1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työelämä

Hittisarja Sisäilmaa kertoo TE-toimiston arjesta, mutta kuinka todellista sarjan kuvaus on? Kysyimme asiasta kahdelta oikealta virkamieheltä

Vaikka sarjassa tapahtuu yliluonnollisia asioita, TE-toimiston työntekijät löysivät tarttumapintaa esimiestyön kuvauksesta, onnistumisen tunteesta ja ohjeiden ristiriidoista.

työelämä
Toimistotyöntelijä (nainen) huutaa epätoivoisen näköisenä.
Sisäilmaa-sarjassa on väittämiä, johon vastaavat oikeat TE-työntekijät Lahdesta. Sarjassa pomoa näyttelee Elina Knihtilä.

Sisäilmaa-sarja sai vuoden alussa ihmiset kohisemaan työ- ja elinkeinotoimiston arjesta. Vajaassa kuukaudessa sarjan ensimmäistä osaa on katsottu yli 750 000 kertaa.

Draamakomediassa seurataan uuden tuetun työllistämisen eritystoimiston virkamiehiä, jotka yrittävät kannatella hyvinvointiyhteiskuntaa. Ihmisten auttaminen jää välillä toiseksi kasvavien vaatimusten ja koko rakennusta rapauttavan sisäilmaongeman vuoksi.

Vaikka sarjassa tapahtuu yliluonnollisiakin asioita, ovat työntekijät huomanneet sarjan tapahtumissa yhteneväisyyksiä tosielämään. Jo sarjaa tehdessä käsikirjoittajat Tiina Lymi ja Juha Lehtola hankkivat tietoja todellisesta arjesta Uudenmaan TE-toimiston työntekijöiltä.

Vierailimme Lahden TE-toimistossa, ja selvitimme kahden virkamiehen avulla, kuinka totta sarjan kuvaama arki on.

Väite 1: Työntekijät tekevät työtään auttaakseen ihmisiä ja pelastaakseen hyvinvointivaltion

Sisäilmaa-sarjassa johtoon kuuluva Reijo näkee heidän työnsä olevan yhteiskuntavaltion tärkeä tukipilari. Tilanne ei ole reilu, mutta virkamiesten tehtävä on kaikesta huolimatta kannatella järjestelmää ja pitää huolta heikommista.

– Ne pisti tän yhden pienen Annelin harteille kaikkien näiden palvelulinjojen vaativimmat asiakkaat. Siel on väsyneet yksinhuoltajat, pitkäaikaistyöttömät, mielenterveytensä kanssa taistelevat, pelkän peruskoulun läpikäyneet, lukutaidottomat, ammattikoulun kesken jättäneet, Reijo luettelee Annelille.

Reijo uskoo sarjassa, että jos asiakkaita ei tueta, maassa alkaa vallita vahvimman laki, ja työttömät kulkevat kaduilla kuin zombit. Monet sarjan hahmoista ei ota tilannetta aivan niin vakavasti, vaan heitä ajaa eteenpäin henkilökohtainen halu auttaa.

Auttamisenhalu oli myös yksi syy Hämeen TE-palveluiden kasvupalveluiden asiantuntija Satu Karevaaralle hakea töitä TE-palveluista. Karevaara katsoo työtään tuorein silmin, sillä hän aloitti TE-palveluissa työnsä viime vuoden kesäkuussa.

Te-toimiston työntekijä istuu tietokoneen edessä.
Hämeen TE-palveluiden kasvupalveluiden asiantuntija Satu Karevaara näkee työnsä arjen ruusuisempana kuin miten se sarjassa esitettiin.Dani Branthin / Yle

Karevaara piti sarjasta, vaikka sarja antoi työntekijöistä erilaisen kuvan, kuin mitä he ovat hänen mielestään tosielämässä. Työkavereiden kanssa keskustelua herätti esimerkiksi yhteiskunta-Anneli. Karevaara kertoo näkevänsä oikean työn ruusuisempana, kuin mitä se sarjassa esitetään. Hän samaistui sarjan kohtaan, jossa Seppo toteaa asiakkaan työllistyneen.

– Heillä oli siinä kohtaus, kun työttömyys kirjattiin päättyneeksi. Se on oikeasti hieno hetki, kun asiakas löytää oman paikkansa. Ei pelkästään sen takia, että hänet saadaan meidän listoilta pois, vaan olen oikeasti onnellinen asiakkaan puolesta.

