1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Joillekin työstä tulee yhä mielenkiintoisempaa, toisille käy päin vastoin – "Ihmisille jää työ, joka vaatii jonkinlaista luovaa ajattelua"

Etätyö pysyy, mielenterveysongelmat ja ikäsyrjintä jatkuvat. Yle kysyi asiantuntijoilta, mihin työelämä on menossa.

talous
Ruokakaupa myyjä. Helsinki. 26.11.2020.
Tulevaisuudessa työ muuttuu: osa tekee mielekkäitä töitä, osa vähemmän mielekkäitä.Jorge Gonzalez / Yle

Ensin robotit veivät osan helpoista teollisista töistä.

Nyt tekoäly vie myös asiantuntijatyöt.

Alun perin digitalisoitumisen ajateltiin purevan vain yksinkertaisiin, suorittaviin töihin, mutta nyt automatisaatio on tulossa aloille, jotka perustuvat esimerkiksi matemaattis-loogiseen päättelyyn, kuten vaikka tilintarkastukseen tai juridiikkaan. Näin arvelee Mikko Leskelä, strategiakonsultti ja tuoreen Bisnesantropologiaa-kirjan kirjoittaja.

Työnkuvat muuttuvat. Tulevaisuudessa asiantuntijat keskittyvät tulkintoja vaativaan työhön. Sitä koneet eivät edelleenkään osaa tehdä yhtä hyvin kuin ihminen.

– Varsinkin asiantuntijatehtävät tulevat muuttumaan. Tuleeko atk-tukihenkilöiden rinnalle tekoälytukihenkilöt? pohtii myös VTT:n johtava tutkija Mika Nieminen.

Hän arvelee, että tekoäly tulee muuttamaan asiantuntijoiden työt, mutta kuinka, se on vielä auki.

– Ihmisten tehtäväksi jää työ, joka vaatii joko luovaa, kriittistä ajattelua tai laadukasta inhimillistä vuorovaikutusta, kiteyttää filosofi Frank Martela.

Yle kysyi asiantuntijoilta, miltä työelämän trendit näyttävät vuonna 2021.

filosofi Frank Martela
Työ polarisoituu. Ihmiset hoitavat luovat hommat, koneet suorittavat, pohtii filosofi Frank Martela.Markku Pitkänen / Yle

Korkeasti koulutetut menestyvät – tylsän työn suorittajat kuormittuvat

Työterveyslaitoksen professori Mikko Härmä näkee työelämän polarisaation eli kahtiajakautumisen jatkuvan.

Korkeasti koulutetut menestyjät saavat hyvät työolot, kun taas vähemmän koulutetuille on luvassa epävarmoja ja kuormittavia töitä.

– Ajasta ja paikasta riippumatonta asiantuntijatyötä tekevillä tulee olemaan yhä suuremmat yksilölliset vapaudet ja kehittymismahdollisuudet työssä, Härmä sanoo.

Sen sijaan joustamaan joutuvat esimerkiksi hoitohenkilökunta sekä palvelualoilla ja liikenteessä työskentelevät. He joutuvat kohtaamaan kasvavia tuottavuus- ja joustovaatimuksia, ja työ muuttuu yhä epäsäännöllisemmäksi. Suorittavan työn tuottovaatimukset kasvavat kansainvälisen kilpailun vuoksi, Härmä arvelee.

– Työn polarisoituminen lisää työstä johtuvia oireita, esimerkiksi unettomuutta ja sairastavuutta. Valtiontalouden kiristyminen, työttömyyden kasvu, maahanmuutto ja työntekijöiden etninen monimuotoisuus tukevat työn polarisoitumista, Härmä sanoo.

Vastaavan trendin näkee myös filosofi Frank Martela.

Osa työvoimasta on kilpailtua ja saa neuvoteltua yhä parempia työsuhteita. Heidän työnsä muuttuu mielenkiintoisemmaksi.

– Niiden ihmisten osalta, joiden koulutus ei vastaa nykytarpeita, työelämä muuttuu epävarmemmaksi ja työolosuhteet saattavat huonontua, Martela arvioi.

Identiteettipolitiikka tulee työpaikoille – siis mikä?

Viime vuosien muotitermi on identiteettipolitiikka.

Se kuvaa ilmiötä, jossa poliittista ryhmää muodostetaan rodun, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen mukaan, ei ideologian tai taloudellisten etujen perusteella.

Mikko Leskelä arvelee, että identiteettipolitiikka tulee nyt myös työsuhteisiin. Tämä on huomattavasti laajempi ilmiö kuin vain z-sukupolven juttu. Z-sukupolvella tarkoitetaan vuoden 1995 jälkeen syntyneitä. Työelämässä he vaativat tasa-arvoa ja työltä merkityksellisyyttä.

Keskustelussa on jo pitkään korostunut yksilöiden valintojen vaikutus maailmaan. Nyt esiin tulevat erilaiset valta-asemat.

– Kysytään sellaisia kysymyksiä, kuten mitä merkitystä sillä on, annatko oman panoksesi esimerkiksi sellaiseen yhtiöön kuin Wolt, jonka toiminnalla on valtavia vaikutuksia kokonaisten ihmisjoukkojen tulonmuodostukseen, Leskelä sanoo. Woltin kaltaiset alustatalousyritykset vaativat ihmisiä työskentelemään yrittäjän asemassa ja kantamaan taloudellista riskiä ilman mahdollisuutta vaurastua.

Hän arvelee, että identiteettipolitiikalla tulee olemaan myös vastailmiönsä. Osa ihmisistä vastustaa esimerkiksi valtarakenteiden kyseenalaistamista.

