1. yle.fi
  2. Uutiset

Ella Heikkinen, 21, aloitti opintonsa Bristolissa juuri ennen brexitiä – nyt mietityttää, toimiiko luottokortti ja miten käy puhelinliittymän

Suomalaisopiskelijoiden mahdollisuudet opiskella Britanniassa heikkenevät maan EU-eron myötä.

opiskelu
Kemiläinen, mutta Iso-Britanniassa opiskeleva Ella Heikkinen tekee koulutehtäviään
Ella Heikkisen mukaan keskittyminen opintoihin on helpompaa kampuksella kuin kotiympäristössä.Juuso Stoor / Yle

Kemiläinen 21-vuotias Ella Heikkinen ehti aloittaa oikeustieteen opintonsa Englannin Bristolissa juuri ennen Britannian lopullista eroa Euroopan unionista.

Hän saa suorittaa kolmivuotisen tutkintonsa loppuun samoin ehdoin kuin Britannian ollessa EU-jäsen. Opintojen aloitus vuodenvaihteen jälkeen olisi kaksinkertaistanut lukukausimaksut, jotka ovat nyt noin kymmenen tuhatta euroa vuodessa.

Heikkinen luonnehtiikin opintojen aloitusta nyt tai ei koskaan -tilanteeksi.

– Oli selviö, että aloitan opinnot tänä syksynä koronasta huolimatta. Toki brexit antoi siihen lisäsykäyksen. Ensi vuonna ei todennäköisesti olisi ollut mahdollisuutta aloittaa, kun kustannukset nousevat niin isoiksi, jos ei ole stipendiä.

Opiskelujen kallistumisen lisäksi Britannian EU-ero hankaloittaa tuhansien suomalaisnuorten elämää monin tavoin, sillä maa on pitkään ollut suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden ykköskohde maailmalla.

Lukuvuonna 2018–2019 kuningaskunnassa opiskeli lähes 2 200 Kelan opintotukea saavaa suomalaista.

Ammattipätevyyden tunnustaminen mutkistuu

Heikkisen opiskeleman kolmivuotisen tutkinnon lukukausimaksut kapuavat nyt yhteensä noin 60 000 euroon. Niille, jotka hänen laillaan ehtivät aloittaa ennen vuodenvaihdetta, summa on puolet pienempi.

Mikäli mielii jatkaa alemman korkeakoulututkinnon jälkeen maisterin tutkintoon, nousee vuosimaksu vieläkin suuremmaksi.

Opintojensa alkutaipaleella oleva Ella Heikkinen ei ole vielä päättänyt, mihin aikoo suunnata valmistumisensa jälkeen, mutta jatko-opinnot ovat mielessä.

– Se voi olla jossakin toisessa maassa tai sitten stipendin turvin Briteissä. Kyllä hinnat alkavat nousta jo niin korkeiksi, että siihen tarvitsee apua, kun lainaa tulee otettua jo nytkin.

Kemiläinen, mutta Iso-Britanniassa opiskeleva Ella Heikkinen tekee koulutehtäviään
Yliopisto on suonut opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa opintoja myös etäyhteyksin.Juuso Stoor / Yle

Brexitillä on vaikutuksia myös tutkintojen ammattipätevyyden tunnustamiseen, sillä jatkossa brittitutkinnot rinnastetaan kolmansien maiden tutkintoihin. Heikkiselle tämä ei kuitenkaan noussut kynnyskysymykseksi alavalinnan takia.

– Olen valinnut sellaisen alan, että vastaavuus ei ole selviö muutenkaan. Oikeustiede on niin maakohtainen ja spesifi, jos miettii vaikka Suomea ja Britanniaa, joissa on ihan erilaiset oikeusjärjestelmät. Tiesin sen, että en pysty suoraan juristina Suomessa töitä tekemään.

Hän näkee tutkinnolla olevan kuitenkin kansainvälisiä työllistymismahdollisuuksia.

– Brittioikeus on pohjana kansainväliselle oikeudelle, joten pysyy mahdollisuutena vaikka tehdä vielä kansainvälisenkin oikeuden parissa töitä, mutta sitten EU-lainsäädäntö, jossa britit eivät enää ole mukana, niin totta kai se tiettyjä kysymyksiä herättää.

Vaihtuuko suomalaisten suosikkikohde?

Englannissa opiskelevalle Heikkiselle vuodenvaihteessa lopullisen niittinsä saanut brexit on jo ehtinyt aiheuttaa myös käytännön ongelmia. On vielä epävarmaa, toimiiko suomalainen luottokortti jatkossa Britanniassa ja myös puhelinliittymän hankinta askarruttaa.

– Paljon kierrepallokysymyksiä tulee koko ajan lisää ja vastauksia on aika vähän.

Vastaava asiantuntija Sanna Heliövaara Opetushallituksesta sanoo, että Britanniassa opiskelun vaikeutumisella on vaikutuksia myös suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Sillä on vaikutuksia Britannia-tuntemukseen, osaamiseemme brittiyhteiskunnasta sekä -kulttuurista ja toisaalta sillä on laajemmin vaikutuksia tietysti suomalaisten kansainvälisen osaamisen kehitykseen tulevaisuudessa, koska englanti on meillä niin keskeinen kieli, jolla operoimme.

Vielä ei tiedetä, mitkä maat voisivat nousta tilalle, mikäli Britannian suosio opiskelumaana brexitin myötä hiipuu.

– Tilastojen valossa Ruotsi ja Pohjoismaat ovat sellaisia, joita voisi uskaltaa ennustaa ja toki muut englanninkielistä koulutusta tarjoavat maat Euroopassa. Kiinnostavaa on myös nähdä, että mitä Yhdysvaltojen suosiolle käy, Heliövaara sanoo.

Ruotsi onkin onnistunut houkuttelemaan yhä enemmän suomalaisia tutkinto-opiskelijoita oppilaitoksiinsa viime vuosina. Kun vielä vuosikymmen sitten Ruotsissa tutkintoaan suoritti 956 suomalaista oli vuosikymmenen loppupuolella länsinaapurissa tutkintoaan suorittavia suomalaisia jo yli pari tuhatta.

Potrettikuvassa, Sanna Heliövaara, vastaava asiantuntija, Opetushallitus
Opetushallituksen vastaavan asiantuntijan Sanna Heliövaaran mukaan brexit voi heijastua suomalaisten Britannia-tuntemukseen ja kansainvälisen osaamisen kehitykseen.Janne Lindroos / Yle

Myös Erasmus-vaihto-ohjelma lakkaa

Heliövaara uskoo, että suomalaiset hakeutuvat jatkossakin ulkomaille opiskelemaan, vaikka into Britanniaa kohtaa vähenisi.

– Suomi on niin pieni maa, että on hyvä asia, että olemme innostuneita lähtemään ja kansainvälistymään myös niin, että me lähdemme opiskelemaan ulkomaille eri keinoin – oli kyse sitten pidempiaikaisesta tutkinto-opiskelusta tai lyhyempiaikaisesta opiskelusta.

Brexit vaikuttaa myös Suomeen opiskelemaan mieliviin britteihin.

– Britit eivät enää ole EU-opiskelijoiden asemassa, joten heitä kohdellaan ikään kuin kolmansien maiden opiskelijoina. Brittiläiset tutkinto-opiskelijat joutuvat maksamaan lukukausimaksuja ja huomioimaan lisäksi oleskelulupiin liittyvät asiat, Heliövaara sanoo.

Tutkinto-opiskelun lisäksi brexitillä on vaikutuksia myös korkeakoulujen opiskelijavaihtoon, sillä Britannia ilmoitti jouluna osana Brexit-sopimusta vetäytyvänsä Erasmus-vaihto-ohjelmasta.

Sanna Heliövaara pitää mahdollisena, että Britannia ottaa tulevaisuudessa käyttöön uusia rahoitusmuotoja ulkomaisille opiskelijoille opintojen rahoittamiseksi.

– Kyllähän Britannia on korkeakoulumaana niin iso globaali toimija, että näkisin aika yllättävänä, jos näin ei jollakin aikavälillä kävisi.

Opiskelijoilla tarkka koronakuri

Brexitin lisäksi opintojen aloitukseen oman lisämausteensa Ella Heikkisen syksyyn on tuonut Britanniassa pahana raivoava koronapandemia. Ensimmäinen lukukausi alkoi vasta lokakuussa, kun se tavallisesti alkaa syyskuussa.

– Tulin takaisin jo joulukuun alussa, toki lukukausi jatkui jouluun saakka, hän kertoo.

Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus opiskella myös kokonaan etänä, mihin tarjoukseen osa opiskelijoista tarttui. Heikkinen itse halusi opiskella kampuksella, koska siellä työt sujuivat joutuisammin.

– Pystyin käymään paikan päällä yli puolet pienryhmäopinnoista. Ne olivat vain entistä pienemmissä ryhmissä ja turvaväleillä, maskeilla ja viisiireillä.

Kemiläinen, mutta Iso-Britanniassa opiskeleva Ella Heikkinen silittää koiraa.
Ella Heikkisen vierailu Suomessa pidentyi Britannian pahentuneen koronatilanteen ja sitä seuranneen sulkutilan vuoksi.Juuso Stoor / Yle

Heikkinen kertoo, että hän pääsi syksyn aikana opiskelemaan myös kirjastossa, missä lähikontaktien syntyminen oli estetty muun muassa suunnittelemalla kulkureitit niin, ettei päädy lähikontaktiin kenenkään kanssa..

– Oma tila oli tehty todella tarkasti varjelluksi.

Huolimatta mahdollisuudesta opiskella osin kampuksella on ensimmäinen opiskeluvuosi poikennut paljon normaalista, kun luennot on järjestetty verkossa, liikkumista rajoitettu ja opiskelijatapahtumat peruttu.

Opiskelijatapahtumien ja normaalin kampuselämän puuttuminen on vaikeuttanut myös verkostoitumista muiden opiskelijoiden kanssa. Brittikulttuuriin perinteisesti kuuluvaan pubiin hän kertoo päässeensä vain kerran koko syksyn aikana.

Asuminen opiskelijoille tarkoitetussa asuntolassa on kuitenkin auttanut selviämään korona-arjesta vieraassa maassa.

– Onni on, että asun asuntolassa, niin siellä sitten tapaa ihmisiä, vaikka liikkuminen sielläkin on rajoitettua.

Paluu joululomalta peruuntui

Ella Heikkinen lensi joululomalle Suomeen brittihallituksen opiskelijoille suositteleman matkustuskäytävän aikana ennen kuin uuden koronavirusmuunnoksen aiheuttama lentokielto Britanniasta astui voimaan.

Valmistautuminen loppiaisen paluulennolle oli jo vauhdissa, kunnes koronatilanteen pahenemisen vuoksi Britanniaan julistettu uusi koronasulku muutti kevään suunnitelmat.

Tällä hetkellä paluu kampukselle on suunnitelmissa vasta helmikuulle.

Ella Heikkiselle opiskelupaikka takaa kolmeksi vuodeksi luvan oleskella Britanniassa. Maan ero Euroopan unionista on kuitenkin tuonut epävarmuuden tulevaisuuden ylle.

– Tähän asti on ollut niin selvää, että EU:n alueella pystyy helposti tekemään töitä missä tahansa maassa. Varsinkin nyt, kun koronan takia työpaikat ovat tiukassa, niin tietyllä tavalla pelottaa, että miten se vaikuttaa harjoitteluiden tai kesätöiden saamiseen, Heikkinen pohtii.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun perjantaihin kello 23 saakka.

Lue myös: Kalansaaliit mätänevät, byrokratia lisääntyi, tuoretuotepula pahenee – Listasimme 6 asiaa, jotka ovat muuttuneet Britannian EU-eron jälkeen

Lue seuraavaksi