1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pilvenpiirtäjät

Yksi Suomen hienoimmista kansallismaisemista muuttuu pysyvästi Pasilan pilvenpiirtäjien myötä – maabrändäyksessä tornit menivät tosin jo muodista

Pilvenpiirtäjän lopullista muotoa on etsitty sata vuotta, ja Helsinki yrittää erottautua muista kolmionmuotoisilla torneilla, jotka nousevat Pasilaan.

pilvenpiirtäjät
Tulevat Trigoni-rakennukset Pasilassa
Trigoni nousee Helsinkiin. Alkuperäisestä suunnitelmasta on pudonnut yksi torni, mutta uusia havainnekuvia ei vielä ole saatavilla. Oikealla yksityiskohta alkuperäisestä suunnitelmasta.YIT yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen kanssa

Helsingin siluetti muuttuu lopullisesti, kun neljän pilvenpiirtäjän ryhmä nousee lähivuosina Tripla-ostoskeskuksen yhteyteen Keski-Pasilassa. Hankkeen nimi on Trigoni, ja rakentamisen on määrä alkaa näillä näkymin vuonna 2023.

Samalla muuttuu myös Suomen kansallismaisema. Trigonin korkein pilvenpiirtäjä nousee 200 metriin, ja se näkyy hyvällä säällä Tallinnan satamaan asti. Merellinen Helsinki on yksi Suomen kansallismaisemista (siirryt toiseen palveluun), ja Trigonin valmistumisen jälkeen matalasti rakennetun merellisen Helsingin lisäksi tulijan ottaa vastaan horisontissa siintävä torniryhmä.

Alunperin pilvenpiirtäjiä piti olla viisi, mutta yksi niistä putosi hiljan suunnittelupöydältä. Alkuperäisen suunnitelman muuttumiseen vaikutti Helsingin kaupungin ja rakennuttajan välinen kiista. Trigonin rakennuttaja YIT olisi halunnut suunnitelmaa leveämmät rakennukset, mutta kaupungin mielestä se olisi tehnyt kokonaisuudesta liian ahtaan.

Trigonin suunnittelijan, arkkitehti Rainer Mahlamäen mukaan suunnittelupöydällä on nyt neljän tornin kokonaisuus.

Trigonista tulee Helsingin ja ehkä koko Suomen uusi maamerkki.

Helsingin tornitalot. Korkein on Pasilaan nouseva Trigoni. Se noussee 200m:n korkeuteen.
Trigonin korkeimmasta tornista tulee Suomen korkein pilvenpiirtäjä.

Salaisuus kolmiossa

Helsingin Punavuoressa sijaitsevan arkkitehtitoimiston aulassa seisoo isohko, pahvinen pienoismalli. Se kuvaa Trigonia. Siinä on yhä viisi korkeaa tornia, jotka arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki suunnitteli. Tornit joudutaan sommittelemaan suunnittelupöydällä tänä keväänä uudelleen, koska yhden pilvenpiirtäjän pois putoaminen suunnitelmasta muuttaa koko paketin.

Rainer Mahlamäki kävelee pienoismallille ja näyttää yhden Trigonin peruspiirteistä. Hän irrottaa tornista osan: jokainen Trigonin torneista on jaettu kahteen palaan, ala- ja yläosaan. Ja yläosan päälle tulee vielä “kruunu”. Kyse on arkkitehtien kielellä julkisivujärjestelmästä. Se vaikuttaa suoraan siihen, miltä Trigoni näyttää.

– Yksittäiselle tornille on luotu tällä tavalla omat mittasuhteet, ja ne vaihtelevat, koska myös tornien korkeudet vaihtelevat keskenään, Mahlamäki kertoo.

Hän muistuttaa, että Trigonin visuaalisuuteen vaikuttaa neljän tornin kokonaisuus, ei yksittäinen pilvenpiirtäjä.

– Emme tee yhtä tai kahta tornia vaan tornien ryhmän.

Havainnekuva Pasilan tulevasta Trigonista. Tornitaloja.
Trigoni muuttaa lopullisesti Helsingin siluetin. Havainnekuva.YIT yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen kanssa

Kaikkein tärkein elementti neljän tornin kokonaisuudessa on yksittäisten tornien muoto. Siihen viittaa myös hankkeen nimi Trigoni. Keski-Pasilaan nousee kolmionmuotoisia pilvenpiirtäjiä. Lisäksi kolmioiden pinta-ala vaihtelee torneittain.

– Niiden identiteetti muodostuu hyvin pitkälle siitä.

Kolmionmuotoinen pilvenpiirtäjä on Mahlamäen mukaan kansainvälisesti poikkeuksellinen.

– Tällaisia toteutuneita esimerkkejä ei ole kovin montaa maailmalla.

Torniryhmä kunnioittaa Mahlamäen mukaan suomalaisen ja pohjoismaisen arkkitehtuurin perintöä. Ilmiasu on pelkistetty.

– Meillä on kolmionmuotoinen pohjaratkaisu ja torniryhmä. Tällä tavalla pystymme myös varmistamaan hankkeen luotettavan toteutuksen. Että tornit näyttävät aikanaan siltä, miltä ne näyttävät nyt suunnitelmassa, Mahlamäki toteaa.

“En usko, että pilvenpiirtäjät lyövät läpi Suomessa”

Trigoni on vain osa Helsingin pilvenpiirtäjäsuunnitelmia. Helsingin kaupungin asemakaavapäällikön Marja Piimiehen mukaan todella korkeita pilvenpiirtäjiä on suunnitteilla kuitenkin vain kahteen paikkaan, Pasilaan ja Kalasatamaan.

Pasilaan tulevien Trigoni-tornien viereen on tarkoitus rakentaa lisää torneja. Kalasataman ensimmäinen pilvenpiirtäjä valmistui vuonna 2019, ja toista rakennetaan parhaillaan.

Esikaupunkialueilla korkea rakentaminen jatkunee. Vuosaaren asemakaava on siltä osin jo valmis.

Kaupunkisuunnittelua Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella opettava lehtori Tommy Lindgren on seurannut Suomen korkean rakentamisen buumia.

Hän ei usko, että Suomeen nousee Trigonin jälkeen kovin monta uutta pilvenpiirtäjää. Keski-Pasilan ja Kalasataman lisäksi niitä on kaavailtu Espoon Keilaniemeen. Myös Tampereelle kaavaillaan lisää korkeaa rakentamista, ja kaupunki on profiloinut itseään uusiksi torneilla.

Kalasatama ja Majakka-kerrostalo.
Pilvenpiirtäjien rakentaminen jatkuu Helsingin Kalasatamassa.Vesa Moilanen / Lehtikuva

– En usko, että pilvenpiirtäjät lyövät laajasti läpi Suomessa, Lindgren sanoo.

Hän perustelee väitettään sillä, että Suomessa korkean rakentamisen hankkeet ovat erittäin haastavia. Niihin liittyy taloudellisia vaatimuksia, ja rakentaminen on kallista.

– Lisäksi tekniset ratkaisut luovat usein melko tiukat reunaehdot arkkitehtuurille, Lindgren toteaa.

Korkea rakentaminen vaatii hänen mukaansa paljon maan tasolla. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, mitä katutasossa tapahtuu, miten pysäköinti järjestetään ja millaisia teknisiä vaatimuksia liittyy pilvenpiirtäjien perustuksiin.

Pilvenpiirtäjät vaikuttavat myös alueen pienilmastoon, ja torneja testataan pienoismalleilla tuulitunnelissa. Näin tapahtuu myös Trigonin kohdalla. Olisi ikävää, jos ihmiset eivät pysyisi pystyssä pilvenpiirtäjien aiheuttamissa pyörteissä katutasossa.

Vaikka Lindgren epäilee pilvenpiirtäjien merkittävää läpimurtoa Suomessa, isot kaupungit kasvavat maailmalla ylöspäin, ja pilvenpiirtäjille riittää kysyntää. Niillä on ollut merkittävä rooli kaupunkien tai kokonaisten valtioiden brändäyksessä. Siitä ovat hyvänä esimerkkinä öljymaat ja erityisesti Persianlahden alue.

– Pilvenpiirtäjien käyttö identiteetin rakentamisessa on tullut tiensä päähän. On vaikea nähdä, että mikään kaupunki tai maa voisi enää erottua niillä, Lindgren sanoo.

Suomi tulee pilvenpiirtäjien kanssa jälkijunassa.

Lindgren veikkaa, että Helsingissä kyse on kaupungin identiteetin rakentamisesta ja brändäyksestä.

– Nämä voivat olla niitä asioita, joita Helsinki tavoittelee viimeaikaisilla hankkeillaan, Lindgren sanoo.

