1. yle.fi
  2. Uutiset

Lasten roolia koronavirusmuunnoksen levittäjänä selvitetään – nykyrokotteita ei ole tehty lapsille

Rokotteesta huolimatta on jaksettava jatkaa rajoituksia, sanoo epidemiologi Pasi Penttinen.

koronavirus
Pasi Pentiinen
Lääkäripäivillä puhuneen Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n johtava asiantuntija Pasi Penttisen mukaan Euroopassa ollaan yhä keskellä epidemian leviämistä.Daniel Ivarsson / Yle

Euroopassa seurataan hyvin tarkasti koronaviruksen brittimuunnoksen kehittymistä.

Tutkijat ovat tehneet arvioita, että muunnos olisi noin 50–70 prosenttia tartuttavampi kuin vanha koronavirus. Muunnos on levinnyt Irlantiin (siirryt toiseen palveluun) ja on viitteitä siitä, että leviämistä olisi tapahtunut myös esimerkiksi Tanskassa.

– Ei ole merkkejä siitä, että se aiheuttaisi vakavampaa sairautta. Myös ensimmäiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että rokotteet kuitenkin toimivat tätä brittivarianttia vastaan, sanoo Euroopan koronatilannetta seuraava epidemiologi ja johtava asiantuntija Pasi Penttinen Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksesta (European Centre for Disease Prevention and Control, ECDC).

Suuri kysymysmerkki liittyy uuden brittimuunnoksen tartuttavuuteen ja lasten roolin taudin leviämisessä.

Penttisen mukaan on mahdollista, että viruksen muuttuessa muutoksia tapahtuu myös virukseen sairastuvissa ja sitä tartuttavissa väestöryhmissä. Siitä on ollut pieniä viitteitä alkuvaiheessa brittivariantin osalta.

– Onneksi ihan viime päivien tiedot osoittavat, että mitään muutosta aikaisempaan ei ehkä ole, mutta tämä on vielä ankaran tutkimuksen kohteena. Uskon, että tästä saadaan lähipäivinä tai lähiviikoina tarkempaa tietoa.

Tähän asti on näyttänyt siltä, että lasten rooli viruksen leviämisen osalta ei ole niin merkittävä kuin esimerkiksi influenssassa tai rs-viruksessa.

Jos lasten rooli tartuttajina osoittautuisi muuntuneen, voisi sillä olla laajoja vaikutuksia moniin tämänhetkisiin linjauksiin. Ensimmäisenä olisi uudelleenarvioitava koulujen ja päiväkotien aukiolo.

– Monissa EU-maissa on käyty hyvin vaikeita keskusteluja koulujen sulkemisen merkityksestä pandemian torjumisessa ja monet maat ovat ala-asteita ja päivähoitolaitoksia pitäneet edelleen auki. Se on ensimmäinen asia, mihin pitää ottaa kantaa, jos todetaan, että lapsilla on merkittävämpi rooli taudin leviämisen kannalta uusien varianttien osalta.

Toinen merkittävä seikka lapsiin liittyen koskee rokotuksia. Nykyisiä koronarokotteita ei ole tehty lapsille. Penttinen pitää lasten rokottamista eettisesti hyvin hankalana kysymyksenä, niin kauan kuin lapsilla itsellään tauti ei ole vakava.

– Jos uudet variantit leviäisivät aktiivisesti lasten keskuudessa ja aiheuttaisivat myös lapsissa vakavia sairastumisia, niin rokottamisen suhteen päätöksenteko helpottuisi jonkun verran, sanoo Penttinen.

Tämänhetkisen tiedon mukaan samat toimet tepsivät kuitenkin myös uusiin virusmuunnoksiin.

– Meidän on kiinnitettävä huomiota erityisesti lähikontaktien välttämiseen ja hengityksetsuojaamiseen tilanteissa, joissa riittävää etäisyyttä ei muutoin pystytä pitämään.

Rokotteet eivät ole muuttaneet Suomen tai Euroopan tautitilannetta vielä paremmaksi

Koronarokotteet otettiin käyttöön vuoden vaihteessa. Toistaiseksi rokotteita on kuitenkin ollut käytössä niin vähäisiä määriä, että ne eivät ole vielä helpottaneet Euroopan tai Suomen tautitilannetta. Tilanne on hyvin hankala suuressa osassa Eurooppaa, sanoo Penttinen.

– Tauti leviää ja riskit ovat olemassa niin kauan, kunnes tartuntapaine saadaan globaalisti ja Euroopassa painettua niin alas, että yksittäiset tartunnat maiden välillä vähenenvät, toteaa Penttinen.

Torjuntatyötä on tiedossa vielä koko vuodeksi, hän uskoo. Tällä hetkellä tiedeyhteisö seuraa erityisen tarkasti virusmuunnosten kehittymistä.

– On erittäin positiivista , että pikku hiljaa saamme nämä riskiryhmät rokotettua, joten tässä lähikuukausien aikana varmasti meillä se vakavien sairauksien ja kuolemaan johtavien seurausten riski vähenee Euroopan tasolla.

Ikäihmisten ja riskiryhmien rokottaminen ei koko taudin torjunnan kannalta kuitenkaan riitä, Penttinen toteaa. Hänen mukaansa käytännössä kaikilla 40:stä ikävuodesta eteenpäin on jonkinlainen riski sairaalahoitoon tai tehohoitoon joutumiseen ja jopa kuolemaan.

– Vaikka meillä on rokote olemassa ja jakelussa ja se tulee nopealla aikataululla vähentämään Euroopan tasolla vakavia seurauksia, niin tauti ei tule häviämään lähikuukausien aikana mihinkään. Meillä tulee olla valmius ja sitkeyttä jatkaa näitä rajoitustoimia niin kauan, kunnes saadaan riittävä rokotekattavuus aikuisväestössä.

Lue myös:

Muuntunutta koronavirusta on löytynyt Suomesta jo muiltakin kuin matkailijoilta – virustutkijat huolissaan: lähiviikot ollaan veitsenterällä

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

Lue seuraavaksi