1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kylmätutkimus

Katso hyytävä video – Valerjan Romanovski asuu 50 päivää Ounasjoen jäällä ilman lämmitystä selvittääkseen, miten ihmiskeho selviää kylmästä

Ääriseikkailuja harrastavan puolalaismiehen päivittäistä jäävesikylpyä ei estä 30 asteen pakkanenkaan.

Kylmätutkimus
Puolalainen seikkailija Valerjan Romanovski tutkii ihmiskehon sopeutumista kylmään
Puolalainen seikkailija Valerjan Romanovski tutkii ihmiskehon sopeutumista kylmään

Jäänpalaset lentelevät, kun puolalainen äärimmäisten pakkasseikkailujen harrastaja Valerjan Romanovski hakkaa jäätä, joka on muodostunut paljussa olevaan veteen.

Pakkasta Rovaniemellä on kuvaushetkellä 30 astetta, joten jäätä on vuorokaudessa kertynyt lähes kymmenen senttiä. Jään hakkaaminen on hyvää liikuntaa ja lämmittelyä päivän äärimmäistä suoritusta varten.

Romanovski kylpee joka päivä jäisessä paljussa tai Ounasjoen jäähän tehdyssä avannossa. Jäisessä vedessä hän viettää useita minuutteja ja käy myös kokonaan veden alla.

– Voin olla jäävedessä normaalisti jopa 1,5 tuntia, mutta nyt on niin kylmä, että vedenpinta alkaa jäätyä hyvin nopeasti. Siksi nyt ei voi olla niin pitkään täällä, Romanovski kertoo.

Puolalainen viettää Ounasjoen jäällä Rovaniemen lähistöllä 50 vuorokautta asuen pääosin iglussa, ilman lämmitystä tai edes lämmintä ruokaa.

Hurjalta kuulostavan ihmiskokeen tarkoituksena on selvittää ihmiskehon selviytymistä ääriolosuhteista.

Valerjan Romanovski pukeutuu taivasalla käytyään jäävedessä.
Valerjan Romanovski pukeutuu jäävesikylvyn jälkeen taivasalla 30 asteen pakkasessa ilman suojaa.Raimo Torikka / Yle

Ruumiinlämpö on ainoa lämmönlähde

Valerjan Romanovski aloitti kylmäretriittinsä joulukuun alkupäivinä. Aluksi hän nukkui jäällä laverilla. Kun jäälle alkoi tulla vettä, Romanovski joutui siirtymään rannalla olevaan telttaan.

Iglun hän rakensi heti kun lunta oli tarpeeksi ja jään päällä ollut vesi jäätyi. Romanovskin mukaan iglu on lämpimämpi paikka nukkua kuin teltta.

Valerjan Romanovski nukkuu iglussa karvaisen lampaannahkan päällä.
Romanovski viettää yönsä makuupussissa lampaantaljan päällä. Ainoa lämmitys iglussa on hänen oma ruumiinlämpönsä.Raimo Torikka / Yle

Hän suojautuu jäästä hohkaavalta kylmyydeltä nukkumalla makuupussissa paksun lampaantaljan päällä. Nuotiota tai mitään muutakaan lämmityslaitetta ei ole käytössä.

Oma ruumiinlämpö lämmittää iglua ja kun lisäksi kulkuaukko tukitaan viltillä, lämpö pysyy paremmin tallessa kuin teltassa.

Teltta on kuitenkin kaiken varalta pystytettynä rannalla kuivalla maalla. Sitä hän käyttää vain, jos olosuhteet vaativat.

"Olen kuin Jakutian hevoset, liikkeellä koko ajan"

Päivät kuluvat liikkumalla, koska se on ainoa keino pysyä lämpimänä. Romanovski tekee päivittäin aamusta lähtien patikkaretkiä lähiympäristöön.

– Käveleminen tuottaa lämpöä ja auttaa selviytymään. Olen kuin Sahan tasavallassa jopa 50 asteen pakkasissa elävät villit Jakutian hevoset, kylmän vuoksi liikkeellä koko ajan.

Kerran viikossa Romanovski käy kylpemässä lämpimässä vedessä. Silloin hän lämmittää leirissä olevan toisen paljun.

Valerjan Romanovski syö rasvaista lihamakkaraa ja voileipää aamuisin.
Romanovski ei syö kokeen aikana lämmintä ruokaa. Ravinto koostuu jäisestä makkarasta, leivästä, pähkinöistä ja hunajasta.Raimo Torikka / Yle

Jääkylpyyn valmistautuminen vaatii myös liikkumista. Jään poistaminen paljusta on oma numeronsa, mutta ennen kylpyyn menoa Romanovski käy 10–30 minuutin reippaan kävelylenkin Ounasjoen jäällä.

Jääkylpyyn mennessään hän riisuutuu ja pukeutuu jäällä ilman suojaa.

Koko sinä aikana minkä Valerjan Romanovski viettää Ounasjoella, hän syö vain kylmää tai jäätynyttä ruokaa. Ruoat hän säilyttää paljun vieressä olevissa puulaatikoissa.

Ruokavalioon kuuluu paljon rasvaista makkaraa, juustoa ja mehiläistuotteita.

– Aamiaiseksi syön enimmäkseen lihaa ja voileipää. Ennen kuin lähden kävelyretkelle, syön kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä. Palattuani syön siitepöly- ja mehiläisleipätahnaa ja illalliseksi pääasiassa hunajaa.

