Tämän vuoden suuri kysymys on, miten suomalaiset saadaan rokotettua koronaa vastaan.
Rokottamisjärjestys menee niin, että aluksi rokotetaan terveydenhoidon henkilökuntaa ja hoitokotien vanhuksia.
Sen jälkeen vuoroon tulevat yli 70-vuotiaat käänteisessä ikäjärjestyksessä (siirryt toiseen palveluun)sekä ne, joilla on on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia. Yli 70-vuotiaita on Suomessa kaikkiaan noin 800 000.
Muun, alle 70-vuotiaan väestön rokottamisessa voi mennä loppuvuoteen, ja monet yksityiskohdat ovat vielä auki.
Kysyimme rokottamisjärjestyksestä THL:n asiantuntijalta, ylilääkäri Hanna Nohynekilta.
1. Pääsevätkö perussairauksia sairastavat, kuten esimerkiksi alle 70-vuotiaat diabeetikot muita aiemmin rokotettaviksi? Entä astmaatikot?
– Olemme analysoineet THL:ssä tähän mennessä covid-19 tautiin sairastuneiden riskitekijöitä. Niiden perusteella voidaan nähdä, että jotkut sairaudet altistavat erittäin vakavalle riskille, jotkut taudit altistavat vakavalle riskille, Nohynek sanoo.
– Riippuen siitä miten paljon ja koska rokoteannoksia tulee, ja onko niiden myyntiluvissa käytön rajoitteita, voimme joutua käyttämään näitä tietoja rokotusjärjestyksen priorisoinnissa. Vielä ei ole sen aika, sillä ennen kuin näiden ryhmien rokottamiseen päästään, täytyy rokottaa noin miljoona suomalaista.
2. Onko todennäköistä, että rokottaminen etenee ikäryhmittäin myös alle 70-vuotiailla?
– Todennäköisesti ei, vaan nimenomaan lääketieteellisen riskinarvion mukaan. Ellei myyntilupien rajoituksista jotain seuraa.
3. Tammikuun alussa kerrottiin, että rokottamista hidastaa se, että niitä annetaan joka puolella maata. Olisiko rokottamisessa perusteita keskittyä muita enemmän alueisiin, joissa tautitilanne on pahin?
– Tätä on mietitty, mutta päädytty kuitenkin siihen, että on parempi rokottaa priorisointijärjestyksen mukaisesti koko maassa, sillä epidemia lehahtaa eri paikoissa hyvinkin odottamattomasti. Kohtuullisen rokotesuojan syntymiseen menee vähintään kaksi viikkoa ja erittäin hyvän suojan syntymiseen noin 4–5 viikkoa.
4. Terveydenhuollon henkilöstö saa rokotukset ensi vaiheessa. Onko myös muita yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä ryhmiä, jotka olisi syytä rokottaa nopeammin työnsä perusteella?
– Valtioneuvoston asetuksen mukaan Suomen rokotusstrategia on laadittu lääketieteellisen riskinarvion pohjalta. Toistaiseksi ei ole ollut syytä tehdä siihen muutoksia.
5. Kärkipoliitikot ovat ottaneet julkisesti rokotteita osassa maista. Olisiko Suomessa perusteltua tehdä poikkeus rokotusjärjestyksessä heidän kohdallaan?
– Suomessa ei ole ollut tapana ohjeistaa jonon ohituksiin. Tämä on myös Maailman terveysjärjestön suositusten vastaista.
6. Miten isoja eroja rokotusjärjestyksessä on Euroopan maissa?
– Eroja on, en tosin ole tarkistanut tätä systemaattisesti. Kansalliset rokotusasiantuntijaryhmät ovat verkostoituneet ja vaihtavat kokemuksia ja suunnitelmiaan, tieto kyllä kulkee. Monessa maassa on ponnekkaammin aloitettu hoitokotien vanhuksista ja muista ikäihmisistä, mutta samalla kuljetettu etulinjan sote-työntekijöitä rinnalla.
Lue lisää:
STM ja THL: Koko kansan rokottaminen voi mennä loppuvuoteen, koronarokotukset ovat kuntien vastuulla
Koronarokotukset vauhdissa Euroopassa – Yle seurasi rokotusten aloitusta eri puolilla Eurooppaa.