1. yle.fi
  2. Uutiset

Pakkaset käynnistivät Kymijoessa kohmeisen näytelmän, jossa veden pintaan muodostuu "puuroa" – vielä ei tiedetä, mihin se johtaa

Talvinen luonnonilmiö on tekemässä paluuta Kymijoelle.

Kymijoki
Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kymijoen rannalla Korialla.
Tulvariskiä lisäävien hyytöjen syntyminen näyttää todennäköiseltä Kymijoella, sanoo vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta. Viimeksi hyytöjä piti räjäyttää Kymijoella kolme vuotta sitten.

Hyytöjen räjäytykset saattavat tehdä tänä talvena paluun Kymijoelle muutaman vuoden tauon jälkeen.

Viime talvet ovat olleet niin leutoja, että pakkasten aiheuttamia jäisiä hyytöjä ei ole hetkeen tarvinnut räjäytellä. Hyydöt voivat pahimmillaan saada joen tulvimaan.

– Viimeksi räjäytimme hyytöjä kolme vuotta sitten, kertoo vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.

Kymijoki on yksi Suomen suurimmista joista. Kolmen maakunnan alueella virtaavan joen kautta kulkee vesi Päijänteestä merelle Suomenlahteen. Lisäksi Kymijoki on maan eteläisin lohijoki.

Parikymmentä vuotta sitten hyytöpatojen räjäytykset olivat Niittyniemen mukaan yleisiä.

– 2000-luvun alussa meillä oli käytettävissämme useita räjäytysryhmiä, ja hyytöjä poistettiin räjäyttämällä joka talvi.

Hyydöt ovat virtaavien vesien pakkastalvien ongelma, jota on yritetty ratkoa eri puolilla Suomea, myös muun muassa Pohjanmaan joissa ja Pohjois-Savossa.

Hyytöjä ajelehtimassa Kymijoessa Korialla.
Päällisin puolin Kymijoki näyttää rauhalliselta, mutta tulvariskiä lisäävistä hyydöistä on jo tämän talven pakkasilla havaintoja.Vesa Grekula / Yle

Aiempina vuosina Kaakkois-Suomessa erityisesti Kymijoen alajuoksun kiinteistönomistajia Kotkan seudulla on varoiteltu hyytötulvan riskeistä.

Vaikka pakkaset nyt paukkuvatkin hankalien hyytöjen muodostuminen ja niiden räjäyttäminen vedessä ei tämänkään talven osalta vielä ole täysin varmaa.

Merkkejä jäätalven kehittymisestä Kymijoella huonoon suuntaan on jo kuitenkin niin ilmassa kuin vedessäkin.

Puuromaista jääsohjoa kelluu jo joella

Kymijoessa on jo nähty liikkuvan jäistä ja puuromaista sohjoa eli hyytömassaa esimerkiksi Kouvolan alueella. Se on yksi merkki siitä, että räjäytettävien hyytöjen muodostumiseen on tänä talvena syytä varautua.

– Havaintoja on tehty muun muassa Kymijoen useilla voimalaitoksilla, joten tiedämme, että tilanne pahenee, toteaa Niittyniemi.

Hyytöjä voi yrittää myös torjua. Aiemmin jokeen on asennettu jokavuotiseen tapaan hyytöpuomit, joilla hidastetaan veden pintavirtausta. Seuraavakin askel hyytöjen torjunnassa ennen räjäytyksiä on jo otettu käyttöön.

Hyytöjä ajelehtimassa Kymijoessa Korialla.
Hyytöä ajelehtimassa Kymijoessa Kouvolan Korialla.Vesa Grekula / Yle

Kaakkois-Suomen ely-keskuksen päätöksellä veden virtaamisnopeutta Päijänteestä ja muista Kymijoen yläpuolisista järvistä on hidastettu muutamaksi päiväksi. Tämän seurauksena jokeen on jo muodostunut jääkansia. Se oli myös virtaaman rajoittamisen tavoite.

– Hyvät jääkannet ovat kaikkein tehokkain keino hyytöjä vastaan, sanoo Visa Niittyniemi.

Tavallista hitaammin virtaavassa joessa jää ja sen päälle mahdollisesti satava lumi toimivat eristeenä ja estävät virtaavan veden hyytymisen esimerkiksi pohjakiviin. Tilanteen kehittymisen kannalta ratkaisevia ovat lähipäivien säät.

Sääennuste vihjaa hyydöistä

Hyytöjä muodostuu, kun erittäin kylmä ja nopeasti virtaava vesi törmää esimerkiksi joen pohjassa oleviin kiviin, joihin se alkaa jäätyä. Veden lämpötila on tuolloin lähellä jäätymispistettä tai jopa sen alle.

Veden yläpuolella hyytöjen syntymiseen liittyviä avainsanoja ovat puolestaan kova pakkanen, lumisade ja tuuli.

– Ne vaikuttavat siihen miten nopeasti hyytöjä tulee, sanoo Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi.

Sääennusteen mukaan kaikkea tätä on lähipäivinä tiedossa Kymijoen ympäristöön. Niittyniemikin on pannut asian merkille.

– Merkittäviä hyytöjä aiheuttaneita kunnollisia talvia ei vähään aikaan ole ollut, mutta nythän se näyttäisi semmoista pukkaavan.

Kymijoen rantamaisema
Viime vuosina Kymijoella on voinut nähdä syksyltä näyttäviä maisemia keskellä talvea. Kuva viime vuoden tammikuulta.Katri Mannonen / Yle

Hyytöjen aiheuttamaa tulvariskiä on vielä mahdotonta ennakoida. Sitä paitsi kaikkea ei ratkaista räjäyttämälläkään.

Jos hyytöjä muodostuu paljon, muuttavat ne ikään kuin joen pohjan muotoa, ja virtaavalle vedelle jää vähemmän tilaa uomassaan. Visa Niittyniemen mukaan veden nousu voi olla nopeaa.

– Siinä on kyse sellaisesta luonnonilmiöstä, että ihminen ei sille välttämättä paljoa voi. Jos pakkasjakso jatkuu pitkään, se lisää tulvariskiä. Kun lauhtuu, sitten helpottaa, sanoo Niittyniemi.

Lue seuraavaksi