1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. jätehuolto

Lounais-Suomen Jätehuollon osakaskunnat suunnittelevat yhteistä lietteen käsittelyverkostoa

Taustalla on päätös siirtyä kunnan kilpailuttamiin lietekuljetuksiin

jätehuolto
Jäteauton putkia.
Asumisesta syntyvien lietteiden käsittelyä aiotaan keskittää Varsinais-Suomessa. Kuvituskuva. Yle/Mikael Kokkola

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) 17 osakaskuntaa suunnittelevat yhteistä asumisessa syntyvien saostus- ja umpisäiliölietteiden vastaanotto- ja käsittelyverkostoa, kertoo LSJH tiedotteessaan.

Taustalla on Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan päätös siirtyä kunnan kilpailuttamiin lietekuljetuksiin.

Jätteen määrän ennakoidaan kasvavan päätöksen myötä.

Tavoitteena on esitellä suunnitelmat osakaskunnille kesään mennessä.

Osa vastaanottopaikoista olisi jo nykyisin käytössä olevia, osa uusia.

Mahdolliset investoinnit toteutettaisiin vaiheittain vuoteen 2026 mennessä.

Käsittely keskitetään

Lounais-Suomen Jätehuolto ja osakaskunnat lähtevät suunnittelussa siitä, että koko LSJH:n toimialueen saostus- ja umpisäiliölietteet vastaanotetaan ja käsitellään jatkossa keskitetysti muutamassa paikassa.

Työn edetessä selviää, onko ajatus kaikilta osin toteutuskelpoinen.

Keräyksessä käytettäisiin soveltuvin osin kuivaavaa kuljetuskalustoa. Lietteiden vastaanottopaikat, joihin jäteautot kuljettaisivat lietteet, sijaitsisivat Turun Topinojalla, Aurassa (ent. jätevedenpuhdistamo), Salossa (nyk. jätevedenpuhdistamo tai Korvenmäki), Paraisilla (Korppoo ja Rauhala) ja Kemiönsaaressa (nyk. vastaanottopaikat Kemiössä ja Taalintehtaalla).

Vastaanottopisteeseen tuodusta saostus- ja umpisäiliölietteestä erotetaan esikäsittelyssä rejektivesi ja liete. Liete kuljetetaan jatkokäsittelyyn. Rejektivesi johdetaan jätevedenpuhdistamolle joko sellaisenaan tai esikäsittelyn jälkeen, kertoo LSJH.

Työryhmän suunnittelutyöstä tekee LSJH:n mukaan haastavaa se, ettei kenelläkään ole tarkkaa tietoa, kuinka paljon saostus- ja umpisäiliölietteitä alueella syntyy. Nykyisin käsittelyyn vastaanotetaan vuosittain reilu 70 000 m3, mutta todellisen määrän on arvioitu olevan 100 000–150 000 m3 vuodessa.

Useimmissa nykyisissä lietteiden vastaanotto- ja käsittelypaikoissa ei pystytä käsittelemään juurikaan nykyistä enempää viemäriverkoston ulkopuolisia lietteitä. Puhdistamot on mitoitettu viemäriverkostoa pitkin tuleville jätevesille. Puhdistamoissa on myös saneeraus- ja mahdollisia lisäinvestointitarpeita.

Paikoitellen ongelmana on LJSH:n mukaan se, että viemärilinjoihin ei voida johtaa saostus- ja umpisäiliöjätevesien käsittelystä syntyvää jätevettä, koska ne ovat jo ennestään täydessä kuormituksessa viemäriverkkoon liittyneiden jätevesistä ja hulevesistä.

Lue seuraavaksi