Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 18.4. eli kolmen kuukauden kuluttua.
Edessä on omalaatuinen kampanjointi ja vaali keskellä virustautiepidemiaa ja siihen liittyviä rajoitustoimia. Silti suurista puolueista kerrotaan, että ehdokasasettelu on sujunut hyvin.
Vaalien siirtäminen koronatilanteen vuoksi on lakiteitse edelleen mahdollista. Sekä puolueissa että vaalien sujuvuudesta vastaavassa oikeusministeriössä katsotaan toistaiseksi, että vaalit pidetään aikataulussa.
- Kuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään 7.–13.4. Varsinainen vaalipäivä on 18.4.
- Edellisissä, vuoden 2017 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 58,9.
- Puolueiden ehdokaslistojen on oltava valmiit 9.3.
Kampanjointi kasvotusten turuilla ja toreilla jää näissä vaaleissa historiallisen vähäiseksi. Sitä pyritään paikkaamaan somenäkyvyydellä, etätapaamisilla netissä ja satsauksilla poliittiseen mainontaan.
Myös itse äänestämiseen liittyy kysymysmerkkejä, joista osa on vielä vastausta vailla. Kunnat saavat täsmälliset ohjeistukset koronaturvallisten vaalien järjestämiseksi oikeusministeriöltä helmikuussa.
Kysyimme neljän suurimman eduskuntapuolueen puoluesihteereiltä, mitä he poikkeusvaaleilta odottavat.
Ehdokaslistat täyttyvät haasteista huolimatta
Kuntavaaleissa puolueiden menestys on erittäin riippuvainen siitä, kuinka pitkän ja kattavan ehdokaslistan ne pystyvät keräämään. Ehdokaslistat on jätettävä 9. maaliskuuta.
Kaikki suuret puolueet kehuvat, että ehdokkaita on löytynyt koronahaasteista huolimatta hyvin.
Eniten vauhtiaan vuoden 2017 vaaleihin verrattuna on pystynyt kiihdyttämään perussuomalaiset, joilla vuoden 2017 kuntavaaleissa oli lopulta yhteensä 3 800 ehdokasta. Jo nyt on koossa 3 500 ehdokasta, kertoo puoluesihteeri Simo Grönroos.
– Toivotaan, että päästään kuuden tuhannen ehdokkaan tavoitteeseen. Laskujemme mukaan se realisoituu siihen, että me pääsemme ykköskuntapuolueeksi Suomessa.
SDP on tähän mennessä saanut ehdokassitoumuksen noin 3 500 ihmiseltä. Myös demareiden tavoite on 6 000 ehdokasta ja ykköspaikka vaaleissa.
– Tahti on suurin piirtein sama kuin viime vaalien 2017 yhteydessä, puoluesihteeri Antton Rönnholm toteaa.
Kokoomuksen tavoite on nostaa lopullista ehdokasmäärää viime vaaleista, jolloin se jäi reiluun 5 700:aan. Viime kuntavaalien ykkösasemaa puolustavalla kokoomuksella on nyt koossa noin 3 100 ehdokasta.
– Me olemme pikkuisen edellä viime vaalien vauhtia, mutta vielä on tosi paljon kirittävää, sanoo puoluesihteeri Kristiina Kokko.
Keskustalla on perinteisesti eniten kuntavaaliehdokkaita ja sen tavoitekin on muita korkeammalla: 7 500 ehdokasta koko maahan.
Kolme kuukautta ennen vaalipäivää keskustalaisia ehdokassitoumuksia on noin 3 200. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sanoo olevansa tilanteeseen tyytyväinen, koska keskustalainen järjestöväki ottaa aina kovan spurtin ehdokasasettelun loppumetreillä.
– Se on hyvä merkki, että olemme tällä hetkellä edellä sitä tilannetta, missä neljä vuotta sitten oltiin.
Puoluesihteerit: Äänestysprosentti voi nousta
Puolueidensa kampanjoista vastaavat puoluesihteerit kuvaavat koronakriisin keskellä käytävää vaalia poikkeukselliseksi, koska ihmisiä ei voi helposti tavata kasvotusten.
Kaikki he kuitenkin katsovat, että poikkeusaika voi tuottaa vilkkaat vaalit. Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 58,9.
– Äänestysprosentti voi nousta. Koronan vuoksi ihmiset ovat viettäneet paljon enemmän aikaa kotona ja kotien asioista, arjen asioista kuntavaaleissa on kyse, sanoo keskustan Riikka Pirkkalainen.
– Ihmisten kiinnostus poliittista päätöksentekoa kohtaan on kasvanut. Tämä korona-aika on näyttänyt sen, miten tärkeitä nämä yhteiskunnalliset päätökset ovat, säestää SDP:n Antton Rönnholm.
Perussuomalaisten Simo Grönroos uskoo, että koronakriisin talousseuraukset saavat äänestäjät uurnille.
– Kun tiedetään, että on huonot ajat ja julkiset rahat vähissä, niin silloin jos koskaan on tärkeätä, että julkisista varoista on päättämässä sellaisia henkilöitä, joilla on tärkeysjärjestys kohdillaan.
Myös kokoomuksessa katsotaan, että korona voi saada ihmiset ottamaan kantaa.
– Ihmisillä on nyt aikaa miettiä asioita, he ovat paljon kotona ja tietysti myös kunnat ovat vaikeiden haasteiden edessä, puoluesihteeri Kristiina Kokko sanoo.
"Myös karanteenissa on voitava äänestää"
Korona heittää varjonsa paitsi kampanjointiin myös äänestämiseen huhtikuussa.
Puoluesihteerit kertovat esittäneensä oikeusministeriölle huoltansa siitä, että kunnilla on selkeät ohjeet äänestysten järjestämiseen.
– Poikkeuksellisissakin oloissa demokratian pitää pystyä toteutumaan, sanoo keskustan Riikka Pirkkalainen.
Toisaalta monet heistä huomauttavat, että koronaoloissakin vaaleja on viety maailmalla – esimerkiksi Yhdysvalloissa – menestyksekkäästi läpi.
Ennakkoäänestys on 7.–13.4. ja vaalipäivä 18. huhtikuuta. Koronatilannetta ei voi ennustaa, mutta lienee selvää, ettei taudin leviäminen huhtikuuhun mennessä Suomesta lopu.
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, miten varmistetaan terveysturvallinen äänestäminen ja se, että kaikki halukkaat todella voivat äänensä antaa?
– Oikeusministeriö on valmistelemassa yhteistyössä THL:n kanssa erityisiä koronaohjeita ennakkoäänestyspaikkojen ja vaalipäivän äänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille. Kunnat saavat ohjeet helmikuussa.
Miten ihminen voi äänestää, jos hänet on määrätty karanteeniin?
– Karanteeniin määrätylläkin on tietenkin äänioikeus ja hänen on sitä päästävä käyttämään. Näissä ohjeissa tullaan antamaan tähänkin kysymykseen vastauksia.
Mitä se voi käytännössä tarkoittaa, jos ihminen ei saa poistua kotoaan?
– Hänellä saattaa olla hyvinkin mahdollista tilata sinne kotiin kotiäänestys ja äänestäminen on mahdollista hoitaa sitäkin kautta.
Onko kunnilla riittävät resurssit erikoisjärjestelyihin?
– Uskon niin. On kuitenkin selvää, että ainakin suurimmissa kunnissa resurssitilanteet tulevat olemaan haasteellisia, mutta uskoakseni niistä kyllä selvitään.
Lue lisäksi: