1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tekninen kehitys

Koronakriisi paljasti suomalaisen pk-teollisuuden haavoittuvuuden – digitalisaatio voisi auttaa, mutta kenen vastuulla on teknologiakoulutus?

Koronakriisi loi kysyntää myös vientiyritysten omalle kriisipuhelimelle. Sellainen on toistaiseksi ideoiden tasolla.

tekninen kehitys
mies hitsaa.
Uutta yritysren resilienssiopasta varten tehdyissä haastatteluissa ilmeni, ettei monillakaan pk-teollisuusyrityksillä ollut käytössään minkäänlaista varautumissuunnitelmaa yllättävien kriisien varalle.Ville Välimäki / Yle

Digitalisaatio toistuu puheissa avainsanana, jolla Suomen laahaava talous saadaan kasvuun, teollisuus pärjäämään globaaleilla markkinoilla, ja jolla viedään koulutusta maailmalle (siirryt toiseen palveluun).

Osaamista, teknologiaa ja keinoja olisi Suomessa tarjolla, mutta sitä ei oikein osata valjastaa käyttöön.

Ohjelmajohtaja Toni Mattila Business Finlandista esittää hypoteettisen vision, jossa pulmaan voitaisiin törmätä. Siinä tehtaaseen tulee hitsausrobotti – ja odotuksia uudenlaisesta osaamisesta.

– Ensiksi se robotti pitää osata ohjelmoida. Jos hitsaaja lopettaa manuaalisen hitsaamisen ja lähteekin operoimaan robottia, edessä voi olla valtava loikka odotuksissa, jotka kohdistuvat osaamiseen.

Mattila on huomannut teeman herättävän keskustelua muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön tekoäly 4.0 -hankkeessa, jossa pyritään kehittämään tekoälyosaamista. Nyt olisi vuoro valjastaa se käyttöön, mutta kenellä on vastuu oppimisesta?

– Tulisiko meidän kaikkien vain hyväksyä, että osaamiseni vanhenee ja minä olen vastuussa päivittämisestä? Vai onko vastuu yhteiskunnalla tai niillä yrityksillä, jotka osaamisesta lopulta hyötyvät? Mattila pohtii.

"On surullista, jos kukaan ei tiedä, miten teknologia toimii"

Aihe on tuttu myös Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n työelämäprofessori Sauli Elorannalle.

– Viime aikoina on ollut paljon kaikenlaisia eri kehityshankkeita digitalisaatiosta, mutta ainoa mikä lopulta pätee, on yrityksen korkeimman johdon tahtotila. Omistajillehan digitalisoitumisesta koituisi eniten hyötyä.

Toisaalta Eloranta näkee, että kaikkien on otettava vastuuta omasta tontistaan.

– Digitaalinen lukutaito on eloonjäämismenetelmä uudessa maailmassa. Uudet teknologiat tulevat sinänsä helpottamaan meidän elämää. On vähän surullista, jos kukaan ei tiedä, miten ne toimivat.

Tulevaisuuden kriiseihin ei välttämättä voida varautua

Digitalisaatio ja henkilöstön kouluttaminen ovat Business Finlandin tuoreessa "Kestävän tuotannon resilienssi" -oppaassa (siirryt toiseen palveluun) mainittuja keinoja, joilla Suomen valmistava teollisuus voi parantaa iskunsietokykyään tulevaisuuden kriisien varalle. Muita keinoja ovat muun muassa kartoittaa alihankintaketjujen riskit ja tehdä varasuunnitelmia.

Koronapandemian jälkimainingeissa tehtyä opasta varten haastateltiin suomalaisia valmistavan teollisuuden yrityksiä. Ilmeni, että etenkin pienet ja keskisuuret valmistavan teollisuuden yritykset ovat Suomessa haavoittuvaisia yllättäville iskuille. Pienten haavoittuvuus on usein riippuvaisuus vain muutamasta isosta tilaajasta.

– Suomalaiset pienet teollisuusyritykset ovat kasvaneet ison emon siiven alla, niin ne eivät ole kovin ketteriä hankkimaan uusia asiakkaita, Business Finlandin Toni Mattila sanoo.

Keskisuurten haavoittuvuus puolestaan liittyy Mattilan mukaan usein siihen, jos ulkomaisille alihankkijoille ei ole katsottu vaihtoehtoisia toimittajia ja ollaan yhden kortin varassa.

– Jos on luovuttu esimerkiksi omasta valmiudesta toteuttaa jokin osakokoonpano tai yhteys aiempaan kotimaiseen toimittajaan on kuihtunut.

