1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tasa-arvo työelämässä

Yle tutki liitot: naisten määrä on lisääntynyt teknologiateollisuuden ja palvelutyönantajien hallituksissa, mutta muutos on hidasta

Työntekijäliittojen hallituksissa on keskimäärin enemmän naisia kuin työnantajaliittojen hallituksissa.

Tasa-arvo työelämässä
Skor på ett golv.
Naisten määrä työnantajaliittojen hallituksissa lisääntyy, mutta hitaasti. Työntekijäjärjestöissä on naistenkin hallitsemia liittoja.Yle / Henrietta Hassinen

Jotakin historiallista tapahtui yhdessä työmarkkinoiden etujärjestössä tämän vuoden alussa.

Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtajana aloitti ensimmäistä kertaa nainen, Jaana Tuominen.

Nykyisissä työntekijäkeskusjärjestöissä eli SAK:ssa, STTK:ssa tai Akavassa ei ole koskaan ollut naispuheenjohtajaa. Konkurssiin menneen Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen keskusliiton TVK:n viimeinen puheenjohtaja oli nainen, Riitta Prusti.

Tie keskusjärjestöjohtajaksi kulkee usein työnantaja- tai työntekijäliiton kautta.

Yle selvitti, miten miehet ja naiset ovat edustettuina kymmenen suuren työnantajaliiton ja kymmenen suuren työntekijäliiton hallituksissa. Työnantajista selvitys koskee yksityisiä työnantajia. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät ole tässä selvityksessä mukana.

Muutos on hidasta työnantajaliitoissa

Naisten määrä työnantajaliittojen hallituksissa lisääntyy hitaasti. Naisten osuus on keskimäärin viidesosa hallitusten jäsenistä.

Kymmenen työnantajaliiton hallituksissa naisten määrä on vuodesta 2017 vuoteen 2021 lisääntynyt viidellä. Vuonna 2021 näiden liittojen hallituksissa on yhteensä 44 naista ja 174 miestä. Vertailu on laskettu nimityshetken tietojen perusteella eikä mukana ole hallitusten varajäseniä.

Sen sijaan selvityksen työntekijäliittojen hallituksissa keskimäärin liki puolet on naisia. Naisia oli hallituspaikoilla 92 ja miehiä 97 kymmenessä työntekijäliitossa.

Eroa selittää paljolti tapa, miten liittojen hallituksiin päädytään.

Työntekijäliittojen hallituksiin edustajat valikoituvat työntekijöiden järjestäytymisen perusteella. Jos jäseninä on paljon sekä miehiä että naisia, on todennäköistä, että myös järjestön hallitukseen on tarjolla molempien sukupuolten edustajia.

Työnantajaliittojen hallitukset kootaan lähinnä yritysten toimitusjohtajista tai hallitusten puheenjohtajista, jotka vielä nykyisin ovat useammin miehiä kuin naisia.

Rakennusteollisuuden hallituksessa ei ole yhtään naista

Aloitetaan selvitys työnantajaliitoista.

Palvelualan työnantajissa Paltassa on naisten osuus hallituksessa kasvanut viime vuosina. Sen sijaan Rakennusteollisuuden liiton hallituksessa ei ole tänä vuonna yhtään naista.

Grafiikka naisten osuudesta Rakennusliiton hallituksessa.

Vielä vuosi sitten Rakennusteollisuuden hallituksessa oli kaksi naista ja vuonna 2019 kolme naista.

Rakennusteollisuuden hallituksessa naisjäsenten määrä on pudonnut eniten kymmenestä vertailtavasta työnantajaliitosta viime vuoteen verrattuna.

Mika Soini
Naisten puuttuminen Rakennusteollisuuden hallituksesta yllätti myös uuden puheenjohtajan Mika Soinin. Työnantajaliiton vaalivaliokunta ei saanut toimialajärjestöiltä ehdotuksia naisjäsenistä.Ronnie Holmberg / Yle

"Ikävä poikkeuskausi, naisia ei ehdotettu hallitukseen"

Rakennusteollisuuden hallituksen puheenjohtaja Mika Soini arvelee, että nyt on ikävä poikkeuskausi, kun naisia ei edes ehdotettu hallitukseen. Soini on rakennusyhtiö NCC Suomen maajohtaja.

– Omaksikin hämmästyksekseni, kun katsoin listaa läpi, kaikki ovat miehiä.

Soinin mukaan Rakennusteollisuuden vaalivaliokunta linjaa ehdokkaat hallitukseen. Toimialajärjestöt esittävät ehdokkaita vaalivaliokunnalle. Nyt naisia ei ehdotettu hallitukseen. Viime vuoden kaksi naisjäsentä olivat sääntöjen mukaan erovuorossa.

– Tänä vuonna on ikävä kyllä käynyt niin, että ehdokkaita ei ole tullut. Toivon mukaan tämä on ainoastaan poikkeuskausi.

Olisiko Rakennusteollisuuden hallituksen työskentelylle eduksi, jos siellä olisi naisia?

– Sanotaan, että ei missään nimessä mitään haittaa, jos sanoisin näin päin. Päinvastoin. Yleensäkin diversiteetti [moninaisuus] tuo aina rikkautta ajatuksiin ja näkemyksiin. Kaikki ihmiset ovat erilaisia. Siinä mielessä olisi hyvä, että hallituksessa olisi myös naisia, mutta nyt, ikävä kyllä, on tämmöinen tilanne, Soini pohtii.

Entäpä sitten Elintarviketeollisuus?

Naisten määrä ei lisääntynyt tavoitteesta huolimatta

Vuosi sitten Elintarviketeollisuusliiton puheenjohtaja Annikka Hurme kertoi tavoitteekseen lisätä naisten määrää liiton hallituksessa. Tavoite ei ole ainakaan vuodessa ehtinyt toteutua.

Grafiikka naisten osuudesta Elintarviketeollisuuden hallituksessa.

Elintarviketeollisuusliiton hallituksessa on kymmenesosa naisia. Osuus on pienimpiä vertailluista liitoista.

Hurmeen mukaan hallituspaikat jaetaan jäsenyritysten koon, toimialan ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Hallitukseen nimettävän yrityksen edustajalla pitää olla riittävä päätösvalta asioihin eli hänen pitää olla toimitusjohtaja, maajohtaja tai yrityksen ylintä johtoa. Hurme itse on Valion toimitusjohtaja.

– Aina kun on mahdollista, huomioimme myös sukupuolten välisen tasa-arvon. Elintarviketeollisuusliitossa hallituksen jäsenyys on aina yrityskohtainen, ei henkilösidonnainen. Jokainen jäsenyritys tekee itsenäisesti esityksen omasta edustajastaan hallituksessa, Hurme kertoo sähköpostihaastattelussa.

Hurme ei anna suoria lupauksia viimevuotisen tavoitteen toteutumisesta.

Siirrytään elintarviketeollisuudesta kauppaan.

Grafiikka naisten osuudesta Kaupan liiton hallituksessa.

Samaa kastia on Kaupan liiton hallitus, naisten osuus on kymmenesosa, kaksi naista. Vielä vuonna 2017 Kaupan liiton hallituksessa oli neljä naista.

Kaupan liiton hallitusta aiemmin johtanut Keskon pääjohtaja Mikko Helander uskoi vuonna 2018, että naisia tulee lisää hallitukseen sitä mukaa, kun naisia nousee jäsenyritysten toimitusjohtajiksi.

Kaupan alalla työntekijöiden sukupuolijakauma on suunnilleen tasan.

Teknologiateollisuus: "Sukupuolijakauma on kyllä kovinkin tapetilla"

Entäpä Suomen vientiteollisuuden yksi tukijalka, Teknologiateollisuus?

Grafiikka naisten osuudesta Teknologiateollisuuden hallituksessa.

Teknologiateollisuudessa naisten määrä hallituksessa on lisääntynyt viiden vuoden takaisesta neljästä seitsemään. Naisten osuus hallituksessa on viidennes.

Marjo Miettinen
Teknologiateollisuuden hallituksessa naisten määrä on lisääntynyt. Hallitusta johtaa Marjo Miettinen.Yle

Teknologiateollisuuden puheenjohtaja on nainen, Marjo Miettinen, sähköjärjestelmien suunnittelu- ja valmistusyhtiö Enston hallituksen puheenjohtaja. Naisten määrä hallituksessa on lisääntynyt Miettisen puheenjohtajakaudella.

Miettinen arvelee, että hän on saattanut olla esimerkkinä muille naisille, mutta Teknologiateollisuudessa järjestön vaalivaliokunta etsii edustajat hallitukseen.

– Tiedän, että tämä sukupuolijakauma-asia on meidän vaalivaliokunnassa kyllä kovinkin tapetilla eikä tämä ole ainoa järjestö, jossa näitä asioita mietitään.

Teknologiateollisuudessa selitys naisten hitaasta noususta etujärjestöjen hallituksiin on sama kuin Elintarviketeollisuusliitossa. Hallituksen jäsenet ovat pääasiassa yritysten toimitusjohtajia tai hallituksen puheenjohtajia. Heistä naisia on vähän.

Miettisen mukaan pohja naisten määrälle etujärjestöjen hallituksissa luodaan jo kouluissa, miten paljon tyttöjä lähtee opiskelemaan kaupallisia ja teknisiä aloja.

– Kun hallitus kuitenkin kuvastaa meidän jäsenkuntaa, ja jäsenkunta on hyvin miesvaltainen, niin se kestää aikansa, Miettinen perustelee.

Keskuskauppakamarin selvityksen perusteella esimerkiksi suurten ja keskisuurten pörssiyhtiöiden johtoryhmissä naisten osuus on 29 prosenttia. Osuus on hieman suurempi kuin naisten osuus tämän selvityksen kymmenen työnantajajärjestön hallituksissa.

Etujärjestöjen hallituksissa siis naisten osuus kasvaa hitaammin kuin pörssiyhtiöissä.

Grafiikka naisten osuudesta Kemianteollisuuden hallituksessa.

Kemianteollisuuden hallituksessa naisten määrä nousi kuuteen. Naisten määrä on hallituksessa ollut joskus suurempikin.

Grafiikka naisten osuudesta Kiinteistötyönantajien hallituksessa.

Kiinteistötyönantajilla on kaksi naista hallituksessa varsinaisina jäseninä.

Liiton hallituksessa on kaksi varajäsentä, molemmat naisia. Myös heillä on äänioikeus hallituksessa. Kiinteistötyönantajien mukaan varajäsenillä on hallituksessa käytännössä samat oikeudet kuin varsinaisilla jäsenillä. Varajäsenyys kertoo lähinnä tulojärjestyksestä hallitukseen.

Liittojen välisen vertailukelpoisuuden vuoksi varajäseniä ei ole selvityksessä laskettu mukaan. Jos äänioikeutetut varajäsenet laskettaisiin mukaan, Kiinteistötyönantajien hallituksessa naisten osuus olisi suurempi kuin viideosa hallituksen jäsenistä.

Grafiikka naisten osuudesta MaRa:n hallituksessa.
Grafiikka naisten osuudesta Paltan hallituksessa.

Palvelualojen työnantajaliitto Palta on lisännyt naisten määrää hallituksessaan viime vuosien ajan.

Vuonna 2017 Paltan hallituksessa oli kolme naista, nyt kahdeksan. Samalla naisten osuus hallituksessa on noussut 13 prosentista 36 prosenttiin.

Grafiikka naisten osuudesta Sivistystyönantajien hallituksessa.
Grafiikka naisten osuudesta hallituksessa.

Näistä kymmenestä työnantajaliitosta Hyvinvointialan hallitusten jäsenten sukupuolijakauma on tasaisin.

Vielä viime vuonna miehiä ja naisia oli hallituksessa yhtä paljon. Nyt naisten osuus on 42 prosenttia hallituksen jäsenistä.

Työntekijöillä on naistenkin hallitsemia liittoja

Siirrytään sitten vertailemaan työntekijäliittoja.

Jos kymmenestä suuresta työntekijäliitosta laskee keskiarvon, naisilla on hallituspaikkoja liki yhtä paljon kuin miehillä. Mutta keskiarvosta huolimatta työntekijöidenkin järjestöissä erottuvat mies- ja naisvaltaiset liitot.

Työntekijäliittojen hallitusten toimikaudet ovat yleensä pidempiä kuin yksi vuosi. Niinpä vertailussa viime vuoteen monen liiton kohdalla ei ole muutosta.

Aloitetaan miesvaltaisesta Insinööriliitosta.

Grafiikka naisten osuudesta Insinööriliiton hallituksessa.

Insinööriliiton hallituksessa on yksi nainen. Vielä vuonna 2019 naisia oli hallituksessa kolme.

Naisten osuus on siis alle kymmenen prosenttia. Insinöörikunnasta naisia on noin 15 prosenttia.

Insinööriliiton hallitus kootaan liiton vaalipiireistä, jotka itsenäisesti valitsevat ehdokkaat liiton hallitukseen.

Grafiikka naisten osuudesta Rakennusliiton hallituksessa.

Suunnilleen samaa luokkaa on naisten osuus Rakennusliiton hallituksessa, naisia on reilut kymmenen prosenttia. Rakennusliiton jäsenistä naisia on noin seitsemän prosenttia.

Grafiikka naisten osuudesta Teollisuusliiton hallituksessa.

Teollisuusliiton kaikista jäsenistä noin viidesosa on naisia. Sama suhde näkyy liiton hallituksessa.

Vilkaistaanpa tilannetta korkeasti koulutettujen puolella.

"Osaavia miehiä ja naisia on ollut tarjolla hallitukseen"

Grafiikka naisten osuudesta Tekniikan akateemisten hallituksessa.

Diplomi-insinöörien, arkkitehtien ja matemaattis–luonnontieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden ammattiliitossa Tekniikan akateemisissa hallituspaikat jakautuvat melko tasan miesten ja naisten välillä.

Viime vuonna hallituksessa oli naisenemmistö, tänä vuonna miesenemmistö. Naisten osuus hallituksen jäsenistä on 42 prosenttia. Jäsenistä naisia on noin neljännes.

Mari-Leena Talvitie
Tekniikan akateemisissa jatkuu naisjohtajien kausi. Viime syksynä kokoomuksen kansanedustaja, ympäristötekniikan diplomi-insinööri Mari-Leena Talvitie valittiin Marjo Matikainen-Kallströmin jälkeen puheenjohtajaksi.Hannu Rainamo / Lehtikuva

Tekniikan akateemisten hallituksen puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie pitää hyvänä, että järjestön hallitus edustaa sitä sukupuolijakaumaa sekä ammatti- ja osaamisjakaumaa, joka jäsenistöllä on.

Talvitie pitää merkityksellisenä, että liiton hallitusta johtaa nainen. Kuten Marjo Matikainen-Kallström johti aiemminkin, liki vuosikymmenen.

– Kyllähän tekniikka on myöskin kiinnostanut viime aikoina enemmän naisia. Myönteistä on se, että meidän opiskelijajäsenissä on enemmän naisia kuin tämän hetken valmistuneista jäsenistä. Se on kyllä hyvä ihan tulevaisuudenkin rakentamisen kannalta, Talvitie arvioi.

Talvitien mielestä keskustelu sukupuolijakaumasta on tarpeen etenkin niillä aloilla, joissa miehet tai naiset ovat selvänä vähemmistönä. Tekniikan akateemisissa on tuotu paljon esiin yhdenvertaisuutta.

– On hyvä nostaa tekniikan alalla sitä keskustelua, että tytöt ovat kiinnostuneita matematiikasta ja luonnontieteistä ja valitsevat tekniikan alan. Sitten meillä on paljon esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolen aloja, joissa olisi tosi tärkeää, että myöskin miehet olisivat siellä tulevaisuuden tekijöinä.

Selvityksen työntekijäliitoista tasapuolisin naisten ja miesten osuus hallituksessa on Ammattiliitto Prossa.

Grafiikka naisten osuudesta Ammattiiitto Pro:n hallituksessa.

Prossa naisten osuus hallituspaikoista on 48 prosenttia. Ammattiliitto Pron jäsenistönkin jako miehiin ja naisiin on suunnilleen yhtä tasainen. Jäsenistä naisia on enemmistö, 54,5 prosenttia. Miehiä liiton jäsenistä on 45,5 prosenttia.

Grafiikka naisten osuudesta OAJ:n hallituksessa.

Opettajien ja kasvatualan työntekijöiden ammattijärjestön hallituksessa naisia on miehiä enemmän. Vielä viime vuonna hallituksessa oli miehillä niukka enemmistö.

Grafiikka naisten osuudesta PAM:n hallituksessa.

Suomen suurimman ammattiliiton, palvelualojen PAMin hallituksessa enemmistö jäsenistä on naisia. Liitossa on jäseninä niin kaupan myyjiä, ravintolatyöntekijöitä kuin vartijoitakin.

PAMin hallituksessa naisten osuus on kuitenkin pienempi kuin liiton jäsenkunnassa. PAMin jäsenistä 76 prosenttia on naisia. Hallituksessa naisten osuus on yli 60 prosenttia.

Grafiikka naisten osuudesta JHL:n hallituksessa.

Miesten osuus Julkisten ja hyvinvointialojen liiton hallituksessa pieneni viime vuoteen verrattuna. Hallituksen jäsenistä alle kolmannes on miehiä. Vuosi sitten osuus oli reilu kolmannes.

JHL:n jäsenistä noin 30 prosenttia on miehiä. Liiton hallituksessa miehiä on vastaava osuus.

Entäpä sitten naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan työntekijäliitot?

Grafiikka naisten osuudesta Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy:n hallituksessa.
Grafiikka naisten osuudesta SuPerin hallituksessa.

Selvityksen työntekijäliitoista naisvaltaisin on lähi- ja perushoitajien SuPer. Liiton hallituksessa on yksi mies.

Yhden miehen osuus hallituksessa vastaa kuutta prosenttia jäsenistä. Se vertautuu aika tarkalleen miesten osuuteen koko liiton jäsenistä.

Täydennetty tiistaina 19.1.2021 kello 9.05 Mari-Leena Talvitien titteli kuvatekstissä kokoomuksen kansanedustajaksi. Aiemmin puoluetta ei mainittu. Korjattu kello 10.35 Palvelualojen ammattiliiton PAMin hallituksen miesten lukumäärä kuudeksi, väärä tieto oli seitsemän. Lisätty keskiviikkona 20.1.2021 kello 14.00 tieto, että työnantajista selvitys koskee yksityisalan työnantajaliittoja, kuten viime vuonnakin.

Voit keskustella naisten ja miesten osuuksista työmarkkinajärjestöjen hallituksissa keskiviikkoon 20.1.2021 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun lopussa.

Lue lisää:

Harrit, Matit ja Ollit hallitsevat yhä työnantajaliittoja – Muutos on hidasta, koska nainen on edelleen harvinaisuus yritysjohtajana

Kaupan liiton hallitukseen valittiin ensi vuodeksi 19 miestä ja 1 nainen – Miehet hallitsevat työnantajaliittoja

EK valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Jaana Tuomisen – Tuominen: "Tarjoan pääministeri Marinille yhteistyön kättä"

Lue seuraavaksi