Hyppää sisältöön

Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Lääketeollisuus rahastaa rokotteilla ja vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä

Koronaviruksen leviäminen olisi voitu pysäyttää Kiinaan, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.

Kuva: Laura Railamaa

Vuonna 1955 yhdysvaltalainen lääkäri Jonas Salk kehitti rokotteen vaaralliseen tartuntatautiin polioon. Kun Salkilta kysyttiin, aikooko hän rikastua keksinnöllään, hän vastasi että rokote kuuluu ihmisille. “Voiko auringon patentoida?” kuului hänen tunnettu vastauksensa.

Jos polion selättäminen toi ihailua humaanille tutkijalle ja avoimelle tieteelle, covid-19:n aikakaudella juhlistetaan suuria lääkeyhtiöitä. Esimerkiksi Mikael Jungner intoutui Twitterissä kiittämään rokotteista (siirryt toiseen palveluun) yrityksiä ja kapitalismia.

Tosiasiassa rahavetoinen lääketeollisuus on merkittävä syy tilanteen vakavuudelle. Se on estänyt ennaltaehkäisevää tutkimustyötä, jolla pandemia olisi voitu pysäyttää alkumetreille. Se on myös hidastanut rokotteiden kehitystä, ja rampauttaa nyt mahdollisuuksia tehdä rokotekampanjoita tieteen ehdoilla.

Columbian yliopiston professori Vincent Racaniellon mukaan panostamalla ennakoivien rokotteiden kehittämiseen (siirryt toiseen palveluun) viruksen leviäminen olisi voitu pysäyttää Kiinaan. Tutkijat ovat peräänkuuluttaneet tätä sitten vuoden 2003 SARS-epidemian, jonka olisi viimeistään pitänyt herättää päättäjät. Valtiot kuitenkin “painoivat torkku-nappia, ja jatkoivat sen painamista Ebolankin jälkeen, sitten MERS:in, sitten Zikan”, kuvailee tautiekologi ja epidemia-asiantuntija Peter Daszak.

Miksei asiantuntijoiden kohta 20 vuotta jatkuneisiin pyyntöihin vastata? Syy on yksinkertainen: tautien pysäyttäminen alkuunsa on huonoa liiketoimintaa. Samat markkinoiden kannustimet aiheuttivat esimerkiksi biotekniikkayhtiö Gileadille ristiriitaisen tilanteen: yrityksen osakekurssi laski (siirryt toiseen palveluun), koska heidän keksimänsä lääkitys hepatiitti-C:hen paransi potilaat kokonaan.

Ennen julkinen sektori maksoi rokotteen kehityksestä suoraan tutkijoille. Nykyisin tuetaan yksityisiä yrityksiä, ja se tulee veronmaksajille kalliiksi.

Ajankohtaisempi esimerkki löytyy läheltä. Suomalaisella tutkijaryhmällä oli jo toukokuussa testejä vaille valmis covid-19-rokote. Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela on kuvaillut nenäsuihketta “koronarokotteiden Linuxiksi”: työ perustuu julkiseen tutkimustietoon ja omien löytöjen jakamiseen. Tekijänoikeusvapaalla tuotteella on kuitenkin vaikeampi tehdä rahaa, mikä hankaloittaa rahoituksen löytämistä kliinisiin kokeisiin.

Ennen julkinen sektori maksoi rokotteen kehityksestä suoraan tutkijoille. Nykyisin tuetaan yksityisiä yrityksiä, ja se tulee veronmaksajille kalliiksi.

Lääkeyhtiö Moderna sai valtion tukea 2,5 miljardia dollaria (siirryt toiseen palveluun) ja pyrki siitä huolimatta kiskomaan rokotteesta huimia hintoja (siirryt toiseen palveluun). Yhdysvaltalainen Pfizer on ylpeillyt sillä, ettei se ole ottanut veronmaksajien rahaa vastaan. PR-kampanjalla on vähän tekemistä todellisuuden kanssa: Pfizerin koronarokote perustuu julkiseen tutkimukseen (siirryt toiseen palveluun) ja sitä soveltavaan BioNTechin teknologiaan, jota Saksan valtio on rahoittanut erikseen yli 400 miljoonalla eurolla. (siirryt toiseen palveluun)

Nämäkin luvut kalpenevat sen pääoman rinnalla, jonka valtiot vuosittain laittavat tiedeinstituutioihin, yliopistoihin, tutkijoiden koulutukseen ja perustutkimukseen. Näistä syntyy se tietotaito, jonka päälle kaikki kaupallinen "innovaatio" rakennetaan. (siirryt toiseen palveluun)

Valtiot maksavat samasta rokotteesta siis kaksi kertaa: ensin sen kehittelystä, sitten valmiista rokotteesta. Mutta edessä saattaa olla kolmaskin lasku. Valtiot ovat ottamassa vastuun myös koronarokotteiden mahdollisista sivuvaikutuksista. (siirryt toiseen palveluun) Tämä on tavanomainen asetelma suuryritysten ja valtioiden välisessä dynamiikassa: voitot ovat yksityisiä, riskit yhteisiä.

Rokotteita tuotetaan liian hitaasti, ja ne vähätkin jaetaan maksukyvyn mukaan.

Koronarokotteista on huutava pula. Koska niitä voi tuottaa vain patentinhaltijan laboratorioissa, valtaosa maailman lääketehtaista makaa toimettomina. Intia ja Etelä-Afrikka ehdottivat ratkaisuksi patenttien jäädyttämistä (siirryt toiseen palveluun) yli sadan maan tukemana. Vauraat teollisuusmaat Yhdysvaltojen ja EU:n johdolla asettuivat Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa lääkeyhtiöiden puolelle ja kieltäytyivät jyrkästi.

Rikkaat valtiot ovat myös tehneet valtaosan rokotevarauksista (siirryt toiseen palveluun). Tämä on katastrofaalista pandemian torjuntaa. Rokotteita tuotetaan liian hitaasti, ja ne vähätkin jaetaan maksukyvyn mukaan. Vauraat maat ampuvat näin myös omaan jalkaansa, kun viruksen annetaan levitä ja mutatoitua suurimmassa osassa maailmaa.

Suomi ja EU ovat kiistassa väärällä puolella. Nyt on akuutti kiire laittaa patentit jäihin ja saada maailman lääketehtaat tuottamaan kipeästi tarvittavia rokotteita.

On synkkä tosiasia, että olemme yhä kaukana covid-19:n selättämisestä ja seuraava pandemia on vain ajan kysymys. (siirryt toiseen palveluun) Lääketeollisuus on saatava toimimaan kansanterveyden ja lääketieteen ehdoilla. Näin pelastetaan lukemattomia ihmishenkiä.

Joona-Hermanni Mäkinen

Kirjoittaja on tietokirjailija sekä luokan- ja historianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen.

Kolumnista voi keskustella 19.1. klo 23:00 asti.

.
.