1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. karanteeni

Kysyimme, mistä on kyse väitteissä, joiden mukaan oululaisnuoret pimittävät tietoa korona-altistuksista – ja uskovatko nuoret itse niihin

Myös Helsingissä tunnistetaan ilmiö, että sairastunut ei kerro, kenen kaikkien kanssa on ollut tekemisissä.

karanteeni
Oululainen Elias Alatalo
Oulun terveysjohtaja on kertonut, että nuoret koronatartunnan saaneet olisivat jättäneet kertomatta, kenen kanssa he ovat olleet tekemisissä. Kysyimme nuorilta, pitävätkö he terveysjohtajan väitteitä uskottavina. Kuvaus ja leikkaus: Paulus Markkula / Yle

Oulun terveysjohtaja Jorma Mäkitalon mukaan oululaiset nuoret ovat jättäneet kertomatta altistumisista, jotta välttävät karanteenin.

Terveysjohtaja on kuullut tällaisesta toiminnasta kaupungin työntekijöiltä kahdesta eri lähteestä, mutta ei osaa arvioida ilmiön yleisyyttä. Yle kertoi asiasta ensimmäisenä 15.1 koronatyöryhmän tiedotustilaisuutta seuranneessa striimissään.

Nyt Mäkitalo täsmentää Ylen pyynnöstä, mistä hänen mukaansa ilmiössä on kyse. Hän vastasi tarkentaviin kysymyksiin sähköpostilla. Mäkitalon mukaan ilmiö koskee lähinnä teini-ikäisiä nuoria.

– Sairastunut ei kerro kenen kanssa on ollut tekemisissä, jotta kaverit välttäisivät karanteenin, sanoo Mäkitalo.

Hän ei osaa sanoa, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse.

– Karanteenimääräysten rikkomisista tuli epäilyjä jo syksyllä.

Hänen tiedossaan ei ole konkreettisia tapauksia, että joku olisi tällaisen huijauksen takia välttänyt karanteenin ja sitten sairastunut.

Mäkitalo painottaa, että tällainen toiminta ei ole missään olosuhteissa vastuullista ja järkevää.

Oululaiset nuoret aikuiset pitävät ilmiötä mahdollisena

Elias Alatalo, 20, kuuli ensimmäistä kertaa torstaina Mäkitalon esiin nostamasta ilmiöstä. Ilmiöstä eli siitä, peittelevätkö jotkut korona-altistuksia, keskusteltiin kaveriporukan Whatsapp-ryhmässä.

Hän pitää todennäköisenä että näin voivat toimia erityisesti lapset, jotka eivät vielä tajua ongelman vakavuutta ja ajattelevat vain itseään.

Hän ei voisi itse kuvitella toimivansa samalla tavoin.

Jenna Männikkö, 19 ei tällaisista sopimuksista kuullut, mutta sanoo tietävänsä, että, että testitulosta odotettaessa on saatettu kuitenkin kulkea ilman maskia kaupungilla.

– Kyllä tämä ilmiönä on uskottava. Osa nuorista ei ota koronaa vakavasti. Toisaalta on tietysti myös niitä, jotka ottavat kaikki rajoitukset todella vakavasti. Ihan varmasti on myös aikuisia, jotka ajattelevat samalla tavalla.

Kiia Pääkköselle, 22 ilmiö ei ole tuttu, mutta hän pitää tällaista käyttäytymistä vastuuttomana. Todennäköisimmin hän ajattelee nuorison voivan käyttäytyä näin.

– Ehdottomasti pitää olla karanteenissa, jos on altistunut ja kertoa kavereille. Emme me muuten saa tätä tilannetta millään hallintaan.

Petteri Hanski, 22 ei ole kuullut ilmiöstä, mutta pitää sitä mahdollisena, ja nuorten keskuudessa todennäköisempänä kuin koko väestön tasolla.

– Tuskin kovin suuri joukko toimii näin. Itse ainakin toivoisin että jos kaveri on menossa testeihin, hän kertoisi asiasta. Myös itse koronan saadessani kertoisin missä ja kenen kanssa olisin ollut tartuttavassa vaiheessa.

Ainakin Helsingissä on sama ilmiö

Kyselykierros sairaanhoitopiireihin ja kaupunkeihin eri puolille Suomea toi esiin, että ainakin Helsingissä on ilmennyt samanlaista käyttäytymismallia.

– Valitettavasti vastaavaa on havaittu jonkun verran myös Helsingissä, mutta ei missään tapauksessa yksinomaan nuorilla, kertoo Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen viestitse.

Tällaisen toiminnan motiiveina Helsingissä Lukkarinen mainitsee koronatoimien kyseenalaistamisen, pelon tulojen menetyksestä, kielimuurin ja epäilyksen viranomaisten tarkoitusperistä.

Toisaalta osa saattaa hieman häpeillä sitä ettei ole noudattanut viranomaisohjeita.

– Emme halua syyllistää ketään. Meille on tärkeintä selvittää altistuneet, ei sitä miksi on toimittu niin kuin on toimittu, sanoo Lukkarinen.

Lukkarinen korostaa, että kyse on kuitenkin erittäin pienestä ryhmästä.

– Valtaosa auttaa kaikin tavoin tartunnanjäljityksessä ja siitä heille iso kiitos.

Kainuun sairaanhoitopiirin pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkarin mukaan on ollut tilanteita, joissa muisti palaa pätkittäin, vaikka varsinaisesta tietojen pimittämisestä hän ei puhuisi.

Tartuntaa jäljittävät kontaktoivat sairastuneita useita kertoja ja silloin joka soitolla on kerrottu uusista kontakteista, jotka ovat tulleet mieleen. Tätä tapahtui erityisesti Oulun Stora Enson koronaryppään aikaan, kun Kainuuseenkin tuli työmaalta tartuntoja.

– Lypsäminen tuottaa tulosta. Kyse ei kuitenkaan ole ollut ison mittakaavan ongelmasta, sanoo Koukkari.

Koukkarin mukaan muistamattomuutta on ollut nuorilla aikuisilla mutta myös heitä vanhemmilla.

Koukkarin mukaan kielelliset vähemmistöt ovat olleet yliedustettuina niissä tilanteissa, joissa tietoa altistuneista ei ole heti saatu. Syinä voivat hänestä olla kielirajoitteet ja toisaalta epäilys viranomaisia kohtaan lähtömaansa kokemusten vuoksi.

Sen sijaan Lapista, Keski-Suomesta ja Pirkanmaalta kerrotaan, että altistumisten pimittämisestä ei ole havaintoja.

Voit osallistua keskusteluun aiheesta 19.1. kello 23:een saakka!

Lue seuraavaksi