Työpsykologi, psykologian tohtori Helena Åhman korostaa, että kyky ratkaista erimielisyyksiä korostuu työelämässäkin.

– Erimielisyyksien rakentava käsittely nousee entistä enemmän pohdintaan. Erimielisyyksiin suhtautumisen ja keskusteluälykkyyden merkitys painetilanteissa kasvaa merkittävästi, jotta ylilyönneiltä vältytään työelämässä sekä poliittisessa kentässä, Åhman sanoo.

Vastaavasti sisustusarkkitehti ja johtava suunnittelija Sara Tuohikumpu Rune & Berg -toimistosta toteaa, että työpaikkojen pitää osallistaa ihmiset työpaikkojen toimintakulttuurin määrittelyyn. Kun ihmiset tekevät töitä eri paikoista, on tärkeää, että he tietävät, mitä ja miksi tekevät. Itseohjautuvuus lisääntyy. Tuohikumpu on työtilojen asiantuntija, joka tietää, miten fyysiset työpaikat tulevat muuttumaan.

johtava suunnittelija Sara Tuohikumpu
Muutos on tullut jäädäkseen ja jatkossa teemme töitä toimistolla, kotona, asiakkaalla, kesämökillä, kahviloissa ja niin edelleen, sanoo Sara Tuohikumpu.Markku Pitkänen / Yle

Etätyö on tullut jäädäkseen – tulevaisuudessa matkustetaan myös vähemmän

Matkustaminen tulee vähenemään. Näin povaa VTT:n johtava tutkija Mika Nieminen.

– Osa kansainvälisistä kokouksista jää tulevaisuudessakin etäkokouksiksi. Toisaalta tarvitaan läsnäoloakin, kun pitää luoda uusia asioita ja luottamusta toimijoiden välillä. Mekaaniset päätöksiä tekevät kokoukset, joissa ei ole välttämätöntä olla samassa fyysisessä tilassa, siirtyvät verkkoon, Nieminen sanoo.

Lähes kaikki asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että koronan myötä hurjasti yleistynyt etätyö on tullut jäädäkseen.

– Jatkossa teemme töitä toimistolla, kotona, asiakkaan luona, kesämökillä, kahviloissa ja niin edelleen. On ensiarvoisen tärkeää järjestää saumattomat yhteydet virtuaalisen ja lähityön välillä, jotka avaavat yhtäläiset vaikuttamismahdollisuudet, olet sitten etänä tai läsnä, sanoo Sara Tuohikumpu.

Etätyön välineet ovat osin vasta lapsenkengissä. Tulevaisuudessa luodaan vielä parempia kokousvälineitä, ideointityökaluja ja erilaisia keinoja etätyön hallintaan.

– Etätyöhön tarvittavia teknologioita ja käytäntöjä on kehitetty hyvin nopeasti, ja kysymys on, missä määrin tilanne enää palautuu tai tarvitseekaan palautua normaaliksi, professori Mikko Härmä pohtii.

Kun etätyö jää pysyväksi ilmiöksi, myös osa toimistorakennuksista jää turhaksi ja myös niiden tulee muuttua. Toimistotilaa tulee vapautumaan. Mitä tapahtuu kaikille tyhjeneville konttoreille?

Filosofi Frank Martela on samaa mieltä etätyön pysyvyydestä, mutta muistuttaa silti, että ajatteluun, ideointiin, tuotekehitykseen, visiointiin ja yhteiskehittämiseen liittyy asioita, jotka eivät etänä onnistu läheskään niin hyvin kuin kasvokkain.

– Toimisto ei katoa mutta moni organisaatio siirtyy kohti mallia, jossa ihmiset voivat tehdä muutaman päivän viikossa etätöitä halutessaan. Tällä voi olla vaikutuksia toimistojen luonteeseen ja jopa ihmisten asuinpaikkaan, Martela arvioi.

Nuoret oireilevat, samaan aikaan kun ikääntyneiltä vaaditaan työkykyä

Työelämän vaatimukset yksilöille, kilpailu ja työelämän epävarmuus ovat jo lisänneet erityisesti nuorten mielenterveysongelmia, sanoo Työterveyslaitoksen Mikko Härmä.

Työn kuormittavuuden hallinta ja nuorten sijoittuminen työelämään korostuvat entisestään, kun halutaan pysäyttää nuorten mielenterveysongelmien kasvu, Härmä arvelee.

Samalla ikääntyneiden eläkeikä nousee ja jo eläkkeelle jääneiden työhalut kasvavat, kun yli 60-vuotiaiden terveys ja työkyky yhä paranevat.

– Ikääntyneiden ja jo eläkkeelle jääneiden osittainen rooli työelämässä ja vapaaehtoistyössä kasvaa. Ikääntyneiden työkyvyn ja työhalujen hyödyntäminen on olennaista myös työelämän kilpailukyvyn säilyttämisessä, Härmä muistuttaa.

Työspykologi Helena Åhman muistuttaa, että myös koetun koronavuoden vaikutukset työelämään voivat olla isoja. Erityisesti nuoret tarvitsevat uudenlaista apua ja tuen muotoja.

– Korona-aika on saanut ihmiset miettimään entistä enemmän mitä he oikeasti haluavat työelämältä. Kaikki ihmiset eivät halua palata toimistolle, eli kysymykseksi nousee, millä tavoilla hallittu paluu tapahtuu.

Työspykologi Helena Åhman
Työpsykologi Helena Åhman arvelee, että kornavuosi 2020 aiheuttaa nuorissa oireita ja uudenlaista tuentarvetta.Ville Juurikkala

Aiheesta voi keskustella 19.1. klo 23 asti.

Sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna laskuun – Mielenterveysongelmien kasvu sairausloman syynä on pysähtynyt

Lue seuraavaksi