1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomalainen raportti listaa suurimmassa koronariskissä olevat ammattiryhmät – Katso kuulutko itse riskiryhmien työntekijöihin

Ammattiryhmien työntekijämääriin suhteutettuna eniten koronatartuntoja oli viime vuonna maalareiden ja rakennuspuhdistajien keskuudessa.

koronavirus
Leikkaussalihoitaja Carita pesee käsiään ennen leikkaussaliin menoa.
Terveydenhuollon ammattilaiset ovat odotetusti suuremmassa koronariskissä kuin monien muiden alojen työntekijät.Henrietta Hassinen / Yle

Lähihoitajat, myyjät ja kauppiaat, lehtien jakajat ja lähetit, siivoojat sekä sairaanhoitajat. Siinä viisi ammattiryhmää, joiden keskuudessa havaittiin viime vuoden marraskuuhun mennessä eniten koronatartuntoja, kertoo tänään julkaistu Helsinki GSE:n raportti (siirryt toiseen palveluun).

Yhteistä näille ammateille on se, että ne ovat melko pienipalkkaisia ja mahdollisuudet etätöihin ovat heikot.

Absoluuttiset tartuntamäärät ammateittain.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Listan kärjessä on sellaisia ammattiryhmiä, joissa on paljon tartuntoja, mutta myös paljon työntekijöitä. Siksi raportissa on haluttu tarkastella myös tartuntojen määrää suhteessa ammattiryhmän työntekijöiden lukumäärään, sanoo Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen.

– Kun tarkastellaan suhteellisia tartuntamääriä, siellä nousee jo ehkä vähän yllättävämpiä havaintoja. Siellä on esimerkiksi maalarit ja rakennuspuhdistajat korkeimmalla sijalla. Toki siellä on nämä terveydenhuollon ammatit, mutta siellä on myös julkisessa keskustelussa vähemmän näkyneitä ammattiryhmiä, joissa tartuntoja on kuitenkin aika paljon suhteellisesti verrattuna työntekijöiden määrään.

Maalareiden ja rakennuspuhdistajien lisäksi listan kärjestä löytyvät muun muassa kuljettajat, urheilijat ja liikunnanohjaajat, keittiöntyöntekijät sekä matkustuspalvelutyöntekijät.

Suhteelliset tartunnat ammateittain
Jyrki Lyytikkä / Yle

Suurimmassa riskissä terveydenhuollon ammattilaiset

Raportissa on myös haluttu arvioida eri ammattiryhmissä työskentelevien riskiä sairastua koronaan.

Ammattiryhmien kokoon suhteutetut tartuntamäärät antavat osviittaa eri ammattiryhmien koronariskistä, mutta arvioon vaikuttavat myös työntekijöiden erilaiset taustatekijät, kuten ikä, sukupuoli, asuinkunta ja syntyperä.

– Eri ammateissa on hyvin eri ikäisiä ihmisiä ja tiedetään, että tartunnat eivät ole menneet tasaisesti iän suhteen Suomessa. Siksi iän huomiointi on tärkeää. Myös syntyperällä on merkitystä tietyissä ammattiryhmissä, koska ulkomaalaistaustaisia henkilöitä on esimerkiksi rakennusalalla paljon, Kortelainen sanoo.

Taustatekijöillä arvioidaan olevan vaikutusta erityisesti listan kärjessä olevaan maalareiden ja rakennuspuhdistajien ammattiryhmään ja se lisää tilastollista epävarmuutta tämän ryhmän kohdalla.

Tartuntariski ammateittain
Jyrki Lyytikkä / Yle

Taustatekijöiden huomioinnin jälkeen suurimmassa riskissä koronatartunnoille ovat odotetusti esimerkiksi hoitotyön erityisasiantuntijat, lähihoitajat, sairaanhoitajat sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset.

Listalla on silti paljon muitakin ammattiryhmiä, Kortelainen painottaa.

– On tärkeä huomioida, että riskit esimerkiksi urheilijoiden ja liikunnanohjaajien tai kuljettajien keskuudessa sekä rakennusalalla voivat olla yllättävän korkeat.

Toisaalta esimerkiksi opettajat olivat Kortelaisen mielestä listassa alempana kuin olisi voinut julkisen keskustelun pohjalta olettaa.

– Toistaiseksi Suomessa opettajilla ei kuitenkaan ole ollut tartuntoja niin paljon. Toki tilanne voi hyvinkin paljon muuttua uusien virusmuunnosten takia ja siinä mielessä näitä tuloksia ei välttämättä voi yleistää nykytilanteeseen, Kortelainen toteaa.

Korkea koulutus ja hyvä palkka eivät suojaa tartunnalta

Koronaviruspandemian on pelätty vaikuttavan voimakkaimmin jo ennestään heikommassa asemassa oleviin ihmisiin. Myös Kortelaisen johtama tutkimusryhmä lähti liikkeelle olettamuksesta, että koronatartuntoja on paljon nimenomaan alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä ja pienemmillä tulotasoilla.

Olettamus piti paikkansa: koronatartunnat ovat kohdistuneet Suomessa voimakkaimmin kaikkein pienituloisimpiin. Mutta.

– Oli yllättävää, että koronataruntoja oli todella paljon myös korkeilla tulotasoilla ja korkeasti koulutettujen keskuudessa, Kortelainen kertoo.

Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen.
Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelaisen mukaan varsinkin syksyllä koronavirustartunnat ovat kohdistuneet kaikkein pienituloisempiin.Turun yliopisto

Erityisesti viime keväänä koronataruntoja havaittiin eniten kaikkein suurituloisemmassa ryhmässä.

– Kevään tartuntoja voi selittää esimerkiksi parempituloisten suomalaisten palaaminen ulkomailta takaisin kotimaahan. Nämä tulokset vahvistavat, että ei pidä olla huolissaan vain alemmista sosioekonomisista ryhmistä, vaan myös parempituloiset ja hyvin koulutetut voivat sairastua koronaan ja altistaa muita, Kortelainen huomauttaa.

Vaikka absoluuttisissa tartuntamäärissä toisen asteen koulutuksen saaneet ovat suurin tartunnan saanut ryhmä, on koronatartuntoja havaittu suhteellisesti enemmän ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla kuin alemman koulutusasteen suorittaneilla. Tämä oli Kortelaisen mielestä yllättävää.

– Se kertoo siitä, että virus voi levitä monenlaisissa ryhmissä ja siltä ei olla koulutuksen tai etätöiden avulla suojassa, Kortelainen arvioi.

Raportin tiedot koronatartunnoista ovat peräisin Tartuntatautirekisteristä, joka kattaa vuoden 2020 osalta viikot 1-47. Ammattitiedot ovat peräisin vuoden 2020 tulorekisteristä. Tiedot tuloista ja koulutusasteesta ovat vuodelta 2018.

Raportin tulokset eivät kerro, mistä koronatartunnat ovat peräisin.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 15. tammikuuta klo 23.00 saakka.

Lue myös:

Missä työssä sairastutaan koronaan? Nyt vaarassa tarjoilijat ja baarimikot, arvioi norjalaistutkimus – Suomessa ei tarkkaa seurantaa

Lue seuraavaksi