1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Jään paksuus

Pakkaset houkuttavat jäälle – Näin arvioit, uskaltaako oman mökkijärven jäällä kulkea

Kohvajäätä on nyt poikkeuksellisen paljon.

Jään paksuus
Vesitaloussuunnittelija Tarmo Muuri Etelä-Savon ELY-keskuksesta mittaa jään paksuutta Pyhäveden jäällä.
Ely-keskus ja Suomen ympäristökeskus tekivät virallisia jäänpaksuuden mittauksia Etelä-Savossa tiistaina. Vesitalousasiantuntija Tarmo Muuri ei lähtisi vielä kulkemaan monellakaan järvellä keskelle selkää.Petri Aaltonen / Yle

Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee nyt huomattavasti pienelläkin alueella sekä eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Etelä-Savossa mitattiin kuudelta järveltä paksuudet juuri ennen kovia pakkasia ja mittaustulokset vaihtelivat 6-16 senttimetriin. Vaihtelua oli paljon myös saman järven sisällä eri mittauskohdissa.

Jos mielii kulkemaan oman mökkijärven jäälle, jään paksuus on syytä mitata ennen kuin lähtee jäälle kulkemaan. Ota mukaan naskalit ja vesitiiviksi pakattu kännykkä. Jään kantavuutta voit kokeilla tuuralla koputtelemalla.

1. Kairaa reikiä

Kairaa jäähän useampi reikä eri kohtiin. Ely-keskuksen virallisissa mittauksissa jään paksuun mitataan 50-100 metrin päässä rannasta kolmesta kohtaa. Ely-keskuksen asiantuntijoilla on kuitenkin kuivapuvut heikkojen jäiden varalta, joten oman mökkijärven jäätä voi mitata lähempääkin rantaa ja päättää vasta sitten, uskaltaako keskemmälle järveä mennä.

Jää on usein heikompaa kapeikoissa, niemien kärjissä ja jokien suistoissa virtauksien takia.

Jäänpaksuutta mitataan mittakepillä kairanreiästä.
Jäänpaksuutta mitataan mittakepillä kairanreiästä.
Mäntyharjun Pyhävedellä jään koostumus vaihteli huomattavasti 12.1. muutaman kymmenen metrin etäisyydellä kairatuissa avannoissa. Vasemman puoleisessa kuvassa jää erottuu huonosti, koska tummaa teräsjäätä on kuutisen senttimetriä. Oikean puoleisessa kuvassa jää on lähes pelkästään kohvaa.

2. Arvioi kantavuus

Jään paksuuden voi mitata avannon reunasta. Tunnustele jään alareuna sormin tai apuvälineellä, sillä jään tumma alareuna ei usein erotu silmin.

Jään kantavuus vaihtelee sen tyypin mukaan. Teräsjää on hyvin kantavaa, kirkasta jäätä. Kohvajää sen sijaan on lumesta ja vedestä muodostunutta huokoisempaa ja heikompaa jäätä. Sen kantavuus on vain noin puolet teräsjään kantavuudesta. Mitä vaaleampaa kohvajää on, sitä huonommin se kantaa.

Tänä vuonna kohvajäätä on ollut paljon. Etelä-Savon ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Tarmo Muurin video havainnollistaa teräsjään ja kohvajään eron. Video on kuvattu viime vuoden maaliskuussa Mäntyharjun Pyhävedellä.

Viisi senttimetriä paksu teräsjää kantaa kävelijän. Moottorikelkka vaatii 15 senttimetriä teräsjäätä. Ilmatieteen laitoksen sivuilta (siirryt toiseen palveluun) voi katsoa neuvoja, jos mielii jäälle autolla.

Järven selällä jää on heikompaa kuin rannassa. Jos rannassa on jäätä nipin napin sen verran, että se kantaa kävelijän, selällä jää on todennäköisesti ohuempaa. Silloin on syytä pysytellä rannan tuntumassa.

Auttavatko kovat pakkaset jäätymistä?

Kovien pakkasten vaikutusta järvien jäätymiseen voi arvioida laskelmalla vuorokausien pakkasluku yhteen. Ison järven selkä vaatii jopa 200 asteen pakkassummaa jäätyäkseen kunnolla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kymmentä päivää, jolloin pakkasta on vähintään 20 astetta tai vaikkapa 20 päivää kymmenen asteen pakkasta.

Lumen paksuus vaikuttaa kuitenkin jäätymiseen. Mitä enemmän jäällä on lunta, sitä huonommin vesi jäätyy.

Lisää järvien jäätymisestä voi lukea täältä.

Lue seuraavaksi