1. yle.fi
  2. Uutiset

Kiristääkö Suomi koronarajoituksia? Ministeriö lisäisi rajan yli liikkuvien työntekijöiden testausta – hallitus neuvottelee keskiviikkona

Yli 80-vuotiaat alkavat saada rokotteita ensi viikon jälkeen.

politiikka
Sanna Marin med munskydd.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus neuvottelee huomenna keskiviikkona, miten Suomi voi varautua kotonaviruksen leviämiseen.Jussi Nukari / Lehtikuva

Hallitus neuvottelee huomenna keskiviikkona, miten Suomi varautuu helposti tarttuvan koronatyypin uhkiin.

Todettujen tartuntojen määrä on viime viikkoina alentunut. Moni alue on harkinnut rajoitusten keventämistä. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila kuitenkin vetoaa, että rajoituksia jatkettaisiin.

– Toivoisin, että rajoituksia ei ryhdyttäisi purkamaan ennen kuin meillä on selkeämpi tieto muuntoviruksesta, Varhila vetoaa.

Kaikki hallituspuolueet ovat keskustelleet alustavasti sote-ministeriryhmässä uusien, tiukempien rajoitusten tarpeesta.

Puolueet ovat Ylen tietojen mukaan samaa mieltä siitä, että muuntovirusta on syytä yrittää torjua ennalta. Sosiaali- ja terveysministeriön esityksen ne kuitenkin saavat käsiinsä vasta keskiviikon neuvottelussa.

Sosiaali- ja terveysministeriö haluaisi, että muuntoviruksen leviämistä yritettäisiin ehkäistä ennalta tiukentamalla koronarajoituksia. Esillä on ainakin kouluihin ja harrastuksiin liittyviä rajoituksia.

Esimerkiksi näillä rajoituksilla muuntoviruksen leviämistä voitaisiin STM:n mukaan estää:

  • Kouluja kannattaisi siirtää nykyistä enemmän etäopetukseen. Tämä koskisi toisen asteen kouluja. Myös yläkoululaisten etäkoulusta aiotaan keskustella.
  • Matkustamista kannattaisi välttää. Rajalla tartunnat on saatava pysähtymään.
  • Työmatkustamisen ehtoja saatetaan kiristää. Esimerkiksi testaamista myös rajayhteisössä Ruotsin rajalla voisi lisätä.

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi eilen rajoitussuunnitelmista A-studiossa ja sanoi, että toisen asteen keskeyttämistä harkitaan.

– Hän tarkoitti sillä koulujen toisen asteen keskeyttämistä eli siirtymistä etäopetukseen. Pitäisi arvioida, saammeko koulutiloihin väljyyttä, jotta jäljelle jäävät voisivat olla koulutiloissa väljemmin, Varhila sanoo.

Valmiuslain käyttöä voi vain pohtia

Jos viruksen leviämistä saadaan hidastettua, Suomi saisi sillä välin lisää rokotteita maahan ja ehtisi rokottaa enemmän ihmisiä, joille korona on vaarallisin.

Varhila ei ota kantaa siihen, tarvitaanko esimerkiksi rajoituksiin valmiuslakia.

– Tämä on yksi mistä keskustellaan: mitkä ovat tiukimmat toimet, mitä hallitus haluaa, ja onko siinä valmiuslaki.

Hallitus saa tietoa tartuntatilanteesta ja kuulee myös oikeudellisen arvion, löytyykö mahdollisille rajoituksille oikeudelliset perusteet.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti pitää mahdollisena, että jos tieteellinen, epidemiologinen arvio tilanteesta ja riskeistä sitä edellyttää, ennakointi on mahdollista ja perusteltua.

Niiden pitää kuitenkin olla välttämättömiä ja oikeasuhtaisia, Pöysti muistuttaa.

Rokotukset pian jo yli 80-vuotiaille

Suomen rokottamistahti näyttää hitaalta moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Viimeksi moitteita tuli oppositiopuolue kristillisdemokraateilta, kun eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen arvosteli rokotustahtia.

Sosiaali- ja terveysministeriö puolustaa Suomen rokotusjärjestystä ja kiistää väitteet rokotusten hitaudesta.

– Tämä etenee hallitusti siihen nähden, miten paljon me saamme rokotteita maahan. Sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat toimineet täysin suunnitelmien mukaan, Varhila sanoo.

Varhila kertoo esimerkin Porista, joka on saanut 300 rokotetta. Kun rokotteita on vähän, tahtia on vaikeata kiihdyttää. Sen lisäksi vanhusten rokottamiseen tarvitaan usein omaisten lupa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio uskoo, että rokottaminen etenee ajallaan ja kotona asuvien yli 80-vuotiaiden rokotuksen päästään aloittamaan jo tammikuun puolella.

Varhila uskoo, että tässä tahdissa pysytään. Hänen toiveissaan on, että lääkeyhtiö Astra-Zeneca saisi luvan rokottelleen.

– Uskon, että rokotetta saadaan Suomeen helmikuussa ja silloin ollaan jo kaikkien ikääntyneiden rokottamisessa hyvässä vauhdissa.

Annoksia tulee Suomeen hitaasti

Ne hoitajat, jotka ovat suoraan koronapotilaitten kanssa tekemisissä sairaaloissa, on nyt pääpiirteissään rokotettu. Seuraavana rokotusjärjestyksessä ovat hoivakotien hoitajat ja asukkaat.

Yhtenä syynä rokotusten hitauteen on pidetty rokotusten saatavuutta. Rokotetta on edelleen Suomessa niukasti siihen nähden, mitä STM alunperin arvioi sitä saatavan.

Annoksia tuli ensin 10 000 kappaletta viikossa, sitten 40 000 ja viime viikolla 50 000. Näillä näkymin viikoittain saapuisi 50 000 annosta.

THL:n mukaan Suomessa oli rokotettu tähän päivään mennessä noin 45 000 ihmistä. Heille on säästetty myös toinen annos.

THL on päättänyt, että tästä eteenpäin kaikki samaan aikaan tulevat annokset rokotetta pistetään samaan aikaan, eikä sitä säästetä toiseen annokseen. Muutaman viikon sisällä toinen annos on kuitenkin pistettävä.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Ministeri Kiuru: Koronatoimiin suunnitellaan tiukennuksia – taustalla uusi, entistä nopeammin leviävä virustyyppi

Lue seuraavaksi