1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Puulämmitys

Puulämmityksellä on suuri merkitys sähkön kulutushuippujen tasaamisessa

Lyhyet pakkasjaksot eivät näy klapikaupassa, mutta lämpöpumppujen suosion kasvu on alkanut tuntua.

Puulämmitys
Takassa tuli
Suurin osa pientalojen lämmittämiseen käytettävistä puista on klapeja. Halkoja, jätepuuta ja pellettejä käytetään vähemmän.Pasi Takkunen / Yle

Kovien pakkasten aiheuttamia sähkön kulutushuippuja voidaan tasata tuntuvasti lämmittämällä taloja puulla, sanoo Motivan asiantuntija Teemu Kettunen. Motiva on kestävän kehityksen yhtiö, joka kannustaa energian tehokkaaseen käyttöön.

– Sähkön valtakunnallinen kulutushuippu pienenee puun käytön ansiosta merkittävästi, Kettunen sanoo.

Kettusen mukaan puunpoltolla voidaan vaikuttaa sähkönkulutukseen, koska Suomessa on edelleen ruunsaasti tulisijoja. Bioenergia ry:n julkaisussa (siirryt toiseen palveluun) vuodelta 2019 arvioidaan niin ikään, että klapeilla on suuri merkitys energiajärjestelmälle ja kansantaloudelle. Tulisijoja arvioidaan olevan noin 2 miljoonaa.

Puulämmitys korostuu pakkauskausien aikana vaikka viime vuosina lisääntyneet ilma- ja maalämpöpumput ovat vaikuttaneet puulämmityksen suosioon ja kannattavuuteen. Ne ovat osittain korvanneet tulisijoja mutta eivät läheskään kokonaan.

Nuohousalan Keskusliiton puheenjohtaja Tapio Lehtimäki arvioi, että puulämmitys on jonkinlaisessa vakiintumisvaiheessa.

– Uusiin taloihin rakennetaan edelleen tulisijoja ja vanhoja korjataan, Lehtimäki sanoo.

Lehtimäki uskoo, että tulisijat halutaan säilyttää nimenomaan varmuusvarana.

Kannattaako puun polttaminen?

Vastaus on kyllä ja ei.

Rakennuksia lämmitetään yhä enemmän sähköllä, tavalla tai toisella. Jos puulla korvataan suoraa sähkölämmitystä, se voi olla hyvinkin kannattavaa, riippuen klapien hinnasta.

– Suurimmat käyttäjät saavat puita omasta metsästään oman työvoiman hinnalla. Silloin se on hyvinkin kannattavaa, sanoo Motivan asiantuntija Teemu Kettunen.

Laskelma muuttuu hieman, jos puut täytyy ostaa. Pääkaupunkiseudulla heittomotin hinta on kuuden, seitsemänkymmenen euron paikkeilla. Hinta ei kuitenkaan vielä tee puiden polttoa kannattamattomaksi.

– Voi arvioida, että nykyaikaisessa varaavassa tulisijassa puu tulee edullisemmaksi kuin sähkölämmitys, Kettunen sanoo.

Varsinkin pörssisähkössä tuntihinta voi nousta kovan kulutuksen aikana korkeaksi, jolloin puun polttaminen on entistä kannattavampaa.

Maalämpöön verrattuna puiden polttamisen hyöty voi olla kyseenalainen, Kettunen arvioi. Oikein mitoitettu maalämpöjärjestelmä tuottaa suhteellisen edullista lämpöä kovallakin pakkasella.

Sen sijaan ilmasta energiaa ottavilla laitteilla, kuten ilmalämpöpumpuilla, hyötysuhde ei ole kovilla pakkasilla kovin hyvä. Tällöin taas puun polttaminen tulee kannattavammaksi, Kettunen sanoo.

Takkatuli , Kirkkonummi , 24.3.2020 , ok-talo
Liian raju uunin lämmittäminen ei kannata, vaan puita on laitettava uunin koon ja puiden laadun mukaan.Juha Heikanen / Yle

Oikea tuli vähentää päästöjä

Tulisijojen hyöty riippuu paljolti siitä, kuinka niitä käytetään. Lämmittäminen tulisi aloittaa jo hieman ennen pakkasen kiristymistä, Kettunen muistuttaa. Lisäksi puun tulee olla varmasti kuivaa ja tulisijan kunnossa.

– Tyypillisesti ensimmäinen pesä täytyisi olla hieman pienempi kuin seuraava. Toinen pesällinen lisätään vasta kun ensimmäinen on hiilloksella, Kettunen muistuttaa.

Myös Nuohousalan Keskusliiton puheenjohtaja Tapio Lehtimäki korostaa oikeaa lämmitystekniikkaa. Hänen mukaansa yksi yleisimmistä virheistä on ladata uuniin liikaa puita.

– Helposti lyödään iso määrä puuta eikä ajatella, mikä se energiasisältö siinä puussa on eli ylilämmitetään uunia.

Lehtimäen mukaan aina olisi mietittävä lämmitystarve, uunin koko ja puumäärä. Puuta on hänen mukaansa turha polttaa varmuuden vuoksi liikaa.

– Oikein poltettuna yksi uunillinen voi olla yhtä tehokas kuin kolme uunillista.

Lähtökohta on Lehtimäen mukaan se, että puu on kuivaa. Toisekseen, jos takka on kahdeksankymmentäluvulta, sitä on vaikea saada palamaan puhtaasti, jos sinne ladotaan kerralla korillinen puita, hän muistuttaa.

– Jos puun määrä uunissa on liian suuri, happi ei riitä. Jos taas puita on liian vähän, lämpö ei nouse riittävästi eikä palaminen ole puhdasta.

Puun tehokkaalla käytöllä on myös merkitystä poltosta syntyvien pienhiukkasten (siirryt toiseen palveluun) määrään. Mitä puhtaammin ja mitä vähemmän puuta palaa, sitä vähemmän päästöjä syntyy.

Lämpöpumput vaikuttavat klapikauppaan

Tapio Lehtimäki arvioi, että yhä useampi ostaa polttopuunsa valmiina klapikauppiaalta. Ainakin osa kauppiaista on huomannut, että lämpöpumppujen suosion kasvu on vaikuttanut kauppaan.

– Puun myynti on vähentynyt selvästi, sanoo Janne Salo Espoon Puu- ja Pihahuollosta.

Hän arvioi, että vähentyminen alkoi jo 2000-luvun alkuvuosina.

Tauno Ilomäki Ilomäen Puukaupasta arvioi niin ikään, että lämpöpumpuilla on merkitystä polttopuun menekkiin. Tilalle on kuitenkin tullut etätöiden vauhdittamana vapaa-ajan asuntojen lämmitys.

– Nyt ollaan enemmän vapaa-ajan asunnoilla. Puita on mennyt tasaisesti syksystä lähtien.

Viime päivien kovat pakkaset eivät ole vaikuttaneet klapikauppaan, sillä monet ostavat puunsa jo syksyllä. Vasta pakkasjakson reilu pidentyminen voisi tuoda uuden piikin.

– Pitäisi olla pidempiä pakkasjaksoja, jotta kauppa kiihtyisi, sanoo puukauppaa Etelä-Suomessa harjoittava Hannu Harju.

Harju valittelee, että klapikaupan kannattavuutta syövät alalle tulleet harmaat yrittäjät.

Puuta tarvitaan jatkossakin

Tulevaisuudessa puulämmitys saattaa olla entistä kannattavampaa, jos sähkön siirtohinnoissa yleistyvät niin sanotut tehotariffit. Silloin sähkön hinta määräytyy osittain esimerkiksi vuoden korkeimman kulutushuipun mukaan.

Jos puun avulla kulutushuippu saadaan talossa ajettua mahdollisimman pieneksi, sillä voi olla merkittävä vaikutus sähkölaskuun.

Sama koskee pörssisähköä, jonka hinta vaihtelee joskus rajustikin.

– Kun sääriippuvainen sähköntuotanto lisääntyy ja lämmityksessä mennään sähköä käyttäviin lämmitysmuotoihin, kulutushuippujen tasaamisen merkitys kasvaa koko ajan, Motivan asiantuntija Teemu Kettunen sanoo.

Lämmitätkö puulla kovilla pakkasilla? Voit keskustella aiheesta 16.1. klo 23:een asti.

Korjaus 16.1. klo 9.00: Tapio Lehtimäki on Nuohousalan Keskusliiton puheenjohtaja, ei Tulisija- ja savupiippuyhdistyksen kuten jutussa aiemmin mainittiin.

Lisää aiheesta:

Riittääkö Suomessa sähkö? Kulutushuippu on nyt käsillä – samaan aikaan tuulivoimalat hiljenevät ja pakkanen kiristyy

Puun polton riskit ovat monelle vieläkin hämärän peitossa – pienhiukkaset tunkeutuvat keuhkoihin ja pääsevät jopa verenkiertoon

Lue seuraavaksi