1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työkyvyttömyyseläkkeet

Tia Redsven uupui töissä ja niin käy yhä useammalle – selvitimme ammatit, joista masennus ajaa eniten työkyvyttömyyseläkkeelle

Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat viime vuosina kääntyneet kasvuun.

työkyvyttömyyseläkkeet
Tia Redsven, Lohjalla. 19.1.2021.
Lohjalainen Tia Redsven pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle kesällä 2015.Jorge Gonzalez / Yle

Lohjalaista Tia Redsveniä, 58, hävetti, kun hän käveli lääkärin luokse vakavien uupumusoireiden takia.

Häntä hävetti, koska hän ei jaksanut tehdä niitä asioita, joita hän itseltään oletti: olla hyvä äiti, ahkera työntekijä, perheen elättäjä ja asunnon kunnosta huolehtija.

Redsvenin uupuminen ja masennus kehittyivät vähitellen.

Taustalla oli avioero, hänen alle kouluikäisen tyttärensä vakavat allergiat ja astma sekä pojan kielellinen erityisvaikeus eli dysfasia.

Tukeakseen poikansa kielellistä kehitystä hän joutui vaihtamaan muutamaan otteeseen työpaikkaa. Myös tyttärestä huolehtiminen vaati voimavaroja.

Tilannetta pahensi se, että Redsven oli ahkera työntekijä. Sairastuessaan hän työskenteli Kelassa.

Hän huolehti, että tulostavoitteet tulivat täyteen ja osallistui työssä ylimääräisiin ponnisteluihin kuten työhyvinvointiryhmän toimintaan.

Lopulta paine työssä ja elämässä johti seitsemän kuukauden sairauslomaan. Redsvenin voimat olivat täysin loppu.

Uupuminen tuli työkavereille ja esimiehille yllätyksenä, mutta niin se tuli myös Redsvenille.

– Vielä 45-vuotiaana ajattelin olevani se, joka viimeisenä voi uupua. Huolehdin kaikesta, pidin kotia siistinä ja pärjäsin mielestäni neljän tunnin yöunilla.

Uupuminen haastoi sen, millaiseksi Redsven oli kuvitellut itsensä.

Mielenterveysongelmat yhä useammin työkyvyttömyyseläkkeiden syynä

Tia Redsven ei ole poikkeus. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lähtenyt viime vuosina kasvuun pitkään jatkuneen laskun jälkeen.

Kasvu selittyy lähes yksistään mielenterveysongelmilla. Niiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi toissa vuonna 1 450 ihmistä enemmän kuin sitä edeltävänä vuonna.

Tuoreimmassa Eläketurvakeskuksen (ETK) raportissa sanotaankin (siirryt toiseen palveluun), että “mielenterveyspuolella näyttää tapahtuneen aito käänne huonompaan suuntaan.”

Raportin kirjoittanut ETK:n erikoistutkija Mikko Laaksonen sanoo, ettei käänteen syytä tarkalleen tunneta.

– Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on kasvanut nuorimpien työntekijöiden parissa ja yli 60-vuotiaissa enemmän kuin muissa ikäryhmissä.

Laaksonen arvioi, että kehityksen taustalla voi olla kiristynyt tahti työelämässä. Tämän argumentin puolesta todistaa työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa julkaisema työolobarometri (siirryt toiseen palveluun).

Raportin mukaan työntekijät kokevat työn aiempaa useammin henkisesti rasittavaksi.

Kehitys on jatkunut viime vuosikymmenet. Toissa vuonna 63 prosenttia koki työnsä henkisesti kuormittavaksi, kun samainen luku oli pari vuosikymmentä sitten 56 prosenttia.

Tulokset ovat erikoisia. Vaikka mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyvät, itse mielenterveysongelmien määrän kehitys on ollut pitkään tasainen.

Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professorin Sami Pirkolan vetämä tutkimusryhmä on selvittänyt kummallisen kehityksen syytä.

Arvaus on, että joko työssä tai ihmisten kyvyssä kestää työtä, on jokin toisin kuin ennen.

– Nyt mietimme sitä, mitä työelämässä on tapahtunut. Onko työelämä entistä vaativampaa vai onko ihmisten toleranssi työelämälle muuttunut?

Pirkola aavistelee, että työelämän epävarmuus, kilpailun lisääntyminen työpaikoilla ja tietotyön yleistyminen kuormittavat ihmisiä aiempaa enemmän.

Pirkola haluaisi tietää myös vastauksen siihen, johtuuko entistä useamman eläkkeelle siirtyminen siitä, että työpaikoilla siedetään entistä vähemmän mielenterveysongelmista johtuvaa heikentynyttä työpanosta.

Tai voisiko olla jopa niin, että koska asia on noussut yleiseen tietoisuuteen, mielenterveysongelmat tunnistetaan aiempaa paremmin?

