1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kasvatus

Korona-ajan lapsia uhkaa vakava yliannostus ruutuaikaa – tietokirjailija Harto Pönkä listaa tiukat ohjeet perheille

Jutun videoilla nuoret kertovat itse ruutuajastaan.

kasvatus
Arabian peruskoulun 7-luokkalaiset kertovat, millaiset ruutuaikasäännöt heillä on.
Arabian peruskoulun 7-luokkalaiset kertovat, millaiset ruutuaikasäännöt heillä on.

Korona-aika on lisännyt ruuduilla vietettyä aikaa kaiken ikäisillä. Teleoperaattorin keväällä tekemän kyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan yli 40 prosenttia 13–16-vuotiaista suomalaisista kertoi olevansa puhelimella neljä tuntia päivässä.

– Tuo on liikaa, puuskahtaa tietokirjailija, kouluttaja Harto Pönkä.

Kasvatustieteiden maisteri, entinen luokanopettaja Harto Pönkä pitää koulutuksia ja luentoja oppilaitoksille (siirryt toiseen palveluun)ja vanhemmille lasten ja nuorten älylaitteiden käytöstä. Hän on seurannut tiiviisti aiheesta käytävää keskustelua ja tehtyjä tutkimuksia.

Pöngän mukaan mikään tutkimus tai suositus ei puolla yli kahden tunnin passiivista ruutuaikaa päivässä.

– Mielestäni voi sanoa ihan suoraan, että suomalaislasten digilaitteiden käyttö on selvästi yli sen, mitä suositukset sanovat. Jossain vaiheessa meidän pitää pysähtyä miettimään, mitä sille voi tehdä, hän sanoo.

Pönkä vannoo siis yhä ruutuaikojen nimeen, eikä pidä niitä ollenkaan vanhanaikaisina.

Tässä jutussa hän kertoo miksi.

Vaarana kadotettu sukupolvi

Joku saattaa ajatella, että ei haittaa vaikka lapset olisivat enemmän ruuduilla korona-ajan takia.

Harto Pönkä on täysin eri mieltä. Liiallista käyttöä ei voi enää Pöngän mielestä pistää koronan piikkiin.

– Vuosi on erittäin pitkä aika, hän sanoo.

Hänen mielestään vanhempien pitää olla näin korona-aikana erityisen tarkkana ruutuajasta.

– Jos ruutuaika näkyy koulunkäynnin vaikeuksina tai ei olla kavereiden kanssa, niin silloin vanhemman pitää puuttua siihen.

Lasten ja nuorten laitteiden käytön rajoittaminen vaatii aikuisilta paneutumista ja se voi vaatia paljonkin työtä.

Pönkä epäilee, että osa vanhemmista on niin kuormittuneita, että heillä ei ole voimavaroja puuttua ruutuaikoihin.

Pönkä toteaa, että kun hän itse oli nuori, oli lama ja puhuttiin laman lapsista ja kadotetusta sukupolvesta.

Hän pelkää, että 90-luvun laman kaltaisia pitkäaikaisia vaikutuksia on korona-ajalla. Tullaan puhumaan korona-ajan lapsista, samaan tapaan kuin laman lapsista ja kadotetuista sukupolvista on puhuttu.

Koronan taakse ei saa piiloutua

Monessa perheessä ollaan kamppailtu korona-aikana entistä enemmän ruutuajasta.

- Se näkyy vanhempia kouluttavan Pöngän mukaan siinä, että vanhemmat ovat olleet korona-aikana kiinnostuneista ruutuaikaa rajoittavista sovelluksista.

Korona-aika lisää vaikeusastetta rajoitusten luomisessa.

Harrastuksia on peruttu, uimahallit, kirjastot ovat kiinni. Lasten kyläilyt on kielletty, moni vanhempi tuntee olevansa pulassa. Mitä he voivat tarjota ruutuajan tilalle?

Perheissä voidaan sopia vaikkapa laitteettomasta lauantaista, jolloin myös aikuiset ovat pois ruutujensa ääreltä.

Yksi keino on sopia yhdessä, että ruokapöydässä kukaan ei ole millään laitteella.

Kodin wlan-yhteydet voi pistää poikki illalla

Harto Pönkä

Vanhemmat eivät voi Pöngän mielestä piiloutua pitkään kestäneiden poikkeusolojen taakse. Hän ei arkaile syyllistää vanhempia lasten ja nuorten liiallisesta laitteilla olemisesta.

Ensin täytyy tietää ja ottaa selvää, mitä lapset ja nuoret tekevät puhelimellaan. Sitten voi sopia sen mukaisesti pelisäännöt.

Voi tietenkin käydä niin, että vanhemmilla ja lapsilla on eri näkemys siitä, mikä on kehittävää tekemistä laitteilla ja mikä ei. Jos sopimuksiin ei päästä, aikuinen määrää säännöt.

Järeämpi keino on rajoittaa laitteiden käyttöä erilaisilla sovelluksilla ja palveluilla.

Aikuisella on myös oikeus ottaa laitteet pois, puhelin kädestä ja pelikonsoli lasten huoneesta, jos muu ei tehoa.

–Kodin wlan-yhteydet voi pistää poikki illalla, kahdeksalta tai yhdeksältä. Silloin loppuu netissä roikkuminen.

Aapeli Hietanen kertoo saavansa pelata kolme kertaa viikossa. Hänen mukaansa se on liian vähän.

Mistä vanhempi voi erottaa kartteleeko lapsi tai nuori kavereita liiallisen pelaamisen takia, vai johtuuko se yleisistä koronarajoituksista?

– Mittarina voi pitää esimerkiksi sitä, vaikuttaako ruudulla oleminen perheen parissa vietettyyn aikaan, Pönkä sanoo.

Korona-aika ei Pöngän mukaan vähennä, vaan päinvastoin lisää aikuisten vastuuta ruutuajan rajoituksissa, koska monia lasten ja nuorten hyvinvointia tukevia asioita kuten harrastuksia ja sosiaalisia suhteita on rajoitettu.

Miten sopiva ruutuajan määrä lasketaan?

WHO:n ruutuaikasuositus (siirryt toiseen palveluun) koskee vain pikkulapsia: alle 2-vuotiaiden ei pitäisi olla ollenkaan ruudun ääressä, 2–4-vuotiaat saavat olla korkeintaan tunnin päivässä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tuorein suositus (siirryt toiseen palveluun)tunnin ruutuajasta koskee alle 5-vuotiaita lapsia.

THL:n vuodelta 2005 olevan suosituksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) 7–18-vuotiailla ruutuajan pitäisi olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä.

Ruudun ääressä vietetystä liiallisesta ajasta voi olla iästä riippuen monenlaista haittaa.

Harto Pönkä kertoo vuonna 2019 julkaistusta kanadalaistutkimu (siirryt toiseen palveluun)ksesta, jossa 3–5-vuotiailla käytösongelmien ja tarkkaavaisuushäiriöiden riski kasvoi moninkertaiseksi.

Hän viittaa myös Yhdysvaltain terveysviranomaisten kymmenen vuotta kestävään ruutuaikatutkimukseen (siirryt toiseen palveluun), jonka alustavien tulosten mukaan yli kaksi tuntia digilaitteita päivässä käyttävillä 8–11-vuotiailla koululaisilla on enemmän ongelmia ajattelukyvyssä, kielellisissä kyvyissä ja muistissa.

Ruutuajaksi Pönkä laskee passiivisen koneella olemisen kuten videoiden katselun, mekaanisen pelaamisen ja netissä surffailun.

Musiikin tai äänikirjojen kuuntelua ei tarvitse rajoittaa

Harto Pönkä

– Mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sen monipuolisemmaksi koneilla ja laitteilla tekeminen muuttuu. Tämäkin riippuu paljon myös lapsesta. Joku kolmasluokkalainen osaa editoida ja ohjelmoida, joku on vain pelannut ja katsonut videoita.

Kognitiivisesti aktiivista ruudulla puuhailua ei ole tarpeen rajoittaa – ainakaan yhtä ankarasti kuin passiivista käyttöä.

Anna Partamies arvioi pelaavansa viikossa neljästä viiteen tuntia.

Jos nuori esimerkiksi suunnittelee, koostaa ja editoi videoita, se on Pöngän mukaan aktiivista ja kehittävää.

– Aktiivisesta tekemisestä tulee monenlaisia hyötyjä. Siinähän opiskellaan hyödyllisiä taitoja opiskelua, työtä ja elämää varten.

Musiikin tai äänikirjojen kuuntelua ei hänen mielestään tarvitse rajoittaa. Niiden kuuntelu läksyjen tekemisen tai piirtämisen taustalla ei kouluttajan mukaan ole ruutuaikaa.

Hän suhtautuu armeliaasti myös ystävien kanssa keskusteluun Whatsappissa tai muissa somepalveluissa. Toisaalta somen käyttö voi olla hyvinkin rutiininomaista sisältöjen selailua – kuten videoiden katselua toinen toisensa perään Tiktokissa.

Jos nuori liikkuu tunnin kaksi päivässä ja aktiivisesta tekemisestä ruudun äärellä ei tule ongelmia, sitä ei ole tarpeen rajoittaa. Mutta jos nuoren ruudun käyttö haittaa koulunkäyntiä tai nukkumista, on tilanteeseen syytä puuttua.

Ratkaisevaa on se, että "koko hyvinvointipaketti on kunnossa". 14-vuotias ei voi Pöngän mielestä istua koko päivää koneella, jos siihen ei kuulu mitään muuta kuin ruudun ääressä oleminen ja yksi tunnin lenkki.

Oleellista on se, että päivään kuuluu muutakin kuin koneella tai laitteilla olemista.

Sopivan ruutuajan määrästä voit keskustella torstaihin kello 23:een asti. Keskusteluun osallistuminen vaatii Yle Tunnuksen.

Lue seuraavaksi