ovat hyvin varovaisia lähtemään edes karanteenivapaille matkoille, joissa ei mennä maihin ollenkaan, kuten Turku–Tukholma-reitillä. Vuodenvaihde ja toistaiseksi koko alkuvuosi mennään lähes pelkästään rahdin ehdoilla, kertoo viestintäjohtaja Marika Nöjd Tallink Siljalta.

– Täytyy muistaa, että meillä oli kolme laivaa poissa liikenteestä. Rahti on meille tärkeä tulonlähde, ja Viking Gloryn myötä rahdin merkitys tulevaisuudessa vielä tärkeämpi, toteaa tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström Viking Linelta.

Erikoistutkija Tapio Karvonen Turun yliopiston Brahea-keskuksesta painottaa, että juuri rahti pelastaa ruotsinlaivojen tulevaisuuden.

– Vaikka näemme satamaan jääneitä ruotsinlaivoja ja harvoja matkustajia, kulkevien laivojen rahtikannet ovat täynnä, kertoo Karvonen.

Tutkija muistuttaa, että yhtiöt saavat rahtikuljetuksiin huoltovarmuustukia sekä Suomen että Viron liikenteeseen.

– Rahtiliikenne on aina merkittävä tulonlähde, mutta nyt kun matkustajaliikenteen tulot ovat romahtaneet, huoltovarmuustuet ovat erittäin tärkeitä. Varustamot eivät voi enää vähentää kapasiteettiaan, sillä silloin ei rahti mahtuisi enää kulkemaan, kertoo Karvonen.

Kun Helsingin ja Tukholman välillä liikennettä ei ole, rahti on suuntautunut Turun ja Naantalin laivoille. Niillä kuljetetaan normaalistikin suurin osa Suomen ja Ruotsin välisestä rahdista.

– Jotta rahti saadaan kuljetettua, tarvitaan kaikki alukset, jotka tällä hetkellä liikennöivät. Eli Finnlinesin alukset Naantalista ja Viking Linen ja Tallink Siljan Turusta liikennöivät alukset.

Uudet ideat toimivat koronaikana

Konkursseja ei ole erikoistutkija Tapio Karvosen arvion mukaan tulossa.

Varustamot ovat pystyneet tekemään erilaisia toimia, joilla taloutta on pidetty kurissa. Jatkossa alusten myynti on Karvosen mukaan yksi mahdollisuus.

– Nyt on minimimiehistö laivalla, eikä matkustamohenkilökuntaakaan tarvita kuin minimimäärä. Kaksi Helsingin linjan laivaa seisoo Turussa. Näistä tulee säästöä, vaikka pääomakustannukset tietysti juoksevat.

Kun kansa ei ole päässyt merelle shoppailemaan, ovat varustamot kokeilleet rantautumista mantereelle.

Tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström Viking Linelta kertoo, että Raision ja Espoon pop up -myymälöistä on saatu hyvää palautetta.

– On ollut hyvä kokeilu kohdata asiakkaita paikoissa, joissa heitä ei yleensä tapaa, kertoo Boijer-Svahnström.

Maissa olevia tax-free-myymälöitä Tapio Karvonen pitää marginaalisina tulonlähteinä.

– Niiden rooli ja merkitys on siinä, että ne pitävät yllä muistikuvaa, että laivalta voi ostaa. Toisaalta ne tuovat iloa arkeen ja lohdutusta, mutta ne eivät voi taloudellisesti mitenkään korvata myyntiä, mikä jää laivoilla saamatta.

Viking Linen pop up -myymälä kauppakeskus Myllyssä.
Viking Linen myymälä kauppakeskus Myllyssä Raisiossa. Minna Rosvall / Yle

Myös Tallinkin myymäläkokeilut ovat varustamon mukaan onnistuneet.

Tallinkin verkkokaupan käyttäjäkunta on laajentunut, ja Silja Europalla virolaisille järjestetyt ostosviikonloput sekä uudet reitit ja risteilyt onnistuivat.

– Teimme onnistuneita risteilyjä esimerkiksi Saarenmaalle, Ahvenanmaalle, sekä muun muassa Turusta Tallinnaan. Toivottavasti pääsemme ensi kesänä jatkamaan uusia reittejämme, kuten Helsinki–Riika, kertoo viestintäjohtaja Marika Nöjd.

