1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Venäjä

“Sputnik-rokote nostaa Venäjän arvovaltaa”, “Venäjä tiukentaa otettaan lähialueillaan” – Kokosimme venäläisiä politiikan ennusteita vuodelle 2021

Myös Yhdysvaltain uusi johto ja oppositiopoliitikko Navalnyi määrittävät Putinin ulkopolitiikkaa alkavana vuonna.

Venäjä
Sairaanhoitaja näyttää rokoteampullia.
Sairaanhoitaja näyttää Sputnik V -rokoteampullia moskovalaisella poliklinikalla joulukuussa.Grigori Vorobjov / Yle

MoskovaVenäjällä vuosi vaihtui toistamiseen eilen torstaina, kun maassa vietettiin “vanhaa uuttavuotta”. Kyse on venäläisten perinteestä juhlia vuodenvaihdetta myös aiemmin käytössä olleen kalenterin mukaan.

Vuoden alussa on tapana katsoa tulevaisuuteen. Yle listasi venäläisasiantuntijoiden viisi kiinnostavinta näkemystä maansa kansainvälisestä asemasta vuonna 2021.

1. Bidenin nousu presidentiksi kiristää entisestään suhdetta Yhdysvaltoihin

Yhdysvaltojen suhtautumisen Venäjään odotetaan kylmentyvän entisestään, kun Joe Biden nousee presidentiksi.

– Yhdysvaltain sisäinen ideologinen taistelu kärjistää väistämättä myös maan ulkopolitiikan ideologista puolta, arvioi Moskovan Carnegie-keskuksen johtaja (siirryt toiseen palveluun) Dmitri Trenin.

Washingtonin kongressihyökkäyksen jälkimainingeissa taistelu sisäisiä vastustajia vastaan pakottaa Bidenin hallinnon vastustamaan entistä kovemmin myös maan ulkoisia vihollisia Kiinaa ja Venäjää, Trenin arvioi. Venäjää vastaan taistellaan esimerkiksi informaatiovaikuttamisen torjumiseksi.

Bidenilta odotetaan vastausta Yhdysvaltojen loppuvuonna 2020 paljastuneeseen tietomurtoon. Yhdysvaltain kaikkien aikojen vahingollisimpana pidetyn murron tekijöiksi epäillään Venäjän ulkomaantiedustelupalvelun alaisuudessa toimivaa hakkeriryhmää.

Lisäksi Trenin uskoo, että Yhdysvallat osoittaa Bidenin johdolla aiempaa enemmän kiinnostusta Venäjän sisäpoliittiseen tilanteeseen, etenkin ensi syksynä pidettävien parlamentin alahuoneen eli duuman vaalien lähestyessä.

Kremlillä taas ei Treninin mukaan ole tällä hetkellä tarvetta puuttua Yhdysvaltojen poliittiseen kriisiin, koska maalla ei ole enää potentiaalisia liittolaisia Yhdysvaltain poliittisessa eliitissä.

Presidentti Vladimir Putin ja ulkoministeri Sergei Lavrov ovat edelleen hiljaa presidentti Donald Trumpin kannattajien viikon takaisesta tunkeutumisesta kongressiin.

Vladimir Putin Venäjän puolustusministeriössä.
Presidentti Vladimir Putin esiintyi joulukuussa Moskovassa Venäjän puolustuministeriön tilaisuudessa.ALEXEI NIKOLSKY/EPA-EFE

Kansainvälistä politiikkaa kommentoiva (siirryt toiseen palveluun) Vladimir Frolov ei hänkään odota Venäjän ja Yhdysvaltain suhteissa käännettä parempaan. Tämä näkyy Frolovin mukaan Bidenin kokoamassa hallinnossa, kuten ulkoministeriksi nousevan Antony Blinkenin ja kansallisen turvallisuuden neuvonantajan Jake Sullivanin nimityksissä.

– Uudella joukkueella ei ole illuusioita siitä, että Venäjää voisi pitää yhteistyökumppanina. Venäjä on heille strateginen vastustaja, jonka kanssa yhteistyö on mahdollista vain hyvin rajatusti – kuten kylmän sodan aikana Neuvostoliiton kanssa, Frolov arvioi.

2. Oma koronarokote nostaa Venäjän kansainvälistä asemaa

Kuluvana vuonna maailman johtavien valtioiden asema riippuu koronarokotusten onnistumisesta, arvioidaan Venäjän ulkoministeriön alaisena toimivan MGIMO-yliopiston jokavuotisessa raportissa (siirryt toiseen palveluun).

Raportissa uskotaan, että Venäjä voi nostaa kansainvälistä asemaansa toimittamalla kymmeniin maihin Sputnik V -rokotettaan. Tällä hetkellä laajamittaiset rokotukset venäläisvalmisteella on aloitettu vasta muutamassa maassa, esimerkiksi Argentiinassa.

Raportissa syytetään länttä Venäjän rokotteen mustamaalaamisesta.

– Halu kylvää epäluuloa venäläisrokotetta kohtaan ei katoa mihinkään, sillä rokotteen kehittäminen on maan aseman mittari. Tällaiset asiat politisoituvat vääjäämättä, kommentoi MGIMOn raporttia Venäjän kansainvälisten suhteiden neuvoston johtaja Andrei Kortunov Vzgljad-verkkojulkaisussa (siirryt toiseen palveluun).

Raportissa esitetään, että Venäjä voi oman rokotteensa ansiosta nousta Yhdysvaltain ja Kiinan rinnalle laajemminkin kolmanneksi vaihtoehdoksi niille maille, jotka karttavat valintaa kahden supervallan välillä.

Kyse voisi olla esimerkiksi aseiden toimittamisesta ja ydinenergiaa koskevasta yhteistyöstä.

3. Navalnyin kohtelu hiertää jatkossakin suhteita Eurooppaan

Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin myrkytysyritys on kiristänyt Venäjän välejä Eurooppaan entisestään. Kremlistä riippumattoman verkkojulkaisu Republicin kommentaattori (siirryt toiseen palveluun) Andrei Sinitsyn uskoo, että Venäjän tunnetuimman Putin-kriitikon kohtalo tulee hiertämään suhteita jatkossakin.

Navalnyi on kertonut palaavansa sunnuntaina takaisin Moskovaan Berliinistä, jonne hänet kuljetettiin hoitoon elokuussa.

Oppositiopoliitikko on kutsunut kannattajiaan tulemaan vastaan lentokentälle. Jos Navalnyi saapuu Moskovaan, vastassa ovat myös viranomaiset, sillä hänet on etsintäkuulutettu Venäjällä aiempaan petostuomioonsa liittyen.

Venäjän rikosseuraamusviraston mukaan Navalnyi on vältellyt valvontaa, ja siksi hänen ehdollinen vankeustuomionsa voidaan muuttaa ehdottomaksi. Navalnyia vastaan nostettiin joulukuussa myös uusia petossyytteitä.

Navalnyin kasvot ruudulla.
Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi puhui europarlamentin ulkoasiainvaliokunnan kokoukselle etäyhteyden kautta marraskuussa.Olivier Hoslet / EPA

Jos Navalnyi vangitaan hänen astuessaan ulos lentokoneesta, Venäjän maine saa jälleen uuden kolauksen, Sinitsyn sanoo.

– Katsokaa, he vangitsevat tekaistulla syyllä ihmisen, jota he eivät onnistuneet myrkyttämään. Navalnyista tulee Nelson Mandela, Republic-verkkojulkaisun Sinitsyn kuvailee viitaten Etelä-Afrikan mustien vapaustaistelun keulakuvaan.

Useat venäläisasiantuntijat pitävät (siirryt toiseen palveluun) Navalnyin vangitsemista todennäköisenä.

Siinä tapauksessa vieläkin todennäköisempänä Sinitsyn pitää lännen uusia pakotteita. Hänen mukaansa silloin järjellisten suhteiden palauttaminen EU:n kanssa täytyy unohtaa.

4. Venäjä pyrkii tiukentamaan otettaan Neuvostoliiton raunioilla

Viime syksynä entisen Neuvostoliiton alueella levottomuudet seurasivat toisiaan.

Valko-Venäjällä kansa nousi vastustamaan itsevaltaista Aljaksandr Lukašenkaa, Azerbaidžanin ja Armenian konflikti Vuoristo-Karabahista kiihtyi täysimittaiseksi sodaksi ja Kirgisian parlamenttivaalien tulos mitätöitiin, kun väkijoukko tunkeutui hallintorakennukseen.

Lue tästä kirjeenvaihtajan teksti levottomuuksista entisen Neuvostoliiton alueella.

Levottomuuksien lisäksi Venäjällä seurattiin loppuvuodesta, kuinka Moldovan presidentinvaalit voitti länteen suuntautuva Maia Sandun.