Hämeen TE-palveluiden kehittämispäällikkö Olli Mannisen mielestä oli hienoa, että sarja nosti esiin TE-palveluiden työntekijöitä uudella tavalla. Manninen uskoo työn olevan kutsumustyötä. Hän aloitti työt virastossa jo 1970-luvulla. Välissä hän on tehnyt myös muualla töitä, mutta nyt hän on tosi elämän Anneli eli henkilönä johdon ja asiantuntijoiden välissä.

– Palveluesimiehen tärkein tehtävä on taata työntekijöille mahdollisuudet päästä tavoiteltuun tulokseen.. Toisaalta ei saa vetää liian tiukalle. Sarjassa kuvatut Annelin huolet ja murheet sekä työn ristiriitaisuudet ja paineet olivat tunnistettavia asioita.

Olli Manninen työpöytänsä ääressä te-toimistossa.
Hämeen TE-palveluiden kehittämispäällikkö Olli Manninen näkee, että välillä virkamiehen täytyy punnita työssään omia arvojaan.Dani Branthin / Yle

Manninen uskoo työnsä olevan pieni osa myös yhteiskuntavaltion pystyssä pitämistä samalla tavalla kuin monen muunkin ihmisen työpanos. Työtä tehdessä ajatukset eivät ole kuitenkaan niin ylevät.

– Yhteiskunta ei tee mitään, ihmiset tekevät. Arjessa ei tule ajateltua, että tässä tehdään jotain suurta ja mahtavaa yhteiskunnan eteen, vaan se on pakertamista.

Väite 2: TE-toimiston toimintaa hallitsee ristiriitainen byrokratia

Sarjassa tuskaillaan super- ja hybermahdollistamismallien kanssa. Yksi päivä kahvipöydässä ilmoitetaan, että työssä otetaan käyttöön bonuspalkka niin, että esimerkiksi asiakkaan CV:n valmistumisesta saa tietyn verran lisää rahaa pienen peruspalkan päälle. Pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä saa bonusta kaksisataa euroa.

– Nää on mietitty ministeriössä tarkasti, kertoo Anneli kokouksessa.

– Vitut. Tai siis että niin on, toteaa Annelin esihenkilö Reijo.

Karevaaralla oli työn alussa edessään melkoinen savotta, kun hän tutustui työtä sääteleviin lakeihin, asetuksiin ja ohjeisiin. Missään ei ole kuitenkaan ohjeita kaikkiin tilanteisiin, ja joskus asioita täytyy kysyä työkavereilta.

Työntekijät eivät ole koneita, jotka suoltavat ulos asetuksiin perustuvan vastauksen. Karevaara kertoo, että heillä on mahdollisuuksia soveltaa ohjeita asetusten antamien raamien sisällä. Tavoitteena on usein etsiä asiakkaan kanssa paras ratkaisu, eikä vain kurssittaa jonkun ohjeen mukaan.

Kuvassa Jarkko Niemi Sisäilmaa-sarjassa.
Jarkko Niemen näyttelemä Pasi joutuu sarjassa kertomaan asiakkaalle, että hän joutuu karenssiin, jos ei ota vastaan työpaikkaa Kiinasta.

Manninen on huomannut, että myös laissa ja asetuksissa on joskus ristiriistaisuuksia. Silloin täytyy, kuten sarjassa neuvotaan uutta työntekijää, toteuttaa molemmat. Joskus määräykset saattavat olla jopa oman oikeustajun tai maalaisjärjen vastaisia.

– Joskus joutuu jotakin myös rikkomaan. Työssä joutuu miettimään omaa arvomaailmaansa. Mitä minä noudatan? Juuri kukaan ei ajattele tässä työssä, että rikon lakia, mistä on pienin rangaistus, vaan auttaminen menee ensin ja se, mikä on järkevää.

Manninen on nähnyt uransa aikana myös valtavasti toiminnan muutoksia. Hallituksen vaihtuminen on usein näkynyt nopeina käännöksinä työvoimapolitiikassa. Kokemus on tuonut mukaansa skeptisyyttä, vaikka hän onkin valmis kokeilemaan uutta.

– Ei ole pitkä aika, kun TE-toimistojen piti lakata kokonaan sote-ratkaisussa. Hallitus vaihtui ja suunta muuttui, mutta vauhti ei hidastunut. Nyt halutaan vahvistaa TE-toimistojen asemaa. Alkava työllisyyden kuntakokeilu on jo kolmas kokeilu. Edellistenkin tavoite oli parantaa työttömyyttä, mutta tulokset olivat heikkoja.

