1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Eurooppa-kirje: Pullonkauloja koronarokotuksissa ei voi panna EU:n piikkiin – entä matkustammeko pian rokotuspassien kanssa?

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Kirjeenvaihtaja Rikhard Husu.
Svenska Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Rikhard Husu, AOP Kuvankäsittely: Harri Vähäkangas

Hyvää uutta vuotta Brysselistä!

Koronatilanne pahenee monessa Euroopan maassa. Saksassa rekisteröitiin torstaina uusi ennätyslukema (siirryt toiseen palveluun), yli 1200 kuolemantapausta vuorokaudessa.

Erityistä huolta herättää viruksen tarttuvampi brittiläinen mutaatio. Jos rajoituksia ei jatketa, voi infektioiden määrä kymmenkertaistua pääsiäiseen mennessä, varoittaa liittokansleri (siirryt toiseen palveluun) Angela Merkel.

Belgiassa koronarajoituksille ei näy loppua. Yölliset ulkonaliikkumiskiellot ja tiukat kokoontumisrajoitukset jatkuvat (siirryt toiseen palveluun) maaliskuuhun asti.

Missä viipyvät rokotteet, kysyvät rajoitusten väsyttämät kansalaiset.

EU:n terveysministerit puivat tilannetta keskiviikkona videokokouksessa. Peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan huoli rokotetoimitusten etenemisestä on yhteinen.

Katseet kääntyvät Yhdysvaltoihin ja Britanniaan, missä miljoonia ihmisiä on jo rokotettu. Onko EU siis vetkutellut rokotepäätöksissä?

Britannia sai lentävän lähdön rokottamisessa poikkeusluvan turvin. Tämä mahdollistaa rokotteen nopeamman käyttöönoton, mutta rajaa valmistajien vastuita ongelmatilanteissa.

EU:n lähtökohtana on ollut, että rokotukset hoidetaan yhdessä rintamassa. Päätös rokotestrategiasta on jäsenmaiden yhteinen.

Voit tilata Eurooppa-kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Yhteishankintojen avulla vältetään EU-maiden välinen kilpailu rokotteista. Tämä on ennen kaikkea pienten maiden etu, toteaa (siirryt toiseen palveluun) Kreikan komissaari Margaritis Schinas.

Pääministeri Sanna Marin kiitti EU:ta yhteishankintojen järjestämisestä ja kehotti komissiota tekemään kaikkensa rokotteiden valmistuksen ja jakelun jouduttamiseksi kirjeessään (siirryt toiseen palveluun) tällä viikolla.

EU on ostanut kaikki saatavilla olevat erät, vakuutti puolestaan unionin rokotesopimusten pääneuvottelija Sandra Gallina EU-parlamentin tiistaisessa (siirryt toiseen palveluun) kuulemisessa. Gallinan mukaan rokotteiden saatavuus lisääntyy merkittävästi vuoden toisella neljänneksellä. Hän korosti myös EU-maiden omaa vastuuta rokotusten toimeenpanemisessa.

Jäsenmaiden välisiä eroja rokotustahdissa ei siis voi pistää EU:n piikkiin.

Mukavia talvipäiviä,

Rikhard

Lue seuraavaksi kollegani Anna Karismon poimintoja eurooppalaisista puheenaiheista viikon varrelta.

#SOMESSA: Brexit vei kinkut matkustajien eväsleivistä ja hedelmät kauppojen hyllyistä

Britannian ruokakauppojen vuodenvaihteen jälkeen tyhjentyneet tuorehyllyt ovat olleet yksi kuvatuimpia kohteita tällä viikolla Twitterissä. Esimerkiksi #BrexitReality (siirryt toiseen palveluun)-tunnisteella voi seurata, mitä muutoksia somettajat ovat havainneet brexitin toteutumisen jälkeen.

Ylläolevassa twiitissä vasemmalla on kuva Cambridgestä Englannista ja oikealla Espanjasta. "Nähtävästi he tarvitsevat meitä enemmän kuin me heitä", brittiläinen twiittaaja ironisoi yhtä brexitin kannattajien lempilauseista. Appelsiinit (siirryt toiseen palveluun)ja kalansaaliit (siirryt toiseen palveluun) mätänivät rajoille, kun uudet brexit-säännöt yllättivät yritykset ja kuljettajat.

Tästä jutusta voit lukea lisää Britannian EU-eron vaikutuksista ihmisten elämään ja täältä löydät mobiilitarinan aiheesta.

FAKTA: Saastuttaminen kääntyi laskuun 2020

Hiilipäästöt Kiinassa, Intiassa, Yhdysvalloissa, EU:ssa ja muualla maailmassa.
Harri Vähäkangas / Yle

Jos koronakriisillä on yksi myönteinen vaikutus, se on hiilipäästöjen vähentyminen. Päästöjen määrän arvioidaan pudonneen viime vuonna noin seitsemän prosenttia toissa vuoden tasosta koronasulkujen ansiosta. Huhtikuussa 2020 maailman hiilidioksidipäästöt olivat suunnilleen samansuuruiset kuin vuonna 2006.

LUE VIELÄ NÄMÄ: Suomi menettää EU-virkoja, matkustajat voivat pian hyödyntää rokotuspassia ja talvikylmät valtasivat Euroopan

Suomalaiset ovat nyt hyvin asemoituneina Brysselin viroissa, mutta tilanne muuttuu lähivuosina. Kun EU-virkamiehiä jää eläkkeelle, nuoria ei ole tulossa tilalle. Lue täältä, mitä se merkitsee. Suomalaiset nuoret eivät aina tiedä EU-uran mahdollisuudesta. Eurooppa-kirje kertoi jo toissa vuonna suomalaisten tulkkien pulasta ja siitä, että suomea ei pian voi puhua EU-instituutioissa.

Turismimaa Kreikka ehdotti tällä viikolla, että EU ottaisi käyttöön yleisurooppalaisen rokotuspassin (siirryt toiseen palveluun). Sen kanssa saisi matkustaa vapaasti ilman, että tarvitsee todistuksen koronatestistä. Jotkut EU-maat kuten Tanska ovat jo kertoneet (siirryt toiseen palveluun)ottavansa käyttöön oman terveyspassinsa, Kansainväliseltä ilmakuljetusliitto IATA:lta (siirryt toiseen palveluun) on myös tulossa vastaava todistusmalli.

Viime vuosi oli Euroopassa ylivoimaisesti lämpimin mittaushistoriassa, jos alkuvuosi onkin sitten ollut kylmää ja lumista kyytiä meillä ja muualla.

Eri EU-maiden kouluissa painotetaan erilaisia asioita, kirjoittaa Ylen Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen tässä jutussa. Italiassa tärkeässä asemassa ovat sivistys ja kulttuurihistoria, kun Suomessa korostetaan matematiikan ja luonnontieteiden merkitystä.

Italiassa alkoi keskiviikkona maan historian kaikkien aikojen suurin mafiaoikeudenkäynti vuosikymmeniin. Syyttäjien tavoitteena on alkaa kaataa 'Ndrangheta-rikollisjärjestö, jonka lonkerot yltävät ympäri maailman. Maassa kuohuu myös siksi, että hallitus on vaarassa kaatua.

Ruotsissa valittiin koronan torjunnassa alun alkaen aivan erilainen linja kuin naapurimaissa. Kuolleet lasketaan siellä tuhansissa, naapurimaissa toistaiseksi sadoissa. Minna Pyen ohjaama Ulkolinja-sarjan osa kertoo karua tarinaa länsinaapurista. Ohjelma löytyy Yle Areenasta. Aiheeseen liittyy myös podcast.

Jussi Nygren
Toimittaja Jussi Nygren selvittää Pieleen mennyt historia -sarjassa, kuka on syyllinen ihmiskunnan "perisynteihin".Yle

Onko edistys sittenkin koitunut ihmiskunnan turmioksi? Ajavatko historian onnistumiset meitä kohti yhtä suurta kaaosta? Kannattaa kuunnella Pieleen mennyt historia -podcast-sarjaa Yle Areenasta. Se luotaa "ihmiskunnan perisyntejä" eli esimerkiksi maataloutta, kansallisvaltiota, lihansyöntiä ja talouskasvua kiinnostavasta vinkkelistä. Päättele itse, "milloin kaikki alkoi mennä päin persettä".

ENSI VIIKOLLA: Rokotuksia, koronataloutta ja USA-suhdetta eri kokoonpanoissa

EU- ja euromaiden talous- ja valtiovarainministerit pitävät etäkokoukset maanantaina (siirryt toiseen palveluun) ja tiistaina (siirryt toiseen palveluun). He vertailevat yhteisvaluutta-alueen talouksia korona-aikana ja kuulevat komission aikeita ratkoa hoitamattomien pankkilainojen ongelmaa. Harvardin yliopiston entinen johtaja ja taloustieteen professori Lawrence H. Summers kertoo ministereille näkemyksiään transatlanttisen suhteen mahdollisuuksista.

Torstaina valtioiden ja hallitusten johtajat keskustelevat (siirryt toiseen palveluun) koronarokotustilanteesta videokokouksessa. Rokotteiden saatavuudessa on ollut pullonkauloja.

Mepit puolestaan puivat koronatilannetta, rokotuksia (siirryt toiseen palveluun) ja Yhdysvaltain uuden presidentin Joe Bidenin virkaanastumista täysistunnossaan, joka järjestetään taas etäyhteyksin Brysselistä. Asialistalla on myös (siirryt toiseen palveluun) vuoden alussa aloittaneen EU-puheenjohtajamaan Portugalin ohjelman esittelyä, sukupuolten välistä tasa-arvoa digitaloudessa ja työntekijöiden oikeutta sulkea kännykkänsä ja päätteensä työajan ulkopuolella.

Haluatko koosteen tärkeimmistä EU-uutisista ja Brysselin sisäpiirin kuulumisista suoraan sähköpostiisi? Suosittele kaverillesikin ja tilaa tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi