1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. uusiutuvat energialähteet

Energiayhtiöt vähentävät polttamalla tuotettua lämpöä – toimitusjohtaja: " Jos ajattelisimme vain ympäristöä, tekisimme muutokset heti"

Energiateollisuus pyrkii vähentämään päästöjä nopeassa tahdissa. Turpeen, kivihiilen ja puun poltolle etsitään vaihtoehtoja.

Polttamisen sijaan lämmönlähteeksi pohditaan muun muassa jätevesien hukkalämmön ottamista talteen. Kuva: Isto Janhunen

Pakkasen kiristyessä kaukolämpölaitoksissa pusketaan lisää polttoainetta kattilaan. Kaupunkilaisille pitää saada lämpöä.

Jyväskylässä kaupungin omistaman energiayhtiö Alvan kahdessa voimalaitoksessa noin kaksi kolmasosaa polttoaineesta on puuta ja loput turvetta.

Voimalaitosten piipun päästä tulee nykyään pääasiassa vesihöyryä. Hiukkaspäästöjä syntyy eniten puusta, seuraavaksi turpeesta ja vähiten kivihiilen poltosta. Kuva: Amanda Vikman / Yle

Koska puu lasketaan tällä hetkellä uusiutuvaksi polttoaineeksi, voi Alva sanoa olevansa 65 prosenttisesti hiilineutraali. Lisäämällä puun osuutta yhtiö voisi nopeastikin päästä tavoitteeseensa olla kokonaan hiilineutraali vuonna 2030.

Silti yhtiössä selvitetään tällä hetkellä useita muita vaihtoehtoja lämmöntuotantoon.

– Jos haluaa olla kaukaa viisas, kannattaa varautua siihen, että puuta ei lasketa kokonaan uusiutuvaksi polttoaineeksi tästä ikuisuuteen, sanoo Alva-yhtiöiden toimitusjohtaja Tuomo Kantola.

Turvetta korvataan puulla hurjaa tahtia

Alva ei ole tavoitteidensa kanssa yksin. Energiayhtiöt ympäri maan ovat panneet tuotannolleen ilmastotavoitteita.

– Kaupunkien energiayhtiöillä on kaikilla jokin ääneen lausuttu tavoite hiilineutraaliudesta, fossiilisista luopumisesta tai turpeen käytön lopettamisesta - tai näistä kaikista, kertoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Turpeen tuotantoa halutaan vähentää, sillä sen uusiutuminen on hidasta. Kuva: Linda Söderlund / Yle

Turpeen hitaan uusiutumisen vuoksi sen polttamisesta halutaan päästä eroon. Tavoitteena on puolittaa energiaturpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä, mutta alasajo näyttää toteutuvan suunniteltua nopeammin.

Turvetta korvataan voimalaitoksissa puulla, joka EU:ssa katsotaan uusiutuvaksi luonnonvaraksi (siirryt toiseen palveluun) (The Guardian). Pääasiassa kattilaan menee metsäteollisuuden sivuvirtoja sekä metsähakkuissa kerättävää energiapuuta.

Kilpailu puupolttoaineesta tulee kuitenkin kiristymään, arvioi Kantola.

– Toistaiseksi sivuvirrat ja rankapuu ovat riittäneet kohtuullisen hyvin, mutta välillä on jouduttu polttamaan sitäkin puuta, jota perinteisesti pidetään metsäteollisuuden raaka-aineena, hän sanoo.

Kun turpeen käyttöä vähennetään, tarvitaan energiapuuta entistäkin enemmän. Kuva: Ellen Forsström / Yle

Leskelä arvioi, että energiapuun käyttö tulee tällä vuosikymmenellä kasvamaan, mutta alkaa vähentyä 2030 -luvulla.

Polttoainetta tarvitaan vähemmän, kun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia ajetaan alas.

– Aika moni yhtiö on päätynyt siihen, että tilalle ei tule uutta yhteistuotantolaitosta, vaan aivan muita ratkaisuja, sanoo Leskelä.

Lämpöä jätevedestä ja järvistä

Energiayhtiöt ovat etsimässä vaihtoehtoja polttamiseen perustuvalle tuotannolle.

Sekä Leskelä, että Kantola näkevät sähköntuotannossa järkevimmäksi siirtyä tuulivoimaan. Lämmöntuotannossa keinot tulevat olemaan kirjavia.

Jyväskylässä Alvan Rauhalahden voimalaitos tulee käyttöikänsä päähän noin 10 vuoden kuluttua. Sen tilalle kaavaillaan useita erilaisia vaihtoehtoja tuottaa kaukolämpöä.

Jyväskylässä Rauhalahden voimalaitos on tuottanut sähköä ja lämpöä 1980 -luvulta lähtien. Kuva: Isto Janhunen

Yhtiö on mukana Tampereella tehtävässä kokeilussa, jossa selvitetään geolämpökaivojen soveltuvuutta näille seuduille.

Pohdinnassa on myös teollisen mittakaavan ilmalämpöpumppu Korpilahden taajamaan, jossa olisi sopivan kokoinen lämpöputkiverkosto tekniikan testaamiselle.

Lisäksi meneillään on selvityshanke siitä, voisiko lämpöä tuottaa Päijänteen ja Keiteleen syvänteistä lämpöpumpputekniikalla.

Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon hukkalämmöt halutaan hyötykäyttöön. Kuva: Isto Janhunen

Pisimmällä on ajatus ottaa talteen jätevesien hukkalämpö Nenäinniemen puhdistamolta, kertoo Kantola.

– Se on mittakaavaltaan varmaan Jyväskylän suurin hukkalämpökohde. Olemme arvioineet, että lämpö riittäisi kesällä lähes yksinään, kun tarvitsee lämmittää vain kaupunkilaisten suihkuvedet.

Alva selvittää myös, voisiko kaupungissa olevia luolastoja käyttää lämmitysveden varastointiin kysyntähuippuja varten. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Eri vaihtoehtojen toteuttamisen aikataulun sanelevat tavoite olla hiilineutraali yhdeksän vuoden kuluttua sekä Rauhalahden voimalaitoksen tekninen käyttöikä.

– Parin vuoden sisällä meidän on päätettävä, mille tielle lähdemme eri ratkaisujen suhteen, sanoo Kantola.

"Puun polttaminen ei lopu"

Vaikka vaihtoehtoja puun, turpeen ja kivihiilen polttamiselle löytyy, voimalaitosten kattilat käyvät kuumina vielä vuosikymmeniä.

– Jos ajattelisimme vain ympäristöä, tekisimme muutokset heti, sanoo Kantola.

Kaupungin omistaman energiayhtiön on kuitenkin ajateltava myös asukkaiden elinkustannuksia.

Jyväskylässä Keljonlahden voimalaitokseen on investoitu satoja miljoonia kaupunkilaisten rahaa ja laitos ei ole vielä edes käyttöikänsä puolivälissä.

– Olisi taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätöntä ajaa se kovin nopeasti alas. Ennustaisin, että sitä käytetään vielä ainakin 20 vuotta, sanoo Kantola.

Sähköä tuotetaan jatkossa entistä enemmän muun muassa tuulivoimalla. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Energiateollisuuden Leskelä uskoo, että niin kauan kuin Suomessa on saatavilla metsäteollisuuden sivutuotteita ja metsänhoidossa syntyvää energiapuuta, sitä myös poltetaan.

– Polttoon perustuvaa energiaa tulee olemaan niin pitkään kuin nyt voimme nähdä. Se on mahdotonta, että hukkalämpöä riittäisi kaikkeen - sehän olisi ikiliikkuja. Kyllä me tarvitsemme mittavasti myös lämmöntuotantoa.