1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Virologi Olli Vapalahti: Nyt jylläävästä koronaviruksesta voi tulla ihmiskunnassa kiertävä lapsuuden influenssavirus

Voit katsoa Ykkösaamun jutun pääkuvasta.

koronavirus
Virologian professori Olli Vapalahti vieraili Ylen Ykkösaamussa.
Virologian professori Olli Vapalahti Ykkösaamun vieraana

Nyt kiertävästä koronaviruksesta eli SARS-CoV-2:sta voi tulla samanlainen hengitystieinfektio kuin muistakin flunssakoronaviruksista. Ne sairastetaan yleensä jo lapsuudessa.

Näin arvioi virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta TV1:n Ykkösaamussa lauantaina.

Nykyisen pandemian aiheuttama koronavirusinfektio voi muuttua yleiseksi infektioksi, jos se pystyy muuttumaan ja kiertämään immuniteettia riittävästi, Vapalahti sanoo.

– Meillä on ensimmäisiä merkkejä siitä. Paitsi UK-variantti, meillä on muunnoksia Etelä-Afrikasta, Brasiliasta ja Ohiosta. Yhtä aikaa eri puolilla virus muuntuu niin, että samoja mutaatioita ilmestyy toisistaan riippumatta.

Vapalahden mukaan yksi syy viruksen muuntumiseen eri paikoissa samalla tavalla on väestössä jo olemassa oleva immuniteetti. Vapalahti käyttää esimerkkinä influenssavirusta.

– Influenssaviruksesta tiedetään, että viruksen pintarakenteet ajautuvat tiettyyn suuntaan, jolloin ne pystyvät väistämään väestössä olevaa immuniteettia. Lisäksi eläimistä voi tulla kokonaan uusia pintarakenteita, jotka voivat aiheuttaa pandemioita.

Vapalahden mukaan vielä ei kuitenkaan ole lainkaan varmaa, miten nyt jylläävä virus lopulta käyttäytyy.

– Olennainen kysymys on, estävätkö rokotteet ja vanha immuniteetti pääosin taudin, vaikka virus leviäisi henkilössä, joka on aikaisemmin saanut infektion.

Ihmisillä hyvin yleisiä koronaviruksia (siirryt toiseen palveluun) ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Koronavirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talvella.

Suomi voi torjua virusmuunnokset rajalla

Virusmuunnoksia on tullut tullut Suomeen matkustajien mukana ulkomailta. Vapalahden mukaan virusmuunnosten löytyminen Suomesta osoittaa ennen kaikkea sen, mikä tilanne on lähtömaassa.

– Vaikka tartuntaketjuja on jo maassa ja lisää varmasti on piilossa, suurin osa nyt löydetyistä 60 tapauksesta on rajoilta. Uskoisin, että parin lähiviikon sisällä saadaan nopeampia työkaluja varianttien tehokkaampaan seulomiseen positiivisista näytteistä.

Virusmuunnoksia on tähän saakka tutkittu vain Helsingin yliopistossa, mutta jatkossa mukaan tulee muitakin laboratorioita.

Vapalahti pitää nyt tärkeänä, että turvatoimet rajoilla ovat riittävät.

– Viruksen maahantulon estäminen on nyt tärkeää. Näin voidaan merkittävästi ellei estää, ainakin hidastaa muunnoksen leviämistä ja taudin kiihtymisvaaraa, josta on jo riittävästi esimerkkejä maailmalta.

Vapalahden mukaan rajoitustoimista ei voida heti luopua silloinkaan kun massarokotukset alkavat.

– Kaikista rokotteista ei vielä tiedetä, estävätkö ne virusta leviämästä, vaikka ne estävätkin tautia.

Rokote on tärkeä varsinkin riskiryhmille

Rokotteiden saantiongelmista huolimatta massarokotukset alkavat mahdollisesti kevään aikana. Vapalahti uskoo, että se muuttaa tilannetta merkittävästi.

– Suomessa on miljoona riskiryhmään kuuluvaa. Tautitaakan vähentämiseksi on olennaista, että nämä henkilöt saadaan rokotettua.

Vapalahti pitää perusteltuna, että terveydenhuoltohenkilökuntaa rokotetaan ensimmäisinä.

Miten sitten tulisi suhtautua niihin, jotka kieltäytyvät rokotuksesta?

– Suomen kaltaisessa maassa rokottaminen on vapaaehtoista. Tärkeintä on, että tuodaan oikeaa tietoa, miten rokote toimii ja mikä sen merkitys on yhteiskunnassa.

Vapalahden mukaan rokotteet ilmeisesti antavat suojaa nyt kehittyneille varianteille, mutta aivan varmaa se ei ole.

– Osa mutaatioista, joita on havaittu, on viemässä virusta suuntaan, jossa se voi osin väistää aiempaa immuniteettia, kertoo Vapalahti.

Varmaa ei ole myöskään se, milloin epidemia hellittää otettaan.

– Rokotteilla tulee olemaan keskeinen osa epidemian saamisessa hallintaan, mutta ei ole kiveen hakattua, milloin sen laantuminen tapahtuu; rajoituksia - myös matkustamiseen varmaan tarvitaan kuukausia senkin vuoksi, että eri maat kulkevat eri tahtia epidemian ja toimien kanssa.

Turvaohjeisiin voidaan tarvita kiristyksiä

Nyt viranomaiset ohjeistavat pitämään kahden metrin turvaetäisyyksiä ja käyttämään maskia, jos turvavälien pitäminen ei ole mahdollista.

– Maski ennen kaikkea estää tartuttamasta muita, ja mitä enemmän sitä käytetään, sitä enemmän siitä on hyötyä. Tartuntoja on tällä hetkellä liikaa monin paikoin, jotta rajoituksia voitaisiin ainakaan höllentää, ja niiden noudattamista on mahdollista vielä parantaa.

Viimeistään siinä vaiheessa, jos varianttikanta saa enemmän jalansijaa, kireämpiä rajoituksia varmasti tarvitaan, arvioi Vapalahti.

Juttua on muokattu Ykkösaamun lähetyksen jälkeen.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Pfizer vähentää rokotetoimituksia Eurooppaan – vaikuttaa Suomeenkin, lentokielto Britanniasta jatkuu 25.1. asti

Lue seuraavaksi