Manninen kertoo, että joskus vaatimuksista näkee suoraan, etteivät ne onnistu. Esimerkiksi Manninen nostaa määräaikaishaastattelut, jotka sarjassakin sai hahmot laskeskelemaan, miten he ehtivät tavoittaa sadat asiakkaansa muiden töiden lisäksi.

Vuonna 2017 TE-toimistot velvoitettiin soittamaan työttömille työnhakijoille kolmen kuukauden välein ja päivittämään työllistämissuunnitelma. Mannisen mielestä lain henki oli erilainen kuin lopullinen toteutus, jossa soitetaan kaikille ottamatta huomioon henkilön tilannetta.

– On esimerkiksi ihmisiä, jotka tulevat työttömyysetuuden vuoksi meille työttömiksi työnhakijoiksi, kun heidän sairaspäivärahansa loppuu eikä työkyvyttömyyseläkettä ole hyväksytty. Mutta eihän heidän sairautensa ole mihinkään hävinnyt. Silloin ollaan lähellä kohtuuttomuutta.

Manninen myöntää luovineensa niin, että on luistanut joistakin määräaikaishaastatteluista, jotta hän voi tehdä järkevämpää työtä. Joskus on käynyt niin, että haastattelutavoitteet eivät ole täyttyneet.

– Mieluummin niin, että on hyvä nukkua illalla.

Väite 3: Sisäilmaongelmat vaivaavat, virastorakennus rappeutuu eikä tekniikka toimi

Virastotalon katto romahtaa alas, vuoronumeronäyttö pimenee, vessa eristetään homeen vuoksi – näin TE-toimisto näyttäytyy sarjassa. Talon vauriot kuvastavat samalla hyvinvointivaltion rappiota, mutta millaisissa työoloissa tosielämän virkamiehet paiskivat töitä?

Kun menemme Karevaaran työhuoneeseen, yksi kattolampuista ei sytykään. Lamppu ei ole kuitenkaan tässä tapauksessa jäävuoren huippu. Karevaara kertoo, että tilat eivät hajoa ja tekniikka toimii. Valtaosa työntekijöistä onkin siirtynyt etätöihin koronan vuoksi.

Koronatilanne aiheutti TE-toimistojen arkeen pientä nikottelua viime vuoden maaliskuussa, kun yhteydet eivät riittäneet. Osa työntekijöistä teki töitä aamuisin ja iltaisin, jotta kaikki eivät olisi töissä samaan aikaan. Nopeasti tekniikka saatiin kuitenkin toimimaan.

Väite 4: Asiakkaita autettava vartissa, ja tauolla syödään baklavaa

Asiakkaita sarjassa tulee ovista ja ikkunoista. Jokaisen ihmisen asialle on vartti aikaa. Samaan aikaan työntekijöillä vaikuttaa olevan kuitenkin hyvin aikaa keskustella keskenään taukotiloissa. Kokouksia on paljon, ja esihenkilö Anneli pitää huolta hyvinvoinnista niin, että huonojen uutisten ohella tarjoillaan baklavaa.

Nyt TE-toimiston aulassa on hyvin hiljaista ja vuoronumerotaulu on seinällä tyhjänä. Koronatilanne muutti asiakkaiden kohtaamisen etätyöksi, mutta jo ennen epidemiaa moni asiakas asioi verkon tai puhelimen kautta.

Toista oli kolmekymmentä vuotta sitten. Mannisen mielestä sarjassa odotustilat näyttivät samalta kuin 1990-luvulla. Silloin käytävät olivat täynnä tuoleja ja sohvia, jotta asiakkaille olisi istumapaikkoja. Moni tuli paikalle eväiden kanssa, koska vuoron määräsi vuoronumero.

– Usein teimme niin, että otimme ensin, jos asiakkaiden joukossa oli vanhempia pienten lasten kanssa. Näin saimme tilannetta rauhoitettua. Välillä oli pakko käydä syömässä, ja asiakkaat joutuvat odottamaan sen ajan.

Koronan vuoksi kahvihuoneessakin on hiljaista. Karevaara ei ainakaan toistaiseksi ole saanut esihenkilöiltään baklavaa.

Lue seuraavaksi