Syyn löytäminen auttaisi ongelmiin tarttumisessa.

Toissa vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle joutui mielenterveyssyistä 8 687 ihmistä. Se on suurin piirtein saman verran kuin Karkkilassa on asukkaita.

Paluu työelämään ei onnistunut

Tia Redsvenin paluu työelämään seitsemän kuukautta kestäneen sairausloman jälkeen ei onnistunut, kuten hän toivoi.

Hän teki jälleen viisipäiväistä viikkoa, ja vähitellen ongelmat palasivat takaisin. Hän mittasi taas ahkeruuttaan sillä, kuinka monta etuisuushakemusta hän sai päivän aikana käsiteltyä.

Eikä hän ollut ainoa. Myös työnantaja seurasi niitä.

Jälkiviisaasti voi sanoa, että Redsven olisi tarvinnut työkaverin tai esimiehen, joka olisi sanonut, että vähempikin riittää.

– Neljän kuukauden kuluttua huomasin ja tunsin, etten jaksa tätä yhtälöä: työtä, kotitöitä, lasten harrastuksiin vientejä ja taistelua taloudellisesta pärjäämisestä kohonneiden vastikkeiden ja sairauskulujen kanssa.

Suurin virhe työpaikalla hänen mukaansa tehtiin siinä, ettei hänen sairausloman jälkeistä paluuta työhön suunniteltu lainkaan.

Redsven ei kuitenkaan syytä työnantajaa tilanteestaan, vaan ajattelee, että uupuminen työpaikalla johtui hänessä syvällä olevista ajattelumalleista.

Tia Redsven, Lohjalla. 19.1.2021.
Tia Redsven pitää tärkeänä sitä, että ihmiset puhuisivat nykyistä avoimemmin mielenterveysongelmistaan. Se helpottaisi ihmisiä, jotka törmäävät niihin omassa arjessaan. Jorge Gonzalez / Yle

Tilanne ei parantunut uusillakaan työkokeilukerroilla, vaikka Redsvenin työpäiviä vähennettiin ensin kolmeen ja myöhemmin kahteen päivään viikossa.

Oikeastaan tilanne muuttui entistä pahemmaksi. Redsven yritti saada lyhennetyllä työajalla aikaiseksi sen, mitä hän oli tehnyt ennen täyden työviikon aikana.

Samalla hänen masennuksensa muuttui vakavaksi ja ajatukset itsetuhoisiksi. Hän ajatteli itsemurhaa.

– Olin lopen väsynyt ja ajattelin, että olin saanut kokea elämässä jo kaiken. Minulla oli ihanat lapset, olin saanut matkustaa ja minulla oli ollut ihana työpaikka.

Mutta lopulta se, mikä oli kuormittanut elämää aiemmin, muuttui kantavaksi voimaksi.

Redsven lupasi lapsilleen, ettei tee itselleen mitään peruuttamatonta. Redsven pääsi lopulta työkyvyttömyyseläkkeelle kesäkuussa 2015.

Korona-arki on lisännyt kuormitusta

Tia Redsvenin tarina ei ole ainutkertainen.

Eläketurvakeskuksen Ylelle tekemän listauksen mukaan sosiaaliturvaetuisuuksien käsittelijät ovat sijalla 20, kun mitataan sitä, mistä ammateista jäädään muita yleisemmin mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Listaus kertoo sen, kuinka moni ammattikunnan jäsenistä on jäänyt mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle yhtä seurantavuotta kohti. Tarkastelu on aloitettu vuodesta 2013 ja se päättyy vuoteen 2019.

Ammattiryhmien jaottelu perustuu Tilastokeskuksen ammattiluokitukseen ja Ylen julkaisemasta listasta on poimittu pois alle 500 henkilön ammattiryhmät, jotta yksittäistapaukset eivät vaikuttaisi liikaa tuloksiin.

Listauksen Ylelle tehnyt ETK:n erikoistutkija Mikko Laaksonen selittää mielenterveyssyiden korostumista työkyvyttömyydessä toisenlaisesta näkökulmasta.

Hän sanoo, että usein työ ei ole mielenterveyden ongelmien suora syy. Sen sijaan se voi olla kuormittava tekijä, joka tuo terveysongelmat pintaan.

Ammattikohtaisia listauksia työkyvyttömyyseläkkeistä on tehty aiemminkin. Yhden näistä listauksista teki muutama vuosi sitten Kelan tutkija Hanna Rinne, joka työskenteli silloin Kuntoutussäätiölle.

Hän sanoo, että monesti mielenterveyden kanssa kamppailevat henkilöt päätyvät töihin, jotka eivät vaadi korkeaa koulutusta.

– Ihmisillä, joilla on jo valmiina vakavia mielenterveysongelmia, ei ole voimavaroja kouluttautua pitkälle, Rinne sanoo.

Näin listauksessa ovat perinteisesti korostuneet vähän koulutusta vaativat ammatit.

