1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Koronarokotteen kakkospiikin odotetaan voimistavan haittavaikutuksia hieman – THL: Reaktio kertoo, että immuniteetti on lähtenyt käyntiin

Lääkealan turvallisuuskeskus Fimea on saanut koronarokotteesta 32 haittavaikutusilmoitusta.

koronarokote
Sote-henkilöstölle annettiin koronavirusrokotteita Helsingissä 4. tammikuuta 2021.
Sote-henkilöstölle annettiin koronavirusrokotteita Helsingissä 4. tammikuuta 2021.Silja Viitala / Yle

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on annettu Suomen ensimmäiset koronarokotteen kakkosvaiheen annokset.

Rokotteita on pistetty HUS-alueella maanantaina liki 300 annosta.

Kakkosvaiheen pistoksen odotetaan hieman voimistavan rokotteesta mahdollisesti seuraavia haittavaikutuksia joillakin henkilöillä, toteaa lääkealan turvallisuuskeskus Fimean kliinis-farmakologisen yksikön päällikkö Jukka Sallinen.

– Johtuu siitä, että immuunipuolustus on aluksi herätelty henkiin. Kun toinen piikki vahvistaa sitä, saattaa siitä tulla vähän voimakkaampi reaktio, mutta se on ihan yksilöllistä.

Fimea: Toistaiseksi ei ole havaittu yllättäviä haittavaikutuksia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan kaikkiaan rokoteannoksia oli viime viikon keskiviikkoon mennessä annettu Suomessa noin 50 000.

Fimean mukaan yllättäviä haittavaikutuksia ei ole toistaiseksi ilmennyt.

Tammikuun 15. päivään mennessä Fimealle on tullut 32 haittavaikutusilmoitusta ensimmäisenä käyttöön otetusta Pfizer BioNtechin Comirnaty-rokotteesta.

Ilmoitusten mukaan rokotteesta on aiheutunut eri asteisia allergisia reaktioita, rokotuskohdan reaktioita ja rokotusraajan särkyä. Lisäksi on raportoitu muun muassa lihaskipua, suurentuneita imusolmukkeita sekä huonovointisuutta, nokkosrokkoa, väsymystä, päänsärkyä ja vilunväristyksiä.

Fimean mukaan nämä ovat rokotteilla yleisesti havaittuja ja odotettuja haittavaikutuksia, ja ne on huomioitu myös rokotteen valmisteyhteenvedossa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan 32 ilmoitusta on odotettu määrä uudelle rokotteelle.

Nohynekin mukaan rokotteen haittavaikutuksia voi ennakoida esimerkiksi ottamalla kipu- ja kuumelääkettä jopa ennen rokottamista ja myös rokottamisen jälkeen.

– Reaktio rokotteeseen kertoo siitä, että immuniteetti on lähtenyt hyvin käyntiin. Se on tavallaan hyvä merkki.

Hauraille henkilöille tai esimerkiksi saattohoidossa oleville henkilöille kuumereaktio voi kuitenkin olla kestämätön.

– Olemme Suomessa antaneet suosituksen, että jos ihminen on jo saattohoitovaiheessa, niin silloin täytyy hyvin tarkkaan miettiä, onko rokotteesta hänelle enää hyötyä.

Suomessa rokotukset on aloitettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä sekä hoivakotien ikääntyneistä asukkaista.

Fimea ja THL toteavat, että rokotusten edetessä ikääntyneisiin on odotettavissa, että ikäryhmän kuolemantapauksia ilmenee myös rokotteen saaneiden ryhmissä ajallisessa yhteydessä rokottamiseen.

Rokote ei suojaa kuolleisuudelta muihin sairauksiin. Menehtyminen rokottamisen jälkeen ei myöskään tarkoita suoraan sitä, että kuolema johtuisi rokottamisesta.

Kakkosrokotteen antamista voidaan lykätä hieman

Koska Suomeen tähän mennessä saatujen rokoteannosten määrä on rajallinen, kakkosvaiheen rokotteiden antaminen osaltaan rajoittaa sitä, kuinka monia uusia rokotussarjoja voidaan aloittaa, kerrotaan HUSin viestinnästä STT:lle.

Sen sijaan henkilökunnan määrä ei rajoita rokottamisia.

– Rokotteiden määrä on se rajoittava tekijä tässä. Näin ollen ihan samoilla käytännön järjestelyillä mennään. Eihän se sinällään poikkea, annetaanko ensimmäinen vai toinen rokote, kertoo HUSin viestintäpäällikkö Niina Kauppinen.

Perusrokotussarjaan kuuluu kaksi rokotusta, jotka on määrä antaa päivinä 0 ja 21.

Kakkosrokotteen antamista voidaan tarvittaessa siirtää myöhemmäksi, mutta esimerkiksi Maailman terveysjärjestön suositus on, ettei annosten väli saisi venyä kuutta viikkoa pidemmäksi.

THL on samoilla linjoilla.

– Ei ole väärin pitkittää toisen annoksen antamista, jos itsellä on sellainen syy, ettei juuri nyt voi käydä hakemassa toista annosta. Sitä voi viivästyttää viikolla, jopa kolmella, Nohynek lisää.

Suomessa tänään saavat kakkosrokotteensa ihmiset, joille aika varattiin jo kolme viikkoa sitten ensimmäisen rokotteen yhteydessä.

Lue seuraavaksi