Maia Sandu
Presidentti Maia Sandu virkaannimittämistilaisuudesssaan joulukuussa Moldovan pääkaupunki Chișinăussa. Vadim Denisov/All Over Press

Useat ulkopoliittiset kommentaattorit ovat nähneet tapahtumien todistavan, että Venäjän vaikutusvalta sen perinteisiin liittolaisiin kutistuu ja että Venäjä on voimaton puuttumaan lähialueensa kehitykseen.

Toisten mukaan taas Venäjä jättää tietoisesti sekaantumasta entisen Neuvostoliiton alueen tapahtumiin, jollei se näe niihin puuttumisessa konkreettista hyötyä itselleen.

Neuvostoliiton hajoamisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 30 vuotta. Venäjän uskotaan taas kiristävän otettaan lähialueestaan.

– Kreml yrittää vahvistaa läsnäoloaan entisellä Neuvostoliiton alueella ja käyttää siinä hyväkseen niin maiden sisäisiä kuin kansainvälisiä konflikteja. Kyse on “Neuvostoliiton jälkeisestä tilasta 2.0”, luonnehtii Venäjän lähialueisiin erikoistunut politiikan tutkija Arkadi Dubnov uutissivusto Meduzan podcastissa (siirryt toiseen palveluun).

Venäjän vaikutusvallan noususta Neuvostoliiton raunioilla on jo viitteitä alkaneelta vuodelta. Putin onnistui houkuttelemaan vihaa pitävien Armenian ja Azerbaidžanin johtajat Nikol Pašinjan ja Ilhan Alijevin neuvottelemaan Vuoristo-Karabahin tilanteesta Moskovaan.

Dubnov odottaa Venäjän tiivistävän tuntuvasti suhdettaan Valko-Venäjään ja tiukentavan otettaan myös muualla rajamaillaan, kuten Georgiasta irtautuneissa Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa.

5. Kreml pönkittää asemaansa vetoamalla ulkoiseen uhkaan

– Kuinka onnistuneena voidaan pitää politiikkaa, kun maa on käytännössä menettänyt kaikki liittolaisensa? Kun sen ympärillä on pääosin joko loukkaantuneita tai avoimesti ei-ystävällismielisiä naapureita, kysyy kriittisesti vallanpitäjiin suhtautuvan Novaja gazeta -lehden (siirryt toiseen palveluun) varapäätoimittaja Andrei Lipski kolumnissaan.

Lipskin mukaan Venäjän vastakkainasettelun kärjistyminen lännen kanssa johtuu osin siitä, että Kreml pitää tilannetta yllä keinotekoisesti oman asemansa vahvistamiseksi.

Toisin sanoen: vetoamalla ulkoiseen uhkaan presidentti Putinin hallinto pyrkii pönkittämään omaa suosiotaan ja toisaalta oikeuttamaan painostustoimia vallanpitäjiä kritisoivaa oppositiota kohtaan.

Lue tästä lisää presidentti Putinin ja Venäjän opposition todellisesta kannatuksesta.

Lipski uskoo, että tämä niin kutsuttu “piiritetyn linnakkeen politiikka”, jolla kansa yhdistetään hallitsijan taakse ulkoista uhkaa vastaan, on juuri nyt erityisen ajankohtainen maan vallanpitäjille. Protestimieliala yhteiskunnassa kasvaa, ja Valko-Venäjän tilanne näyttää esimerkkiä kansannoususta itsevaltaista johtajaa vastaan.

Kolumnistin mukaan Kreml kuitenkin varoo avoimeen vastakkainasetteluun päätymistä lännen kanssa.

– Kreml tulee pitämään nykyistä “kylmää rauhaa” yllä. Lännen “kumppanit” auttavat siinä jatkamalla pakotepolitiikkaansa ja lisäämällä painetta Venäjän uhkaan vetoamalla, Lipski kirjoittaa.

Mitä sinä odotat Venäjän ulkopolitiikalta vuonna 2021? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 16.1. klo 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Uusi alku ystävän kanssa vai pettymys? – Näin Bidenin voittoon reagoitiin Berliinissä, Brysselissä, Moskovassa ja Pekingissä

Kirjeenvaihtajalta: Vuosi 2020 on ollut raskas myös Putinille – ja se loppuu nöyryyttävästi uusiin tietoihin Navalnyin myrkyttämisestä

Kuuntele Politiikkaradion ohjelma: Navalnyin myrkytys vaikuttaa Euroopan, USA:n ja Venäjän suhteisiin

Lue seuraavaksi