Valerjan Romanovski syö vain kylmää ruokaa.
Aamupalan syötyään Romanovski lähtee päivittäiselle kävelyretkelleen. Liikunta on ainoa tapa pysyä lämpimänä.Raimo Torikka / Yle

Totuttautuminen parantaa kylmänsietoa

Ympäristöterveyden dosentti Tiina Ikäheimo Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta on kattavasti tutkinut äärilämpötilojen vaikutusta ihmisen toimintakykyyn ja terveyteen sekä kylmään sopeutumisesta.

Ikäheimon mukaan ihmisen kehon kylmänsietokykyä on mahdollista parantaa totuttautumisella kylmiin oloihin.

– Tavallisesti kylmään sopeudutaan ensisijaisesti tottumalla, jolloin kehon stressivasteet ja muun muassa verenpaineen nousu vaimenevat. Tämä tapahtuu jo kahden viikon kuluessa, jos kylmäaltistukset toistuvat.

Ikäheimon mukaan kehon kylmänsietokykyä on tutkittu, mutta kehon syväjäähtymistä ja siitä aiheutuvista vaikutuksista ei ole kuitenkaan riittävästi tutkimustietoa.

– Pitkäkestoista tutkimusta siitä, miten voimakastasoinen toistettu kylmäaltistus vaikuttaa esimerkiksi sydämen ja verisuoniston toimintaan sekä muiltakin osin kehon aineenvaihduntaan ei ole tehty tästä näkökulmasta.

"Lopetan vain, jos sairastun niin etten hallitse tilannetta"

Ikäheimon mukaan Romanovskin ihmiskoe vaikuttaa hyvin äärimmäiseltä tavalta altistaa itsensä kylmälle.

– Tällaisellä altistuksella voi olla haitallisia vaikutuksia ja on varmasti lisääntynyt kylmävaurioriski. Kun ihon lämpötila laskee lähelle nollaa, on pakkasenpureman ja syvemmän paleltuman riski olemassa, Ikäheimo muistuttaa.

Romanovskin nenä ja varpaat paljastavat, että edes totuttautuminen äärikylmyyksissä ei poista paleltumisvaaraa: niiden iho on selvästi muuta ihoa vaaleampi, mikä kielii paleltumisesta.

Puolalainen Valerjan Romanovski kokeilee kehonsa kylmän sietokykyä.
Kylvyn jälkeen Valerjan Romanovski pukeutuu lämpimästi. Vaatteissa on monta kerrosta ja myös kasvot on suojattava pakkasen puremalta.Raimo Torikka / Yle

Jääkylvyn jälkeen Romanovskilla onkin kiire saada vaatteet päälle ja päästä lämmittävälle kävelylenkille. Villakerraston päälle hän pukee vielä kaksinkertaisen lämpövaatetuksen.

Tiina Ikäheimon mukaan vaatetuksella ja liikkumisella voidaan saada keho lämpimäksi.

– Vähäinenkin liikkuminen nostaa kehon lämmöntuottoa moninkertaiseksi.

Lääkäriä ei ole seuraamassa Romanovskin selviytymistä. Hän kertoo itse pystyvänsä päättämään omasta tilanteestaan kokemuksen perusteella.

– Ainoa syy mikä saa minut lopettamaan tämän kesken on, että sairastun niin pahasti etten pysty enää hallitsemaan tilannetta.

Kokenut ääriseikkailija on tottunut hirmupakkasiin

50 vuorokautta kestävä ihmiskoe jopa sietämättömissä olosuhteissa avoimella Ounasjoella Lapin tammikuun pakkasissa tuntuu sivullisesta täysin mielipuoliselta. Valerjan Romanovski on kuitenkin tottunut äärikylmyyksiin.

Hän on ollut muun muassa Siperiassa pyöräretkellä talven kylmimpään aikaan, kun siellä oli jopa -60 asteen pakkaset.

Hänellä on useita Guinnessin ennätyksiä. Esimerkiksi pyöräilyn ennätys -100 asteessa on tehty erillisessä jääkammiossa.

Lisäksi hän on polkenut pyörällä vuorokauden niin, että lämpötilaero kokeen aikana oli 240 astetta. Hän aloitti kryokammiossa -165 asteen lämpötilassa ja lopetti 75 asteen saunalämmössä. Lämpötila nousi joka tunti 10 astetta.

Valerjan Romanovski kylpee kerran viikossa lämpimässä paljussa.
Lämpimään kylpyyn Romanovski menee vain kerran viikossa. Sitä varten hänellä on toinen, lämmitettävä palju leiripaikassaan.Raimo Torikka / Yle

Ounasjoen jäällä tehtävä kylmäretriitti on ehkä äärikylmyyksien osalta hieman aiempia kylmäsuorituksia kevyempi.

Haastava ja hengenvaarallinen se kuitenkin on, kun ottaa huomioon, että Romanovski ei käytä vaatteiden ja liikkumisen lisäksi päivittäin muuta lämmityskeinoa kuin proteiini- ja sokeripitoinen kylmä ruoka.

Siitä saatava kokemus on kuitenkin Valerjan Romanovskille tärkeää tuleviin matkoihin valmistautumiseksi.

– Lisäksi Puolassa pidän yliopistossa luentoja opiskelijoille tästä kokemuksesta. Voin kertoa kuinka ihminen pystyy selviytymään ja kuinka ihmisen keho pystyy käsittelemään tällaisia kylmiä sääoloja, Romanovski sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi