1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rokotteet

Hermostuneisuus koronarokottamisen hitaudesta tarttui hallitukseen – Suomi on tilannut jo 20 miljoonaa rokoteannosta, jäsenmaat hoputtavat EU:ta

Rokotteiden määrät kasvanevat vasta huhtikuussa, EU arvioi.

rokotteet
SAiraanhoitaja pitelee koronarokoteampullia.
Hoitaja esittelee Pfizerin ja Biontechin koronarokotetta, joka sai ensimmäisenä EU-myyntiluvan. Victoria Jones / EPA

Koronarokotteisiin kasaantuneet valtavat toiveet ovat alkaneet hermostuttaa poliittisia päättäjiä.

Suomessa hallitus esiintyi rokoteasiassa melko maltillisesti, kunnes muutama päivä sitten pääministeri Sanna Marin (sd.) alkoi vaatia vauhtia rokottamiseen. Hitaita ovat hallituksen mielestä kunnat ja EU.

Oppositio taas jahtaa hallitusta rokottamisten ongelmista.

Lisäkierroksia keskustelu saa nopeasti leviävästä brittimutaatiosta, joka tekee rokottamisesta taistelua aikaa vastaan.

Ilmiö ei ole vain suomalainen: monessa Euroopan maassa kiistellään, miksi rokottaminen on hidasta ja rokotteita ei saada maahan.

Taustalla väijyy huoli taudista ja kannatuksesta. Poliitikot haistavat, että ihmiset alkavat olla henkisesti lopen väsyneitä koronan supistamaan elämäänsä. Osa pelkää tautia, osa ei jaksa rajoituksia.

– Ihmiset ajattelevat tulevansa hulluiksi, jos eivät juuri nyt pääse matkalle tai konserttiin. He ovat alkaneet odottaa ihmettä. Rokotteesta odotetaan ohi on -fiilistä: kun saisin rokotteen, kurjuus olisi ohi, kuvaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.).

Syytöksiä lentää moneen suuntaan

Vastatakseen rokotehuutoon hallitus yrittää varmistaa, että Suomeen saadaan rokotteita.

STM:n mukaan Suomi on nyt sitoutunut ostamaan jo lähes 20 miljoonaa rokotetta. Lisäksi loppuviikosta odotetaan vielä neuvottelutulosta lisäerästä. Näillä rokottaisi suomalaiset moneen kertaan.

Rokotteesta odotetaan ohi on -fiilistä: kun saisin rokotteen, kurjuus olisi ohi.

Sirpa Pietikäinen

Miljoonia euroja palaa, mutta koska rokotteiden myyntilupiin ja toimintavarmuuteen liittyy paljon epävarmuutta, rokotteita on vain varattava. Ne on myös maksettava.

– Nämä ovat kaikki ostovelvoitteita eli kaikki lunastetaan, jos ne saavat ajallaan myyntiluvat. Ylimääräisten jatkoa pohditaan eri rintamilla sekä EU:ssa että jäsenmaissa. Lopputulos on vielä auki, sanoo STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen.

Nämäkin rokotteet on varattu EU:n hankinnoista, joita hallitus samaan aikaan kirittää ja kritisoi.

Statsminister Sanna Marin utanför Ständerhuset i Helsingfors.
Pääministeri Sanna Marin kirjoitti tällä viikolla EU-komission puheenjohtajalle ja toivoi ripeyttä rokotetoimituksiin. Lehtikuva

Marin kirjoitti tällä viikolla komissiolle ja pyysi sitä tekemään kaikkensa, jotta lääkeyhtiöt tuottaisivat rokotteita mahdollisimman tehokkaasti ja EU:n tilaamat rokotteet jaettaisiin jäsenmaihin ripeämmin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ihmetteli kirjeessään, miksi muualle toimitetaan rokotteita, vaikka EU ei saa tilaamiaan rokotteita.

Opposition mielestä vika on hallituksessa. Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä hallitus on naiivi uskoessaan EU-hankintoihin.

Myös kokoomuksen mielestä hallitus on syyllinen. Ilta-Sanomien tentissä 12. tammikuuta (siirryt toiseen palveluun) kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tarjosi apuaan hallitukselle, jotta Suomi saisi EU:n kautta rokotteita nopeammin kuin tällä hetkellä.

Toimitusvaikeudet kaatuvat EU:n niskaan

Sekä hallituksen että opposition arvostelu EU:ta kohtaan juontaa toimitusvaikeuksista. Ensimmäiset rokotelastit EU:n kautta olivat niukemmat kuin piti. Suomi odotti joulukuussa satoja tuhansia rokotteita, mutta vain kymmeniä tuhansia tuli.

Odotukset perustuivat EU:n käymiin neuvotteluihin, joissa toimitusrytmistä oli sovittu.

Tarkkoihin lukuihin luvatuista määristä on mahdotonta päästä kiinni. Julkisuuteen on kerrottu 100 000–300 000 luvatusta rokotteesta.

Kuvassa henkilö työskentelee laboratoriossa.
Rokotteita on kehitetty tavallista nopeammin, ja markkinoilla on kova kilpailu. Kuva on ranskalaisen Sanofin rokotetehtaasta heinäkuussa 2020.Joel Saget / AFP

Biontech-Pfizerin alun toimitusvaikeudet näyttävät kuitenkin olevan asia, jolle kukaan ei voi mitään.

– Toimitusluvut ovat pääosin ei-julkisia. Yhtiö oli luvannut loppuvuoteen erän, joka pieneni jonkin raaka-aineongelman vuoksi, sanoo STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen.

Kumpulainen arvioi, että rokotevalmistaja ei kuitenkaan rikkonut sopimustaan, vaan muutokset mahtuivat sopimuksen piiriin.

Joulun aikaan Suomeen saatiin lopulta 50 000 rokotetta ja tämän vuoden puolella saman verran viikoittain. Ne vastaavat ministeriön mukaan Suomen väestöosuutta, joka on 1,23 prosenttia EU:n väestöstä.

Hallitus on tyytymätön kuntien rokotustahtiin

Hallitus näytti tähän viikkoon asti luottavan siihen, että Suomi osaa rokottamisen.

Pääministeri arvioi vuoden alussa, että olisi odottanut nopeampaa rytmiä. Hän kuitenkin sanoi, ettei vielä voi ajatella, että Suomi tai EU olisi epäonnistunut.

Torstaina äänensävy muuttui. Vaikka Suomen on vaikea vaikuttaa rokotetoimituksiin, se voi vaikuttaa siihen, että Suomeen tulevat rokotteet saadaan annettua.

– Joka tapauksessa rokottamiseen täytyy saada nopeutta jatkuvasti lisää, THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen sanoi koronatilannekatsauksessa, kuvailtuaan ensin rokotusten etenemistä.

Puumalainen sanoi sosiaali- ja terveysministeriön ohjaavan nyt kuntia pistämään rokotteet saman tien kun ne saapuvat. Lisäksi perässä laahannut rokoterekisteri on pantava ajan tasalle.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru saapuu Säätytalolle.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru vastaa rokotuksista. Ministeriö vaatii kuntia panemaan rokottamiseen vauhtia ja päivittämään perässä laahaavat rekisteritiedot. Benjamin Suomela / Yle

Hallituksessa on alettu hermostua, kun alkukankeudesta ei päästä. Pääministerin huoli on tarttunut myös peruspalveluministeri Krista Kiuruun, ja siksi ministeriö lähetti rokottamista tekeville kunnille ohjauskirjeen.

Ensimmäisten hitaudelle on tähän asti löytynyt perusteluita: esimerkiksi kaikkia työvuorossa olevia hoitajia ei voi rokottaa kerralla, jos he saisivat oireita rokotteesta ja joutuisivat sairaslomalle.

Samaan aikaan, kun hallitus aikoo kiristää koronarajoituksia brittimuunnoksen takia, se ei voi puolustaa yskivää rokotesysteemiä.

Seuraavaksi vuorossa olevien hoivakotien asukkaiden rokottaminen ei sekään etene rivakasti, sillä osalle vanhuksista tarvitaan rokottamiseen omaisten lupa.

Vaikka syyt hitaudelle olisivat järkeenkäypiä, tilanne näyttää kuitenkin kiusalliselta. Samaan aikaan, kun hallitus aikoo kiristää koronarajoituksia brittimuunnoksen takia, sen on vaikea puolustaa yskivää rokotesysteemiä.

Eurooppa näyttää maailmanlaajuisessa vertailussa hitaalta rokottajalta. Suomi taas ei ole edes EU:n kärjen tuntumassa.

EU-komissio puolustautuu, mutta maat kyttäävät toisiaan

EU-komissioon on lähetetty hoputuskirjeitä muualtakin kuin Suomesta, esimerkiksi Tanskasta.

Keskiviikkona EU-terveysministerikokouksessa monet maat kyselivät, miksi rokotteita on saatavilla niin niukasti.

EU:n rokoteostoja johtaa terveys- ja ruokaturvallisuusaston pääjohtaja Sandra Gallina. Hän puolusti EU:n valitsemaa linjaa tiistaina EU-parlamentin kuulemisessa.

Gallinan mukaan unioni valitsi rokotetoimittajat tieteellisin perustein 165 ehdokkaan joukosta. Komissiolta oli onnistuminen, että mukaan otettiin myös esimerkiksi Biontechin ja Pfizerin rokote, joka valmistui ensimmäisenä.

Britit ehtivät saamaan toimituksia ennen EU:ta, koska hyväksyivät rokotteen niin sanotulla hätätilamenettelyllä. EU painottaa turvallisuutta.

– Hätätilahyväksyntä olisi suuri riski, Gallina sanoo.

Toimitusvaikeudet ovat rasittaneet aikataulua, eikä Gallinakaan vielä tiedä, milloin koko EU on rokotettu. Hän arvioi, että tuotettavien ja saatavilla olevien rokotteiden määrä kasvaa huhtikuusta eteenpäin.

Ylen EU-lähteestä saaman arvion mukaan unioni olisi varannut nyt jo yhteensä noin kaksi miljardia rokotetta. Nyt myyntiluvan saaneita Pfizeria ja Modernaa olisi varattu noin 80 prosentille EU:n väestöstä.

Frank Rumpenhorst / EPA
Saksa on ainoana maana tilannut rokotetta myös ohi EU:n yhteishankinnan. EU-komissio ei suoraan ole ottanut kantaa, miksi näin on tapahtunut. Kuvassa terveysministeri Jens Spahn.

EU-maat myös kyttäävät toisiaan. Koko ajan on pelätty, vetääkö joku välistä.

Saksa on onnistunut tilaamaan rokotteita (siirryt toiseen palveluun) suoraan Pfizerilta EU-toimitusten lisäksi, Saksan terveysministeri kertoi tällä viikolla. Tähän komission Gallina ei suostunut ottamaan kantaa.

– En ole nähnyt rinnakkaissopimuksia, eikä niitä ehkä ole olemassakaan. Jos jotain olisikin, se tulee EU:n tilausten jälkeen, Gallina sanoi.

Ylelle kerrotaan EU-lähteestä, että komissio olisi tietoinen Saksan tilauksesta. Sillä on saatettu jopa houkutella muut EU-maat tilaamaan samaa rokotetta.

EU-tilauksen rinnalla Suomen tilaus olisi ininää

Syyllisten etsimiseen ajaa myös muu kuin poliittinen paine: mitä hitaammin rokotetaan, sitä enemmän ihmisiä todennäköisesti sairastuu tai kuolee.

EU:lla on iso vastuu rokotehankinnoissa. Unioni tukee rokotteen kehittämistä, lupaa hankkia rokotteita myös kehitysmaihin ja vastaa siitä, että eurooppalaiset saavat rokotetta.

"Olisi hyvä tietää, kuka maksaa, jos jotain menee pieleen. Nyt se jää epäselväksi."

Nils Torvalds toivoo EU:n rokotesopimuksiin avoimuutta

Vaikka Marin ja Kiuru kritisoivat EU:ta, he kuitenkin ovat EU-hankinnan takana. Reilun viiden miljoonan asukkaan Suomi olisi yksin jäänyt rokotemarkkinoilla jalkoihin.

EU:n kahden miljardin rokotteen rinnalla Suomen 20 miljoonan tilaus olisi minimaalinen.

Unioni ei myöskään salli sitä, että jäsenmaat tekevät omia tilauksiaan samoille valmistajille. Vain Saksan tilaus on tästä poikkeus.

Torvalds toivoo lisää avoimuutta: Sopimusten vastuullisuuspykäliä eivät näe edes mepit

EU:n arvostelua aiheuttaa myös avoimuuden puute. Vain harva on nähnyt EU:n tekemiä rokotesopimuksia. Ne ovat salaisia.

Tästä viikosta alkaen europarlamentaarikot kuitenkin pääsivät lukemaan sopimuksia. Se tapahtuu erityisessä lukuhuoneessa, joka on auki muutaman tunnin kerrallaan.

Nils Torvalds
Europarlamentaarikko Nils Torvaldsin (rkp.) mielestä EU:n kannattaisi kertoa rokotesopimuksista mahdollisimman avoimesti julkisuuteen, jotta huhuja ei leviäisi. © European Union 2018 - Source : EP

EU ostaa rokotteita seitsemältä toimittajalta. Toistaiseksi vain yksi toimittaja on suostunut antamaan sopimuksensa luettavaksi. Valmistaja on Curevac, jonka rokote ei vielä ole saanut myyntilupaa.