Dubain siluetti mereltä. Pilvenpiirtäjiä.
Dubai on rakentanut identiteettinsä pilvenpiirtäjillä.lifehouseimage / Getty Images

“Pilvenpiirtäjien muoto ei ole vielä ratkennut”

Pilvenpiirtäjille on etsitty parasta muotoa sata vuotta. Niiden muotokielen perustana voi pitää 1900-luvun alun varhaista modernismia, mutta ajan saatossa pilvenpiirtäjät ovat saaneet mitä ihmeellisempiä muotoja. Ne kiertyvät ja kaartuvat ja taipuvat kummallisiin asentoihin. Joskus ne näyttävät neulalta, joka yrittää pistää taivaankantta, kuten esimerkiksi Central Park Tower New Yorkissa.

– Pilvenpiirtäjien muoto ei ole vielä ratkennut millään yhdellä selkeällä tavalla. Siksi saamme erilaisia variaatioita näistä korkeista ja ikään kuin venytetyistä rakennuksista, Tommy Lindgren Aalto-yliopistosta muistuttaa.

Pilvenpiirtäjien muotokieli kumpuaa Lindgrenin mukaan siitä, että rakennuksiin on haluttu keskittää paljon neliöitä kaupunkien keskustojen kallisarvoisissa solmukohdissa.

– On haettu tapaa nostaa rakennuksen korkeutta ja samalla työskennellä valoisuuden ja pilvenpiirtäjiä ympäröivien kaupunkiympäristöjen omaisuuksien kanssa.

Parhaat esimerkit löytyvät Lindgrenin mukaan Manhattanilta New Yorkista.

Manhattan ja Central Park Tower -pilvenpiirtäjä.
Central Park Tower pistää esiin New Yorkissa.Marco Bottigelli / Getty Images

– Siellä on haettu optimaalisia tapoja muotoilla korkeita rakennuksia niin, että sekä valoisuus että kaupungin muut ominaisuudet ovat jossain määrin säilyneet.

Öljymaiden pilvenpiirtäjissä on kyse muusta: ne kertovat kaupunkien brändäämisestä ja toisinaan myös kilpajuoksusta korkeimman pilvenpiirtäjän rakentajana, Lindgren toteaa.

Hän ei ylipäänsä lämpene pilvenpiirtäjille.

– Niiden rakentaminen alkaa olla myös öljymaissa pikkuhiljaa ohi identiteetin rakentajina.

Kaupungit haluavat brändätä itseään nyt pilvenpiirtäjien sijaan kestävällä kehityksellä ja ekologisilla arvoilla.

– Puhutaan smart ja ecocity-malleista myös öljymaissa, Lindgren sanoo.

“On hienoa, ettei tarvitse lähteä erikoisuuden tavoitteluun”

Trigonin suunnittelu jatkuu Helsingin Punavuoressa. Pilvenpiirtäjien suunnittelijana Lahdelma & Mahlamäki on toimistona ensikertalainen.

– Totta kai tämä on ollut iso haaste ja on sitä myös jatkossa. Tässä joudutaan hakemaan koko ajan tietoa, Rainer Mahlamäki toteaa.

Hän ei ole pahoillaan hankkeen viivästymisestä. Se antaa koko porukalle lisäaikaa.

– Tämä on jatkuvaa oppimista, Mahlamäki toteaa.

Kun Mahlamäeltä kysyy, mikä on innoittanut häntä Trigonin suunnittelussa, arkkitehti kääntää kysymyksen toisin päin.

– Havaitsin melko alussa, ettemme pysty kopioimaan tai ottamaan oppia monista kansainvälisistä esimerkeistä.

Suurkaupunkien pilvenpiirtäjät ovat usein hyvin korkeita, ja niistä on muodostunut Mahlamäen mukaan “visuaalisesti neulamaisia kappaleita ”.

– Vaikka puhumme noin 200 metriä korkeasta talosta Trigonin kohdalla, olemme niin matalalilla metrilukemilla, ettemme saa täällä aikaan neulamaista efektiä, Mahlamäki sanoo.

Sitä hän on itse asiassa pyrkinyt välttämään.

– Minusta Suomen ja Pohjoismaiden arkkitehtuurissa on hienoa se, ettei tarvitse lähteää erikoisuuden tavoitteluun, Mahlamäki sanoo.

Uusi, uljas Moskova – Neukkutyyli vaihtui peililasiin, kun Venäjästä tuli Euroopan pil­ven­piir­tä­jä­suur­val­ta

Yle listasi maailman seitsemän korkeinta rakennusta – Saudi-Arabia rakentaa kilometriin saakka

Hämähäkkimies kiipesi pilvenpiirtäjään Lontoossa – huipulla odotti poliisi ja pidätys

Helsinkiin kohoaa jopa 180 metriä korkea torni – katso miltä tulevaisuuden Pasila näyttää

Lue seuraavaksi