Yrityskentältä on Mattilan mukaan kantautunut myös koronapandemian siivittämänä viestiä siitä, että vientiteollisuudelle tarvittaisiin oma kriisipuhelin.

konttilaiva yöllä satamassa
Koronaviruspandemia katkoi alihankintaketjuja maailmalla ja seisautti kontit satamiin. Keskisuurista valmistavan teollisuuden yrityksistä osa on kytkeytynyt ulkomaisiin avo- ja alihankintaketjuihin ja se lisää haavoittuvuusriskiä Business Finlandin Mattilan mukaan. Kuvituskuva.AOP

Uhkia, joihin ei voi varautua

Tulevaisuuden uhkakuviksi yritykset mainitsivat haastatteluissa pandemioiden lisäksi äärimmäiset sääilmiöt ja geopoliittisten suhteiden heilahtelun. Nykyajan lisäys listaan on myös kyberturvallisuusuhat.

Uhan voi muodostaa myös yllättäen uusi teknologinen mullistava keksintö, niin sanottu disruptio. Sellaisia ovat olleet esimerkiksi alustatalous ja polttomoottorimarkkinoita häiriköimään kurvannut Tesla sähköautoineen.

VTT:n Eloranta huomauttaa, että Tesla-pomo Elon Muskin toinen disruptiivinen innovaatio, piensatelliittien varaan rakennettava internetjärjetelmä voi olla uhkakuva esimerkiksi suomalaiselle laajakaista- jamobiiliverkkotoimittajille.

Teknologiateollisuuden innovaatio- ja talousjohtaja Matti Mannosen mukaan disruptiivisissa teknologioissa ja liiketoimintamalleissa on se hankaluus, ettei niihin voi ennalta varautua: ne tulevat kulman takaa yllättäen.

– Olemme ennakoineet, että teknologiateollisuuden alalla seuraavan disruption kohteena voivat olla esimerkiksi perinteiset valmistusmenetelmät. Kone- ja metallituotannon menetelmät ja valmistusprosessit voidaan joutua uusimaan, kun ainetta lisäävä valmistus, 3D-tulostus, kehittyy, Mannonen sanoo.

Toisaalta disruptiivinen keksintö voi olla myös etu ja mahdollisuus, jos osaaminen riittää.

– Siksi investoinnit osaamiseen, tutkimukseen ja uuden luomiseen ovat Suomelle tärkeitä. On parempi disruptoida kuin joutua disruptoiduksi, Mannonen kiteyttää.

VTT:n Eloranta: Jalansijaa Euroopan markkinoille

Haasteita suomalaisella teollisuudella on siis edessään rutkasti. Jotta tulevaisuudessa pärjätään, pitäisi VTT:n Elorannan mielestä suomalaisten saada sijaa Euroopan markkinoilta, korkean teknologian arvoketjuista.

– Suomalaisten firmojen teknologian osaamistaso on hyvä, mutta emme ole oikein Euroopan markkinoilla monissa arvoketjuissa mukana.

Jalansijaa voisi hakea Elorannan mukaan esimerkiksi autoteollisuudesta, sillä Suomessa on pieniä yrityksiä, joilla on osaamista erilaisista auton ohjausjärjestelmien ja kojelaudan teknologisista laitteista ja näytöistä. Toinen tärkeä kohde on teknologioissa, joiden valmistuksessa Euroopan unioni haluaa omavaraisuutta.

– Euroopan komissio on sanonut, että esimerkiksi tekoälyyn ja tiettyihin kriittisiin teknologioihin aiotaan panostaa rahaa. Niissä on oltava mukana, vaikka ne eivät olekaan suoraan valmistavaa teollisuutta.

Täsmennys 15.1. klo 16.40: Täsmennetty alussa esimerkinomaista tilannetta, jossa eteen voisi tulla pulma teknologiaosaamisen vastuusta.

Lue lisää:

EK: Teollisuusinvestointien odotetaan kasvavan viime vuodesta – koronan tuoma epävarmuus varjostaa arviota

Suuryrityksiltä täystyrmäys hallitukselle: "Luottamus kilpailukykyä ylläpitävään politiikkaan on heikoissa kantimissa", sanoo OP:n Keitaanniemi

"Ei pystytä tekemään yhtä halvalla kuin Aasiassa" – Teollisuuden paluumuutosta Suomeen puhutaan paljon, mutta palaajia ei vielä näy

Lue seuraavaksi