Työssäkäynti- ja Ahvenanmaan liikenne ovat tärkeitä

Viking Linelta kerrotaan, että parhaillaan laivoilla matkustaa paljon työmatkaajia sekä rahtiliikenteen kuljettajia. Myös yksittäisiä risteilymatkustajia on joukossa.

Margareta Ryden-Kortelainen oli tulossa Ruotsista töistä ja matkalla kotiin Joensuuhun. Hän matkustaa keskimäärin kerran kahdessa kuukaudessa Ruotsin ja Suomen välillä nyt korona-aikana.

– Menen kotiin miehen luo kastelemaan kukkia ja hiihtämään. Laivalla oli vähän enemmän väkeä kuin pari kuukautta sitten.

Ryden-Kortelainen on päivittäin tekemisissä työnsä puolesta koronapotilaiden kanssa. Laivalla hän kokee olonsa turvalliseksi ja kertoo panostavansa käsihygieniaan sekä etäisyyden pitämiseen.

– Korona on voitettavissa yhteistyöllä. Pitää suojella itseään ja noudattaa ohjeita. Rokotus tulee auttamaan paljon.

Ryden-Kortelaisen kaltaisia työntekijöitä on liikkeellä Ruotsin ja Suomen välillä. Senkin takia on tärkeää, että laivaliikenne on säännöllistä. Lisäksi Ahvenanmaan ja Suomen välinen liikenneyhteys toimii Turun laivojen ansiosta.

Karilleajot unohtuvat, pandemia ei

Vuoden 2020 risteilyliikenteestä jäivät mieleen myös Viking Linen kaksi käyntiä karilla.

Syyskuussa M/S Amorella sai pohjakosketuksen ja ajettiin läheisen saaren rantaan tilanteen vakauttamiseksi. Marraskuussa Viking Grace ajautui myrskytuulessa rantaan pyrkiessään Maarianhaminan satamaan.

Kyseiset haverit eivät erikoistutkija Tapio Karvosen mukaan vaikuta risteilyintoon. Vaikutus pidemmällä aikajänteellä riippuu onnettomuuden vakavuudesta.

– Näissä onnettomuuksissa päällikkö miehistöineen hoiti tilanteen ammattitaitoisesti. Matkustajia oli vähän, eivätkä he missään vaiheessa joutuneet vaaraan.

Aivan eri mittaluokkaa ollut Estonian onnettomuus näkyi matkavarauksissa, mutta senkin vaikutukset vaihtelivat eri maissa.

– Suomalaiset palasivat pian laivoille, koska onnettomuus ei koskettanut niin paljon suomalaisia kuin esimerkiksi virolaisia, pohtii erikoistutkija Tapio Karvonen.

Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström myöntää, että karilleajot tuntuivat haasteellisilta, varsinkin kun ne tulivat peräkkäin. Peruuttamatonta vahinkoa niistä ei kuitenkaan ollut.

– Ne eivät vaikuttaneet matkustajien kiinnostukseen. Keskitymme koronapandemiaan. Karilleajot olivat ikäviä, mutta pandemia on suurempi ongelma.

Valtioneuvostoon jatkanut matkustusrajoituksia 9.2.2021 saakka. (siirryt toiseen palveluun)Viime päivinä on puhuttu myös Viron liikenteeseen tulevista laajoista koronatestauksista.

Jatkuvasti elävä tilanne hidastaa kaikkea matkustamista.

– On selvä, että niin kauan kuin on rajoituksia voimassa ja jopa kiristyviä rajoituksia ja testausvaatimuksia tulee, ihmiset eivät ole innokkaita lähtemään laivallekaan. Kun rajoituksia pystytään purkamaan turvallisesti, matkustajien innokkuus lähteä laivalle palautuu, uskoo erikoistutkija Tapio Karvonen.

Harkitsetko jo lähtöä ruotsinlaivalle tai aiotko varata matkan kesäksi? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella lauantaihin 16.1.2021 kello 23.00 asti.

Lue seuraavaksi