Näiden lisäksi listauksessa ovat olleet korkealla ammatit, joissa on paljon vaikeita kohtaamisia, kuten mielenterveyshoitajat, sairaanhoitajat ja vanginvartijat.

Rinne arvioi, että korona-aika voi kuormittaa uusia ammattiryhmiä entistä enemmän. Esimerkiksi opettajat ja sairaanhoitajat ovat olleet tiukilla poikkeuksellisina aikoina.

Listaus voikin muuttua korona-ajan jälkeen. Myös kasvanut työttömyys voi lisätä työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumista.

Työttömyys perinteisesti pahentaa ihmisten mielenterveysongelmia.

Ongelman ratkaisuun ei ole yhtä keinoa

Tia Redsvenin toipuminen lähti pienin askelin liikkeelle. Ratkaisevaa oli se, että hän pääsi pätevän lääkärin vastaanotolle.

– Hän hyväksyi minut sellaisena kuin olin ja oli sitoutunut hoitooni. Minulle ei tullut tunnetta, että ongelmat pitäisi ratkaista viiden käyntikerran aikana.

Nyt Redsven on tyytyväinen elämässään moneen asiaan: parisuhteeseensa, harrastuksiinsa ja lapsiinsa, jotka ovat kasvaneet nuoriksi aikuisiksi.

– Osaan nyt elää paremmin nykyhetkessä, enkä enää ajattele, että elämä alkaa sitten joskus.

Jos Redsvenin mukaan jotakin pitäisi parantaa suomalaisessa työelämässä ja mielenterveyden hoidossa, niin hän keskittäisi kaikki palvelut yhdelle luukulle.

Masentuneena ihmiset jaksavat harvoin etsiä palveluita ja tukea eri paikoista, eivätkä he välttämättä ole eri apumuodoista edes tietoisia.

Itsekin mielenterveysongelmista kärsinyt Koulutetut kokemusasiantuntijat -yhdistyksen puheenjohtaja Riikka Nieminen puolestaan kiinnittäisi huomiota mielenterveyspalveluiden resursseihin.

– Meidän hoito on tosi tehotonta ja huonoa, koska se on pätkittäistä. Ihmisten ongelmia ei pystytä hoitamaan kerralla kuntoon.

Nieminen kiinnittäisi huomiota terapian saantiin, jotta ihmiset saisivat ongelmiinsa heti apua, eivätkä ne pääsisi kasaantumaan liian suuriksi.

Kuntavaaliehdokas 2021 ESPOO. Piraattipuolueen puheenjohtaja Riikka Nieminen.
Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden puheenjohtaja Riikka Nieminen sanoo, että suomalaisiin mielenterveyspalveluihin pitäisi satsata nykyistä enemmän. Jorge Gonzalez / Yle

Hän on ollut yksi Terapiatakuu-kansalaisaloitteen aktiiveista. Takuun ajatuksena on ollut taata ihmisten nopea hoitoonpääsy.

Nieminen muistuttaa, että usein työ myös tukee mielenterveyttä. Useimmat pystyvät työssä tyydyttämään perustarpeitaan: saavuttamaan tavoitteita ja saamaan tunnustusta.

Muut asiantuntijat korostavat sitä, ettei ongelmiin ole yksinkertaisia ratkaisuja.

Eläketurvakeskuksen Mikko Laaksonen sanoo, että työntekijät tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea, jotta töissä voitaisiin pysyä ja sinne voitaisiin palata uudelleen takaisin, kun voimat ovat palanneet.

Professori Sami Pirkolan mukaan yksi esimerkki tästä voisi olla työnantajien nykyistä suurempi valmius työn sopeuttamiseen, kun työntekijän jaksaminen on tiukoilla.

– Osa-aikaratkaisut, tuettu työllistäminen ja toisaalta esimiesten mielenterveystaidot ovat olleet keskusteluissa esillä.

Kelan Rinne puolestaan muistuttaa Kuntoutussäätiön tutkimuksesta, jonka perusteella voidaan arvioida, että syyt mielenterveyssyistä eläköitymiseen vaihtelevat ammateittain.

Syitä voivat olla heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, kiire, huono johtaminen, liian suuri työmäärä ja vaikeat asiakaskohtaamiset.

– Näiden asioiden hoitamiseen ei taida olla olemassa mitään yhtä kikkaa.

Lue lisää:

Mielenterveyden ongelmista tullut yleisin syy työkyvyttömyyteen

Sairausloma voi venyä vuoden mittaiseksi – alle 35-vuotiaat nuoret ovat mielenterveysongelmien tilastojen kärjessä

Entäpä jos mielenterveys olisikin jana, jolle me kaikki asettuisimme? Työelämässä voi pärjätä, vaikka mielenterveys horjuisi, osoittaa tuore väitös

Lue seuraavaksi