1. yle.fi
  2. Uutiset

Sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna laskuun – Mielenterveysongelmien kasvu sairausloman syynä on pysähtynyt

Mielenterveyden häiriöt suurin sairauspoissaolon syy jo vuodesta 2018. Nyt Kelan tilastot kertova vuoden 2020 vähentäneen sairaspoissaoloja.

sairauspoissaolo
Tumma naisen hahmo katsoo ulos ikkunasta maisemaa.
Sairaspoissaolot vähenivät vuonna 2020. Myös mielenterveysomgelmien kasvu sairaspoissaolon syynä pysähtyi.Jarkko Riikonen / Yle

Kelan korvaamat sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna laskuun.

Saajien määrä pienentyi lähes kaikissa pääryhmissä. Viime vuosina mielenterveyden häiriöt ovat kasvaneet sairauspoissaoloissa, mutta nyt niiden kasvu pysähtyi.

Maksettujen päivien määrällä mitattuna mielenterveyden häiriöt ovat olleet merkittävin sairausryhmä jo vuodesta 2018 (siirryt toiseen palveluun), ja näin oli vielä entistäkin selvemmin myös vuonna 2020.

– Kelan tuoreet tilastot kertovat, että ensimmäisenä koronavuonna sairaspoissaolot kääntyivät laskuun, Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren sanoo. Sairaspäivärahaa saaneiden määrä laski noin viisi prosenttia.

– Etätyö ja yhteiskunnan sulkeminen vaikuttivat siihen, että sairaspoissaolot vähenivät, Blomgren sanoo

Koronaepidemian alkuvaiheessa Kelan korvaamissa sairauspäivärahakausissa nähtiin ensin nopeaa nousua, sitten vielä jyrkempää laskua, kirjoittaa Jenni Blomgren blogissaan. (siirryt toiseen palveluun)

Naisilla sairauspäivärahapäiviä enemmän kuin miehillä

Eri sairauksista johtuva pitkien sairauspoissaolojen taakka eri väestöryhmissä hahmottuu suhteuttamalla tietoja väestömäärään. Kela maksoi vuonna 2020 jokaista 16–67-vuotiasta ei-eläkkeellä olevaa suomalaista kohden 4,5 sairauspäivärahapäivää. Naisille maksettiin väestön yhtä henkeä kohden 5,1 päivärahapäivää, miehille 3,9 päivää.

Sekä naisilla että miehillä mielenterveyden häiriöistä aiheutuu eniten sairauspäivärahalla korvattavaa työkyvyttömyyttä. Viime vuonna sairauspäivärahaa maksettiin mielenterveyden häiriön perusteella kahdelta päivältä jokaista väestön ei-eläkkeellä olevaa 16–67-vuotiasta naista kohden ja runsaalta yhdeltä päivältä jokaista miestä kohden.

Mielenterveyden häiriöiden lisäksi maksupäivien määrä henkeä kohden oli naisilla suurempi kuin miehillä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa ja kasvaimissa. Miehille sen sijaan aiheutui vammoista ja myrkytyksistä sekä verenkiertoelinten sairauksista enemmän päivärahapäiviä kuin naisille.

"Vaikea arvioida, miten korona vaikutti"

Poikkeuksellinen vuosi tuo haasteita myös sairauspoissaolotrendien tulkinnalle, Blomgren kirjoittaa.

– On mahdotonta tietää, miten nimenomaan koronaepidemia on vaikuttanut muutoksiin. Toki vaikuttaa selvältä, että epidemia myötävaikutti poissaolojen vähenemiseen esimerkiksi viime keväänä, kun etätyö yleistyi ja liikkumista ja kokoontumisia rajoitettiin.

Loppusyksyllä yksityisellä Heltillä mielenterveysdiagnoosit lisääntyivät

Vaikka aiempi jyrkkä mielenterveysdiagnoosia kasvu pysähtyi, se ei Blomgrenin mukaan vielä tarkoita, että mielenterveysongelmat olisivat vähenemään päin.

– Toisaalta voidaan ajatella, että koska muut isot sairausryhmät laskivat, mielenterveyden häiriöiden merkitys ei vähentynyt, Blomgren sanoo.

Hän muistuttaa, että on mahdotonta arvioida, miten trendi olisi jatkunut ilman koronaa.

– Työterveysyhtiöstä on tullut viestiä, että loppuvuonna mielenterveyshäiriöt olisivat lisääntyneet. Se on mahdollista. Loppuvuoden tiedot tulevat aina vähän viiveellä, koska korvauksia haetaan viiveellä, Blomgren toteaa.

Viime viikolla ajatustyöntekijöiden työterveyspalveluja tarjoava Heltti-yritys kertoi, että loppuvuodesta psyykkisistä syistä kirjattuja sairauslomia tuli ensi kertaa fyysisiä enemmän.

Koko maan tilastot eivät siis tuet tätä havaintoa.

– Tämä liittyy taisteluväsymykseen. Ihmiset odottivat pääsevänsä jo toimistoihin töihin. Päivät ovat monotonisia, arvelee Heltin työterveyspsykologi Mona Moisala.

Juttua päivitetty kello 14.12. Lisätty Blomgrenin kommentit.

Lue seuraavaksi