Sopimusta on menossa lukemaan terveydestä vastaavan ympäristövaliokunnan Nils Torvalds (r.).

– Lukemiseen on 45 minuuttia aikaa, sopimusta on 60 sivua. Kuvia ei saa ottaa. Muistiinpanoja saa tehdä. Osa tiedoista on mustattu, Torvalds kertoo.

Mustatut pykälät ovat vastuullisuuspykäliä.

– Olisi hyvä tietää, kuka maksaa, jos jotain menee pieleen. Nyt se jää epäselväksi, Torvalds sanoo.

Torvalds toivoo mahdollisimman avointa viestintää, jotta huhuilta leikattaisiin siivet. Silti hän ymmärtää, että sopimuksia ei suoraan avata julkisiksi.

– Meillä on epävirallista tietoa, mitä rokotteet on maksaneet. Mutta kilpailutilanteessa nämä on yritetty pitää salassa. Euroopan sopima hinta on ollut halvempi kuin USA:n hinta.

Torvalds sanoo, ettei liity syyllisiä etsivien kuoroon. Syyllisten etsintä johtuu ihmisten turhautumisesta, hän arvioi.

– Psykologisesti on käynyt niin, että kun ihmiset ovat aika ahdistuneita ja jos ei rokotetta ei tule kuin Strömsössä, ihmiset pettyvät ja sanovat katkeria kommentteja.

Pietikäinen: Pandemiassa ei auta se, että Hämeenlinna tai Suomi rokotetaan

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mielestä rokotteisiin kohdistetut toiveet ovat liian massiivisia, samoin aikatauluun.

Hän puolustaa logiikkaa, jolla EU hankkii rokotteet:

– Viesti on ollut koko ajan johdonmukainen: pitää tasapainoilla turvallisuuden ja ajan kanssa.

Pietikäinen huomauttaa, että nopeinta toki olisi panna kansa jonoon ja armeija pistämään piikki, mutta järkevintä se ei olisi.

Unioni sitoutui hankkimaan useita lupaavia rokotteita. Ne valmistuvat eri tahdissa, ja saattavat olla ominaisuuksiltaan erilaisia. Tässä monen rokotteen logiikassa ja jopa hitaudessa voi olla myös hyviä puolia: ehkä näin vältetään “negatiivinen lottovoitto”.

– Todennäköisesti kaikki menee hyvin. Mutta jos siellä on jokin ongelma, nousee kysymys, kannattiko rokottaa koko kansa sillä yhdellä samalla rokotteella.

Jäsenmaat voivat itse päättää, missä järjestyksessä ne kansalaisiaan rokottavat. Useimmat maat ovat päätyneet rokottamaan haavoittuvimmat ryhmä ensin.

Pietikäinen huomauttaa, että nopeinta toki olisi panna kansa jonoon ja armeija pistämään piikki, mutta järkevintä se ei olisi.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen muistuttaa, ettei vaikka koko Suomi olisi rokotettu, pandemialta ei olla turvassa ennen, kuin koko maailmassa on rokotettu riittävästi.Jarno Kuusinen / AOP

Entä millainen skandaali se on, että aluksi toimitukset ovat hitaampia kuin yritykset lupasivat? Hän kuvaa komissiosta saamiensa tietojen perusteella, että lupaus on ollut ennakointiin perustuva arvio.

– Se on vähän sama kuin jos lupaan, että teen lumityöt neljässä tunnissa. Mutta voi siihen mennä neljä ja puolikin tuntia, jos lunta onkin enemmän, Pietikäinen kuvaa.

Koska korona on pandemia, virus jyllää joka puolella maailmaa. Taudilta on vaikea suojautua, koska virus muuttuu koko ajan.

– Ennen kuin koko maailma on rokotettu, virukselta suojautuminen ei hoidu sillä, että Hämeenlinna tai Suomi on rokotettu. Mitä enemmän virus mutatoituu, on todennäköistä, että tulee uusi mutaatio, johon rokote ei tehoa, Pietikäinen sanoo.

Euroopan maat pelästyttäneeseen brittimutaatioon EU-myyntiluvan saaneet rokotukset tuntuvat tehoavan.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Rokotusten hidas käynnistyminen hermostuttaa eri puolilla Eurooppaa – Britannia kirii siirtämällä toisen rokotuspiikin antoa

Lue seuraavaksi