1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. journalismi

Kun politiikan toimittaja kirjoittaa mielipiteellisen tekstin, se käsittelee usein keskustaa – Viimeinen sana -ohjelmassa pohditaan toimittajien puolueellisuutta

Ohjelmassa vieraana olevat toimittajat muistuttavat, että heidän tehtävänsä on kirjoittaa vallasta.

journalismi
Ovatko politiikan toimittajat puolueellisia? Miksi he aina arvostelevat keskustapuoluetta?
Ovatko politiikan toimittajat puolueellisia? Miksi he aina arvostelevat keskustapuoluetta?

Ovatko politiikan toimittajat puolueellisia?

Journalisti-lehti kävi (siirryt toiseen palveluun)läpi nimekkäiden politiikan toimittajien mielipiteellisiä tekstejä lähes kolmen vuoden ajalta. Mukana oli kirjoituksia kolmen hallituksen ajalta, Juha Sipilän sekä Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitusten.

Havainnot ovat kiinnostavia. Journalisti-lehden alkuperäisen jutun voit lukea tästä. (siirryt toiseen palveluun)

Eniten toimittajat kirjoittavat mielipidetekstejä keskustapuolueesta.

Journalistien suhtautumista eri puolueisiin kuvaava grafiikka Journalisti-lehden artikkelista.
Kuva on Journalisti-lehden selvityksestä.Journalisti 1/21

Ylen Viimeinen sana -ohjelmassa Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari myöntää, että keskusta kiinnostaa häntä erityisen paljon.

– Onkohan keskustapuolue sellainen masokistinen puolue, että ne tykkää, mitä enemmän heitä lätkii, Junkkari vitsailee.

– Me kirjoitamme vallasta. Ja kritisoimme niitä puolueita, jotka ovat hallituksessa, Junkkari jatkaa.

Keskusta on ollut koko neljän vuoden ajan hallitusvastuussa. Siksi siitä on kirjoitettu Junkkarin mukaan paljon. Toisaalta hän myöntää, että keskusta kiehtoo erityisen paljon poliittisen historiansa vuoksi.

Myös Iltalehden politiikantoimituksen esimies Juha Ristamäki on kirjoittanut Journalistin laskelmien mukaan 12 mielipidetekstiä keskustasta, mutta ei juuri lainkaan kokoomuksesta.

– Kokoomus on ollut oppositiossa, eikä siitä ole ollut paljoa kirjoitettavaa. Toisaalta keskusta on rakas lapsi. Sieltä tulee mukavasti vuotoja ja siitä on mukava kirjoittaa, Ristamäki sanoo. Keskustassa on Ristamäen mukaan paljon keskenään kilpailevia kuppikuntia, jotka tarjoavat hyviä aiheita analyyseille.

Ristamäki ja Junkkari ovat siis vieraina Viimeinen sana -ohjelmassa. Ohjelman voit katsoa tämän jutun pääkuvasta tai tästä linkistä.

Pelätäänkö perussuomalaisista kirjoittamista?

Marko Junkkari painottaa, että hänen omat tekstinsä eivät pyri esittämään mielipiteitä puolueista tai poliitikoista, ainakaan hänen omasta mielestään. Hän yrittää analysoida ja tuoda taustat esiin.

– Puolueiden arvottaminen on vaikeaa, Junkkari sanoo.

Entä tasapuolisuus?

Ristamäen mukaan tasapuolinen on vaikea sana, mutta hänestä toimittajat eivät ole puolueellisia. Mitään puoluetta ei suosita, mutta vallassa olevat puolueet ovat tarkemmassa syynissä.

Ristamäki toteaa, että yksittäisillä toimittajilla saattaa olla inhokkipuolueita, usein esimerkiksi perussuomalaiset tai vihreät, ja silloin objektiivinen käsittely saattaa olla hankalampaa kuin muiden puolueiden kohdalla.

Junkkarin mielestä harvalla toimittajalla on selkeää puoluekantaa.

– Olen vain yksi kirjoittaja Helsingin Sanomissa, yhden toimittajan kirjoitukset ovat sattumanvaraisia. Kyllä toimittajan asenteet jollain tavalla vaikuttavat, mutta mielestäni käsittelen kaikkia puolueita samalla tavalla, Junkkari arvioi.

Journalisti-lehden jutussa (siirryt toiseen palveluun)esiin nousi, että osa politiikan toimittajista tietoisesti välttelee perussuomalaisista kirjoittamista.

Ärhäkkänä tempaisijana tunnettu Timo Haapala sanoo jutussa, että ”Samantekevää, mitä heistä kirjoittaa, he repivät sitä julkisuudessa, ja se saattaa olla toimittajalle hyvin negatiivinen kokemus.”

Sekä Junkkari että Ristamäki sanovat, etteivät pelkää perussuomalaisista kirjoittamista.

Ristamäki sanoo, että perussuomalaisten toilailuista on kirjoitettu uutisia paljon, mutta politiikan analysointi on tuntunut hyödyttömältä.

Nyt perussuomalaiset on noussut mielipidemittauksissa suosituimmaksi puolueeksi ja kuntavaalien jälkeen Ristamäki uskoo, että perussuomalaisten politiikkaa analysoidaan entistä enemmän.

– Perussuomalaisten politiikasta on vaikea saada kiinni. Mitkä esimerkiksi olivat Jani Mäkelän motiivit, kun hän twiittasi, että perussuomalaisten vastaiset opettajat pitää ilmiantaa? Jos hän halusi horjuttaa suomalaisia instituutioita, sehän oli nerokas twiitti, Junkkari sanoo.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on politiikan toimittajien sokea piste

Enimmäkseen toimittajat kirjoittavat kriittisiä juttuja. Joskus äidytään kehumaan hallitusta, mutta useimmiten kyse on negatiivisista asioista.

Ongelmat ovat helpompia juttuaiheita kuin täysin sujuva toiminta.

– Jos Porvoon moottoritiellä liikenne sujuu, siitä tuskin tulee Iltalehden lööppiä, Junkkari vertaa.

Journalistien suhtautumista eri puolueisiin kuvaava grafiikka Journalisti-lehden artikkelista.
Journalisti 1/21

Eniten kritiikkiä sai Journalisti-lehden selvityksen mukaan Sanna Marinin hallitus. Sipilän hallitus pääsi nimekkäiden toimittajien kirjoituksissa hieman vähemmällä.

Ristamäki on haukkujen ohella myös poikkeuksellisen paljon kehunut Marinin hallitusta. Miksi?

– Minusta on reilua hallituspohjasta riippumatta antaa mahdollisuus, ennen kuin ruvetaan mätkimään, Ristamäki sanoo.

Junkkari muistuttaa, että Sipilän hallitusta kritisoitiin erityisesti kauden lopussa, kun sote-uudistus epäonnistui. Hänestä siihen oli syytä. Sipilän hallitus erosikin muutamaa kuukautta ennen vaaleja.

Yksi on kuitenkin usein kritiikin yläpuolella.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä ei käsitellä selvityksen mukaan yhtä kriittisesti kuin muita vallanpitäjiä.

Ristamäki sanoo, että hänen on ollut vaikea kritisoida Sauli Niinistöä, koska presidentti on ottanut askelia kohti länsiliittoutumista, jota Ristamäki itsekin kannattaa.

– Niinistö on hieman kryptinen juristi, kun hän kertoo jotain, on vaikea moukaroida ajatusta, kun ei tiedä, mitä hän oikeastaan sanoo, Ristamäki toteaa.

Journalistien suhtautumista eri puolueisiin kuvaava grafiikka Journalisti-lehden artikkelista.
Journalisti 1/21

Juttua korjattu kello 20. Journalistin juttu käsitteli noin kolmea vuotta, ei neljää.

Lue seuraavaksi