1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sosiaalinen media

Trumpin potkiminen somesta oli PR-temppu, jolla on vaikutuksia sinunkin internetiisi – 6 asiaa jotka sinun pitää tietää

Voit tulevaisuudessa todennäköisesti nostaa oikeusjutun, jos oma tilisi poistetaan somesta.

sosiaalinen media
Mark Zuckerbergin pahvihahmojen t-paidoissa lukee teksti "fix fakebook". Yhdysvaltain kongressirakennus taustalla.
Aktivistiryhmä vaati Facebookin toimitusjohtajaa Mark Zuckerbergia korjaamaan Facebookin mielenilmauksessa Washingtonissa huhtikuussa 2018.Michael Reynolds / EPA

Yhdysvaltain kongressihyökkäys laukaisi tapahtumasarjan, joka ravisuttaa digitaalisen todellisuuden perusteita. Nämä asiat somen nykytilanteesta on syytä tietää.

1. Trumpin hiljentäminen oli somejättien laskelmoitu PR-temppu

Sosiaalisen median suuryhtiöt ryhtyivät toimiin vasta, kun valta oli vaihtunut Washingtonissa. Niiltä on kuitenkin vaadittu jo pitkään tiukempaa puuttumista esimerkiksi vihapuheeseen ja disinformaation levittämiseen.

Facebook poisti Donald Trumpin tilit alustoiltaan väkivallan lietsomisen vuoksi 7. tammikuuta. Siis päivää kongressihyökkäyksen jälkeen.

Ajankohtaa voi katsoa myös toisin.

Trumpin tili suljettiin päivä sen jälkeen kun Yhdysvaltain kongressi oli vahvistanut Joe Bidenin presidenttiyden. Ja kaksi päivää sen jälkeen kun selvisi, että demokraateilla on tulevina vuosina enemmistö senaatissa.

Myöhemmin Facebook ilmoitti vielä muista toimista. Maanantaina se kertoi (siirryt toiseen palveluun)alkavansa poistaa esimerkiksi Stop the Steal -tunnisteella leviävää, Bidenin vaalivoiton kyseenalaistavaa sisältöä. Perusteena oli "vahingonteon koordinoinnin" (siirryt toiseen palveluun) kieltävä sääntöpykälä.

Somejätti oli kuitenkin sallinnut kampanjan julkaista virheellisiä väitteitä koko syksyn.

Yhtäkkinen, yksittäinen reaktio vaikuttaa laskelmoidulta yritykseltä, jolla mediajätit pyrkivät turvaamaan asemansa Yhdysvaltain uuden hallinnon silmissä.

Tähän mennessä Trump on hiljennetty Facebookin ja Twitterin lisäksi Instagramissa ja Snapchatissa. Viimeisimpänä Youtube julisti Trumpin tilin väliaikaiseen toimintakieltoon. Samaan aikaan äärioikeiston suosima Parler katosi verkosta ja sovelluskaupoista Amazonin, Googlen ja Applen lopetettua yhteistyönsä sen kanssa.

Ylen haastattelema asiantuntija pitää tilien sulkemista someyhtiöiden oman kilven kiillotuksena.

– Uskonko, että [Facebookin toimitusjohtaja] Mark Zuckerberg ja [Twitterin toimitusjohtaja] Jack Dorsey ovat kauhuissaan siitä, että Yhdysvalloissa tehtiin mahdollinen vallankaappausyritys? Kyllä.

– Entä uskonko, että Zuckerberg on yhtäkkiä päättänyt haluavansa olla suuri demokratian puolustaja? En.

Näin tilanteen tiivistää Ylelle Yael Eisenstat. Hän on entinen CIA:n ja Valkoisen talon turvallisuusasiantuntija ja nykyinen Cornell-yliopiston vieraileva tutkija, joka on työskennellyt myös Facebookille.

sarvipää
Stop the Steal -kampanjaa ja Qanon-salaliittoteoriaa kannattaneita mielenosoittajia oli mukana hyökkäämässä Yhdysvaltain kongressiin 6. tammikuuta.AOP

2. Presidentin vaientaminen voi vaikuttaa siihen, mitä somessa saa enää sanoa

Trumpin blokkaus voi jäädä yksittäistapaukseksi mutta hämärtää sitä, missä sananvapauden rajat menevät.

Saksan liittokansleri Angela Merkel piti Trumpin Twitter-tilin poistamista uhkana sananvapaudelle (siirryt toiseen palveluun).

Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi puolestaan muistutti (siirryt toiseen palveluun), että tappouhkauksien esittäjät ja koronan kieltäjät saavat edelleen kommunikoida vapaasti Twitterissä. Hänen mielestään päätös sensuroida Trumpia perustui poliittisiin mieltymyksiin ja näyttää mallia yksinvaltiaille.

Somen nykysäännöt ovatkin hyvin epäselviä. Kourallinen piilaaksolaisia voi hiljentää maailman vaikutusvaltaisimman johtajan. Tämän päätösprosessin kulkua ei tunne yksikään kansalainen.

Logiikka ei ole aukoton. Esimerkiksi Taliban-ääriliikkeen tiedottaja on edelleen Twitterissä, samoin vastustajiaan sortavat Venezuelan presidentti Nicolás Maduro ja Intian pääministeri Narendra Modi.

Qanon-salaliittoteoriaa jakavia tilejä siivotessaan Facebook on myös mennyt toiseen äärilaitaan: esimerkiksi suomalaistoimittajien tilit suljettiin, koska heidän lukupiirissään käsiteltiin Q-liikettä.

Yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston tutkija Mason Kortz ei usko, että someyhtiöt alkavat sulkea massoittain ihmisten tilejä poliittisten mielipiteiden takia. Trumpin tapaus oli poikkeus tämän erityisen valta-aseman takia.

– Useimmat somealustat ovat ennemmin erittäin sallivia puheen suhteen, Harvardin Internet ja yhteiskunta -keskuksessa lakia opettava Kortz sanoo.

Myanmarin Rohingya-pakolaisia saapui Indonesian Acehiin merellä ajelehtineesta aluksesta kesäkuussa 2020.
Facebookilla oli iso rooli rohingya-vähemmistön vainossa Myanmarissa. Rohingya-pakolaisia saapumassa Indonesiaan kesäkuussa 2020.Hotli Simanjuntak / EPA

3. Internetiä ohjaa jatkossakin yhtiöiden oma etu, eikä se muutu

Somejätit muuttavat sääntöjään sen perusteella, mikä tuo niille rahaa.

Sometilien ja -alustojen sulkemisiin liittyy edelleen suurta kaksinaismoralismia.

Google sulki sovelluskaupastaan Parlerin, mutta ei puutu omistamaansa Youtubeen, vaikka sen algoritmi levittää äärisisältöjä tehokkaasti.

Facebook perusteli (siirryt toiseen palveluun) Trumpin tilin sulkua väkivallan uhalla. Somejätti ei kuitenkaan ole suostunut suojelemaan ihmishenkiä esimerkiksi Myanmarissa, jossa sillä oli ratkaiseva osuus rohingyojen kansanmurhassa.

Yhtiöt eivät ole vastuussa siitä, mitä kansankiihottajat sanovat. Mutta niillä on vastuu siitä, pääsevätkö valheet leviämään alustoilla: poistavatko ne vihapuheen vai kiihdyttävätkö ne jopa sitä.

Algoritmit on rakennettu myymään tuotteita ja pitämään käyttäjät palveluissa, ei varmistamaan, että parhaat argumentit pääsevät esille.

Tähän asti vastakkainasettelua ruokkiva sisältö on siis tuottanut someyhtiöiden kassaan rahaa.

Nyt ne joutuvat miettimään, maksavatko mainostajat mistä näkyvyydestä tahansa. Yhteistyökumppanit ovat jo hylänneet esimerkiksi Parlerin.

– Somejätit katsovat mistä tuulee ja mistä raha tulee. Niiden päätökset perustuvat sen aistimiseen, mitä asiakkaat haluavat ja mikä takaa rahavirran jatkumisen, sanoo Harvardin Mason Kortz.

Kortzin mukaan someyhtiöt ovat laskeskelleet, että Trumpin sulkemisen myötä ne voittavat enemmän rahaa kuin häviävät.

Donald Trump katsoo puhelintaan.
Donald Trump tutki puhelintaan Marine One -helikopterissa sen laskeutuessa Valkoisen talon luo 10. heinäkuuta 2020.Shawn Thew / EPA

4. Somejättien halutaan kantavan yhteiskunnallista vastuuta – se tarkoittaa valtion roolin kasvattamista

Teknojätit ovat pitkään pyrkineet vakuuttamaan päättäjiä hyvistä aikeistaan, jotta niiden toimintaa ei ryhdyttäisi säätelemään laeilla. Nyt taktiikka ei enää toimi.

Twitterin toimitusjohtaja Jack Dorsey myönsi (siirryt toiseen palveluun) keskiviikkona, että Twitter on epäonnistunut terveen keskustelukulttuurin luomisessa.

Muuten someyhtiöt eivät ole juurikaan esittäneet kannanottoja, joissa ne kantaisivat vastuuta esimerkiksi kongressihyökkäyksestä.

Yhdysvaltain lainsäätäjätkään eivät ole vaatineet niitä vastuuseen erityisen voimakkaasti. Varsinkin republikaaneille ja myös monille demokraateille valtion säätely on ollut kirosana.

Tutkija Yael Eisenstat pitää "sataprosenttisen varmana", että Yhdysvalloissa aletaan nyt kirjoittaa lakeja sosiaalisen median suitsimiseksi.

Käytännössä se tarkoittaisi esimerkiksi selkeitä sääntöjä moderoinnille ja nykyistä avoimempia algoritmeja. Tämä olisi valtaisa muutos, sillä juuri toimintaa ohjaavat algoritmit ovat alustojen suurin liikesalaisuus.

Tutkija Mason Kortz sanoo, että Yhdysvalloissa on väläytetty jopa algoritmien oikeudenmukaisuutta pohtivan algoritmiviraston perustamista.

Kolikon toisella puolella on pelko, että lainsäätäjät ylireagoivat. Liian määräävästä lainsäädännöstä saattaa olla kansalaisille haittaa.

– Uskonko, että keksimme nyt tavan oikealla lainsäädännöllä korjata sosiaalisen median ongelmat, en oikein. Mutta toivon, että sosiaalisen median liiketoimintamallien vahingollisuudesta puhuvia ihmisiä kuunnellaan tästä lähtien tarkemmin, sanoo Yael Eisenstat.

Viestipalvelu Gabin sammakkologo.
Maanantaina suljetun Parlerin käyttäjät ovat siirtyneet useisiin erilaisiin somekanaviin kuten äärioikeiston suosimaan Gabiin. Ian Spencer Langsdon / EPA

5. Näin sinun oikeutesi somessa voivat muuttua

EU:n kansalaiset voivat ehkä tulevaisuudessa valittaa oikeuteen, jos omia viestejä moderoidaan tai tili poistetaan.

Vaikka someyhtiöt ovat yksityisiä toimijoita, niiden alustoja voidaan pitää julkisena tilana. Näin ajatellaan esimerkiksi Euroopan unionissa.

EU valmistelee parhaillaan uusia sääntöjä digitaalisille alustoille (siirryt toiseen palveluun), joilla on valmistuttuaan isoja vaikutuksia myös suomalaisiin.

Säädökset muun muassa määräisivät, monessako päivässä alustat ovat velvollisia poistamaan laittoman sisällön palvelustaan. Samoin käyttäjälle pitäisi kertoa, millainen algoritmi palvelua ohjaa.

Kansalaisilla olisi myös mahdollisuus valittaa sosiaalisen median tilin tai siellä julkaistujen sisältöjen poistamisesta oikeusistuimeen.

Valmistelussa mukana oleva meppi Henna Virkkunen (EPP / kok.) arvioi, että Yhdysvaltain tapahtumat tulevat näkymään asiasta keväällä käytävässä keskustelussa. Viimeistään kongressihyökkäyksen jälkeen on selvää, että laittoman ja haitallisen rajaa ei ole sosiaalisessa mediassa helppo vetää.

– Jäsenmaissa on nyt aikamoisia eroja, kun puhutaan vaikkapa vihapuheesta. Suomessakin oikeuslaitos joutuu usein tutkimaan näitä tapauksia [vihapuhepäilyjä] kuukausia.

Somejäteistä on viime vuosina tullut Brysselissä varsin merkittäviä ja aktiivisia lobbareita.

Nyt käynnissä olevaa lainvalmistelua ne eivät ole pyrkineet Virkkusen mukaan estämään. Syynä on osittain se, että yhtiöt ovat nähneet, että säätelyä on tulossa joka tapauksessa.

– Niin yrittivät sitten toimia hyvässä yhteistyössä lainsäätäjän kanssa, Virkkunen sanoo.

Silti menee vielä vuosia ennen kuin laki astuu voimaan Suomessa ja muualla Euroopassa.

kännyköillä kuvattiin ahkerasti leijonien kultajuhlissa Kaisaniemen puistossa 2019
Uudessa EU-lainsäädännössä digijäteille voitaisiin määrätä sakko, joka olisi jopa kuusi prosenttia yhtiön vuoden liikevaihdosta. Laura Hyyti / Yle

6. Somen lisäksi pirstoutuu yhdessä jaettu todellisuus

Nettikeskustelut ovat sulkeutumassa yhä pienempiin ryhmiin eri alustoilla. Riskinä on, että ihmiset altistuvat entistä vähemmän muiden näkemyksille.

Kun somejättien valtaa suitsitaan, internet pirstaloituu, Mason Kortz uskoo.

– Mutta rehellisesti sanottuna sitä tapahtuu jo nyt, hän sanoo.

Samalla ääriryhmät siirtyvät avoimilta alustoilta netin pimeisiin nurkkiin. Tämä vaikeuttaa poliisin ja tiedotusvälineiden kykyä pysyä tilanteen tasalla. Toisaalta ääriryhmien on vaikeampi saada kaikupohjaa suuresta yleisöstä.

Ratkaisut on joka tapauksessa tehtävä huonojen ja huonompien vaihtoehtojen välillä:

Kun someviestintää rajoitetaan, päädytään usein tekemään väärin. Samoin käy, kun viestintää ei rajoiteta.

Kiinan osin muusta maailmasta erillään olevat internet on esimerkki siitä, mihin eri ihmisiä koskevat erilaiset säännöt voivat johtaa.

Vapaasta internetistä ei koskaan tule paikkaa, jossa vihapuhetta ei olisi.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 18. tammikuuta klo 23 asti.

Juttua täsmennetty 16.1.2021 klo 14.57. Poistettu ilmaus EU-laista, korvattu säädöksellä.

Kuuntele Maailmapolitiikan arkipäivää

Lue lisää:

Analyysi: Törkytehdas-Parler on suljettu – ja samalla digijättien valta näkyy paljaampana kuin koskaan aiemmin

Tutkijat: Twitterin kurinpalautus Trumpille on oikea veto, vaikka tulikin kovin myöhään – "Nyt käydään selkeästi viestinnän valtataistelua"

Trumpin Twitter-tilin sulkeminen: vastustajat kiittävät, kannattajat arvostelevat sensuuria

Facebook sulki useiden johtavien ugandalaispoliitikkojen tilejä –Yrittivät vaikuttaa vaalitulokseen väärenneteyillä tileillä

"Presidentti Trump kutsuu sinut Washingtoniin" – näin kongressiin tunkeutuneet ääriryhmät suunnittelivat valtausta netissä

Analyysi: Miksi sarvipääshamaani rynni kongressiin? USA:n vaaleissa internetin ilmiöt eivät pysyneet enää internetissä ja taustalla on monta syytä

Ylen selvitys: Tekeydyimme Instagramissa tavallisiksi amerikkalaisiksi äänestäjiksi – Näin he joutuivat vastakkainasettelua kylväviin somekupliin

Lue seuraavaksi