Henna Toivonen haaveili lapsena opettajan ammatista. Yläkouluun tullessa haaveet kariutuivat. Seitsemännen luokan loppupuolella alkoi kiusaaminen, joka jatkui yhdeksännen luokan loppuun.
Myös opettajaa haukuttiin, joten haaveammatti ei enää kutsunut. Kotona kiusattua tuettiin, mutta poissaoloja alkoi kertyä. Toivonen vietti päivänsä sängyn pohjalla ja itki melkein joka päivä. Sitten puhelin soi.
– Ihana terveydenhoitaja tajusi tilanteen ja soitti, että voitko tulla käymään huomenna.
Hän pääsi koulupsykologin juttusille. Koulunkäyntiä jatkettiin erityisryhmässä.
– Kävin aina pari tuntia kerrallaan pienryhmässä, että sain loppujen lopuksi todistuksen.
Koulukiusaaminen vaikeuttaa vieläkin akaalaisen Toivosen elämää. Peruskoulun jälkeen hän aloitti ammattikoulun, mutta opinnot keskeytyivät ensimmäisen vuoden jälkeen. Hän yritti vielä uudelleen, mutta joutui keskeyttämään lähes saman tien.
Sen jälkeen etsivä nuorisotyö otti Toivosesta kiinni. Edistystä on tapahtunut jo paljon.
– Silloin ihan alussa en pystynyt käymään kaupassa tai hoitamaan arkisia asioita omassa kaupungissa. Jouduin lähtemään kauppaan toiseen kaupunkiin.
Koulukiusaaminen vaikeuttaa arjessa toimimista
Koulukiusaaminen voi jättää elinikäiset jäljet. Tampereen Setlementin Kiusatut- hankkeessa pyritään auttamaan yli 15-vuotiaita, joiden elämää on koulukiusaaminen varjostanut. Kynnys hakea apua on korkea. Kriisityöntekijä Mari McAlester on ilahtunut siitä porukasta, joka on 2,5 vuoden hankkeen aikana uskaltautunut mukaan.
– On kyse sellaisesta ihmisryhmästä, joilla on mennyt luottamus toisiin ihmisiin. Joskus meidän asiakkailtamme kuulemme, ettei kouluaikoina asiaa ole otettu niin vakavasti kuin olisi toivonut. Koulukiusattua ei oteta tosissaan, vähätellään tilannetta.
Se on pitkä tie, ja se ei lopu koskaan. Muistot voivat tietyissä tilanteissa aueta ihan puskista.
Henna Toivonen
Koulukiusaamisen seuraukset ovat monella tapaa lannistavia.
– Se osuu ihmisten itsetuntoon, itsevarmuuteen, syyllisyyteen, häpeään. Ihmiselle tulee sosiaalisia vaikeuksia, kiusattu voi eristää itsensä muista. Pitkäaikainen kiusaaminen saattaa vaikuttaa myös fyysisesti.
Koulukiusaamisen hoitamisen kolme vaihetta
Koulukiusaamista pitää hoitaa Tampereen Setlementin kriisityöntekijän Mari McAlesterin mukaan kolmessa eri käänteessä. On koulukiusaamisen ennaltaehkäisyä, itse tilanteeseen puuttumista ja vielä koulukiusaamisen jälkihoito. Avainasemassa tilanteen ratkaisussa on McAlesterin mukaan yhteistyö.
– Yhteistyötä pitää rakentaa edelleen. Ei pidä yhtä kuraattoria tai yhtä opettajaa jättää yksin. Koulut tarvitsevat lisäresursseja. Lainsäädännölläkin olisi oma paikkansa.
Joskus voi riittää että on perheen tai ystävän tuki. Joskus tarvitaan ammattilaisen tukea.
– Pitää olla paikka, missä asia otetaan vakavasti.
Kriisityöntekijän mukaan koulujen suhtautuminen ja tarttuminen koulukiusaamiseen on hyvin vaihtelevaa. Osassa kouluissa ymmärretään tilanteen vakavuus ja tehdään hienoa työtä. McAlester toivoisi enemmän huomiota kiusaamistapausten jälkiseurantaan. Opettajien pitäisi huomioida jatkuuko tilanne vai päästiinkö siitä eroon.
Me käsittelemme kiusaamista sellaisella ajatuksella, että se on väkivaltaa.
Mari McAlester
Koulukiusatulla Toivosella on vinkki opettajille.
– Kysykää oma-aloitteisesti oppilailta mahdollisimman usein, että miten niillä menee, ihan kahden kesken. Mitä sinulle oikeasti kuuluu?
Koulukiusaamisen jälkiä työstetään monta vuotta
Henna Toivonen on saanut Tampereen Setlementin Kiusatut -ryhmässä hyvin vertaistukea.
– Siinä on tajunnut sen ettei ole yksin. Muillakin on pahoja tapauksia.
Kriisityöntekijät ovat auttaneet käymään tapahtumia läpi. Keskustelut asettavat tapahtumat uuteen näkökulmaan.
– Kokemus ei poistu, mutta siihen voi oppia. Kiusattu ajattelee, että kiusaaminen on omaa syytä, mutta sitä se ei todellakaan ole, Mari McAlester kertoo.
Tampereen Setlementin Kiusatut-hankkeen kriisityöntekijöihin voi ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostilla, tekstiviestillä tai WhatsAppilla. Matalan kynnyksen palvelu tarjoaa mahdollisuuden puhua koulukiusaamisesta tai työpaikkakiusaamisesta vakavasti.
Palvelu on tarkoitettu yli 15-vuotiaille, mutta yläikärajaa ei ole. Vanhimmat yhteyttä ottaneet ovat yli 80-vuotiaita. Hankkeessa on tehty myös etsivää nuorisotyötä ja usein kiusattujen vanhemmat ottavat ensimmäisenä yhteyttä.
– Me käsittelemme kiusaamista sellaisella ajatuksella, että se on väkivaltaa.
Henna Toivosella on nyt hyvä suunta.
– Nyt ne kouluajat ovat jo vähän unohtuneet, kun niitä on käsitelty monta vuotta. Nyt pystyy käymään jo kaupassa.
Koira helpottaa murheita
Toivonen käy nyt parina päivänä viikossa kuntouttavassa työtoiminnassa. Vielä hän ei pysty täyteen työviikkoon. Haaveena on päästä joskus työelämään kiinni, mieluiten eläinten pariin. Vaikka koulukiusaamisesta on jo vuosia, Toivonen tietää, että parantuminen on vaikeaa.
– Parantumiseen on pitkä matka ja se ei lopu koskaan. Arvet on kuitenkin jäljellä ja tietyissä tilanteissa ne voivat aueta ihan puskista.
Ammattiavun lisäksi hänelle tärkeä tuki löytyy kotoa, kultaisennoutajan pentu Karvin Miss Moneypenny tai tuttavallisemmin Honey. Koirat on tukeneet ja auttaneet jaksamaan myös kouluaikoina. Nyt Toivosella on vihdoin ikioma koira. Touhukas Honey seuraa emäntäänsä tarkasti.
– Se kuuntelee ja parantaa tosi paljon mieltä. Paitsi välillä se saa hermotkin kireälle, mutta hyvin harvoin, Toivonen naurahtaa.
Korjattu 17.1. klo 21.23 haastateltavan nimi kuvatekstissä ja sitaatissa.
Korjattu 18.1.klo 7.35 koiran virallinen nimi ja työkokeilu kuntouttavaksi työtoiminnaksi.
Korjattu 18.1.klo 12.14 kiusaamisen kesto yhdeksännen luokan loppuun asti.
Lue lisää: