1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. patentointi

Koivumekkoja sellusta ja dieseliä kinkkurasvasta: Patenttihakemusten määrä Suomessa kääntyi viime vuonna kasvuun ja nyt moni keksintö liittyy koronaan

Patentti- ja rekisterihallitukseen tuli viime vuonna eniten patenttihakemuksia seitsemään vuoteen.

patentointi
Mekko, jonka kangas on tehty puukuiduista.
Aalto-yliopistossa koivupohjaisesta kuidusta valmistettu mekko sisältää runsaasti patentteja. Rami Moilanen / Yle

Suomalaiset yritykset tehtailivat viime vuonna aiempaa selvästi enemmän patenttihakemuksia.

Patentti- ja rekisterihallitukseen tuli viime vuonna 1 685 kansallista patenttihakemusta. Määrä on suurin seitsemään vuoteen.

– Kotimaisten patenttien hakemusmäärät ovat laskeneet pitkän aikaa. Viime vuosina lasku näyttää pysähtyneen ja viime vuonna hakemuksia tosiaan tuli jo enemmän kuin vuosiin, sanoo johtava neuvontainsinööri Olli Sievänen Patentti- ja rekisterihallituksesta.

Koronalla oli vaikutusta patenttihakemusten kasvuun, sillä hakemuksista viitisenkymmentä koski tavalla tai toisella koronaa.

– Osa varmasti liittyy terveysteknologiaan, lääketieteeseen, hygieniaan, mutta on viime vuonna syntynyt myös paljon ohjelmistoyrityksiä, jotka esimerkiksi helpottavat etätyön tekemistä tai digitalisoivat yritysten prosesseja, sanoo innovaatiorahoituksen ytimessä toimiva johtaja Marjo Ilmari Business Finlandista.

Pääsyy kasvulle löytyy kuitenkin tutkimuksen- ja tuotekehityksen konkareiden mielestä maailmalla jylläävistä muutostrendeistä.

– On paljon megatrendejä ja murrosvaihetta eri toimialoilla. Kyllä silloin syntyy uusia innovaatioita. Tämä näkyy meillä innovaatiorahoituksen kysynnän kasvuna, sanoo Ilmari.

Esimerkiksi tekoäly, energia-alan murros tai ilmastonmuutoksen torjuminen ajavat yrityksiä ja yliopistoja keksimään uusia ratkaisuja monilla aloilla.

– Yleensä patentteja muodostuu paljon silloin kun muutoksen tarve on iso eli on lähdetty tekemään jotakin täysin uutta. Tällainen on menossa etenkin kestävän kehityksen suhteen. Meillä Aalto-yliopistossakin syntyy nyt enemmän patentteja, koska strategiamme kannustaa tutkijoita ja professoreita kestävän kehityksen ratkaisuihin, sanoo innovaatioista vastaava vararehtori, professori, Janne Laine Aalto yliopistosta.

– Syynä on varmasti tämä kiihtyvä muutosten trendi. Esimerkiksi energialalla ja it-sektorilla on valtavasti muutoksia tapahtumassa ja ne omat innovaatiot halutaan suojata ennen kilpailijoita ja lähteä kehittämään siitä kaupallista toimintaa, sanoo puolestaan Nesteen innovaatiojohtaja Lars Peter Lindfors.

Hän myös uskoo patenttihakemusten määrän jatkavan kasvuaan lähivuosina.

Lentokoneet lentävät "kinkkurasvalla"

Patenttihakemuksia jättivät viime vuonna erityisesti isot yritykset, mutta myös yliopistot ovat patentoineet paljon tutkimustöidensä tuloksia. Yksityihenkilöiden jättämien hakemusten määrä jatkoi hienoista laskuaan. Viime vuonna yksityisten tekemiä patenttihakemuksia jätettiin 165 kappaletta.

Suomen suurimpiin yrityksiin kuuluvalla Nesteellä on jo satoja patentteja, joilla se on suojannut etenkin uusiutuvien tuotteidensa kehittämistä.

– Nesteen toiminta perustuu innovaatioihin. Suojaamme patenteilla osaamistamme ja varmistamme että voimme tuottaa vapaasti haluttuja lopputuotteita. Patentit myös auttavat meitä saamaan helpommin yhteistyökumppaneita kuten toisia yrityksiä tai tutkijoita ratkomaan ongelmakohtia, Lindfors tiivistää.

Nesteellä on teknologia- ja prosessipantentteja sekä tuote- ja sovelluspatentteja.

Öljynjalostajasta Neste onkin kasvanut 2000-luvulla maailman suurimmaksi uusiutuvan dieselin tuottajaksi omien innovaatioiden avulla.

Purkeissa on Neste my dieseliä, joka on tehty käytetystä ruokaöljystä
Joulukinkun rasvasta ja monista muista tähteistä syntyy Nesteen jalostamolla uusiutuvaa dieseliä ja lentopolttoainetta. Rami Moilanen / Yle

Esimerkiksi dieselautoilijoille on ollut jo joitakin vuosia tarjolla Neste My, jonka luvataan pienentävän autoilijan hiilijalanjälkeä heti jopa 90 prosenttia. Nesteen My on tehty sataprosenttisesti jätteistä ja tähteistä.

– Lisäksi meillä on teknologiaa, jolla teemme kaupallisessa mittakaavassa lentokoneillekin uusiutuvaa polttoainetta, Lindfors sanoo.

Nesteen kylmäaseman mainostaulu
Jätevirroista valmistetty My on ympäristöystävällisempää, mutta kalliimpaa kuin tavallinen diesel.Rami Moilanen / Yle

Öljyn korvaaminen liemellä, joka on tehty vaikkapa joulukinkun rasvasta tai ranskanperunoiden paistoöljystä on mullistanut koko yhtiön liiketoiminnan.

Muutos vaati paljon aikaa, vaivaa, patentteja ja rahaa, mutta vuonna 2019 Nesteen vertailukelpoisesta liikevoitosta jo yli 80 prosenttia tuli uusiutuvista tuotteista. Nesteen suurin yksittäinen omistaja on Suomen valtio.

Innovaatiojohtajan on nyt helppo hymyillä.

Lars Peter Lindfors, Innovaatiojohtaja, Neste oyj
Nesteen innovaatiojohtaja Lars Peter Lindfors pitää tärkeänä, että yritysten johdossa on uskallusta ottaa riskiä ja luoda uutta. Ilman sitä ei synny mitään mullistavaa. Rami Moilanen / Yle

– Kyllä se tuntuu mahtavalta. Olen ollut tosi pitkään tässä reissussa mukana ja nähnyt ne alkuvaiheet ja ensiaskeleet, joissa oli todella paljon vastoinkäymisiä ja haasteita. Nyt me on luotu tästä todella kestävällä pohjalla olevaa liiketoimintaa, jolla on hyvät markkinat ja hyvä kannattavuus, mutta tämä on kestänyt 15 vuotta, Lindfors kertoo.

Nesteen tavoitteena on luoda lisää tuotteita, jotka vähentävät ilmastopäästöjä teillä, ilmassa ja merellä.

– Nesteessä innovaatiotoiminta on koko konsernin ytimessä. Sillä luomme edellytykset kasvulle jatkossa nykyisissä liiketoimintayksiköissämme ja luomme ihan uusia liiketoiminta-alustoja, joiden pitäisi olla 2030-luvulla jo hyvin tuottoisia.

Patentilla saa enemmän rahoitusta

Myös yliopistoissa syntyy yhä enemmän patentoitavaa.

Laineen mukaan Aalto-yliopistossa pidetään nykyään suorastaan epäonnistumisena, jos tutkimusta, jossa on ainesta yritystoimintaan asti, ei hyödynnetä yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämiseksi.

– Patentit ovat olennainen osa innovaatioketjua. Esimerkiksi startup-yrityksen perustamisessa rahoittajat katsovat tarkkaan tiimin osaajien lisäksi yrityksen bisnespotetiaalia ja uskottavuutta. Olen huomannut, että sellaista yritystä rahoitetaan merkittävästi enemmän, jolla vahvaa osaamista on suojattu laadukkailla patentilla. Rahoitus antaa puolestaan valtavan hyvän alun yritykselle.

Toisaalta saavat taustavoimatkin mainetta, vaikuttavuutta ja parhaimmillaan tulojakin, jos omista riveistä syntyy maailmanluokan tutkimusta, keksintöjä ja yksityistä rahaa vetäviä projekteja. Tavoitteena ovat myös työpaikat ja ulkomaiset investoinnit.

Esimerkiksi Aalto-yliopistosta ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä lähtöisin oleva kvanttialan yritys IQM kehittää järjestelmiä kvanttitietokoneen kehittämiseksi.

– Kvanttitietokonepuolella oleva IQM sai viime vuonna rahoitusta lähes 50 miljoonaa euroa, mikä perustui siihen, että siellä on hyvä tiimi, aihe, osaamista, markkinat ja patenttiportfolio, Laine hehkuttaa.

Koivumekkoja kohta kaupasta

Aalto-yliopistolla etenee myös koivusellusta tehdyn tekstiilikuidun tuotanto. Yksi projektin tavotteista on nostaa merkittävästi sellutuotteiden jalostusarvoa.

Aalto-yliopiston biotuotekeskuksessa on esillä muun muassa mekko, joka on tehty ekologisesta ioncell-kuidusta ja alusta loppuun yliopistolla. Mekko pitää sisällään melkoisen määrän patentteja.

Täydennetään
Aalto-yliopiston innvaatiopuolen vararehtorin Janne Laineen kaulassa oleva huivi on tehty mekon tavoin koivupohjaisesta kuidusta. Koivusta on tehty ensin sellua, liotettu se ja tehty tekstiiliksi. Patentit piilevät uudenlaisen kuidun valmistamisen resepteissä. Rami Moilanen / Yle

– Meillä on tälle noin viisitoista patenttiperhettä eli tässä on useampia patentteja ja niitä on osittain suojattu muuallakin kuin Suomessa, Laine myhäilee.

Patenteilla on suojattu erityisesti kuidun valmistusprosessia.

Myös Laineen kaulassa oleva huivi on samaa materiaalia. Suurelle yleisölle materiaali tuli tutuksi vuoden 2018 itsenäisyypäiväjuhlissa, jossa rouva Jenni Haukion valkea juhlapuku oli tehty samaisesta kuidusta.

– Kyllä tällä kysyntää on. Tekstiilivalmistajat haluaisivat jo tätä. Avaamme keväällä uuden pilottilinjaston, jolla pyrimme edesauttamaan, että kuitua voidaan jatkossa valmistaa teollisesti ja että kaikki toimii. Vuonna 2025 ollaan varmaan siinä vaiheessa, että tätä kangasta voidaan ostaa kaupoista, Laine iloitsee.

Siinä vaiheessa patenteistakin pitäisi saada hyöty irti.

– Konseptia ovat olleet kehittämässä opiskelijat, tutkijat ja yhteistyötahot. Toivomme, että siinä vaiheessa kun yhteistyökumppanit lähtevät viemään tätä kaupallisille markkinoille patenttisuojasta olisi etua kovassa kansainvälisessä kilpailussa, Laine sanoo.

Lue lisää:

Koronantorjunnassa ei yritysten tarvitse keksiä kaikkea uudelleen – patentoidutkin menetelmät saa nyt tavallista helpommin käyttöönsä

Kuopiossa voitaisiin tehdä koronarokote kaikille suomalaisille parissa kuukaudessa – Seppo Ylä-Herttualalla saattaa olla käsissään voittamaton virusase

Lue seuraavaksi