Mikromuovia ja suurikokoisempia muoviroskia löytyy Suomen hiekkarannoilta aina Perämereltä Suomenlahden itäosaan saakka.
Yleinen ja selkeästi erottuva muoviroskatyyppi on tutkimuksen tehneen ympäristöjärjestö WWF:n mukaan tupakantumppi.
Muoviroskia kerättiin seitsemältä rannalta.
Suomenlinnan ranta Helsingissä oli tutkituista rannoista roskaantunein.
Suomenlinnan roskista suuri osa oli WWF:n mukaan peräisin Espoon metron rakennustyömaalta, jossa ruiskubetonoinnin muovikuituja oli joutunut mereen.
Porin Yyterin ja Hangon Bellevuen rannoilta löytyi vähiten roskaa.
WWF:n mukaan siitä on todennäköisesti kiittäminen näiden kaupunkien puisto-osastoja sekä paikallisten vapaaehtoisten aktiivista rantojen siivousta.
Mikromuovia on kaikilta rannoilta
Tietoa kerättiin suurikokoisten roskien lisäksi myös mikromuovista.
Mikromuovin määrä rantahiekassa oli suurin Suomenlinnassa. Toiseksi suurin määrä oli Vaasan Ahvenniemessä, minkä jälkeen tulivat Oulun Nallikari, Porin Yyteri ja Eurajoen Laitakari sekä Porvoon Sondby.
Hangon Bellevuen rannan näytteestä mikromuovia ei löytynyt lainkaan.
Mitä pienempiä hiukkasia tutkitaan, sitä enemmän muovia WWF:n mukaan löytyy.
Roskaa kerättiin analyyseja varten rannan koosta riippuen 1–3 kohdasta yhtenäisesti määritellyiltä pinta-aloilta keväällä ja syksyllä 2020.
Talkoot toteutettiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Pidä saaristo siistinä ry:n (PSS ry) kanssa.
Muovihiukkaset kertyvät sinisimpukoihin
Aiemmin mikromuoveja on tutkittu esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston nelivuotisessa tutkimushankkeessa. Siinä selvisi, että mikromuoveja esiintyy Suomessa kaikkialla vesistöissä, kaloissa, simpukoissa ja pohjaeläimissä. Eniten mikromuoveja kertyy sinisimpukoihin.
Tutkimuksessa planktonäyriäiset kuolivat tai niiden stressitaso nousi, kun ne altistettiin autonrengaskumille.
Mikromuovia päätyy myös ihmisen elimistöön pankkikortin verran viikossa. Sitä tulee niin ruuasta kuin hanavedestä että pullovedestä.
Kertakäyttömuovit kielletään
WWF:n mukaan rantaroskien määrä ja laatu olisi otettava mukaan yhdeksi ympäristövaikutusten arvioinnin velvoitetarkkailun mittariksi, kun seurataan ihmisten meriympäristöön kohdistuvien toimien vaikutuksia.
Tällaisia toimia ovat muun muassa rakentaminen ja lumen kaato mereen.
Suomessa tehdään lähivuosina paljon muoviroskaantumisen kitkemiseksi. Tänä vuonna aletaan panna toimeen esimerkiksi EU:n lainsäädäntöä, joka kieltää kertakäyttömuovituotteita, kuten mehupillejä. Valmistelussa on myös uusi merenhoidon toimenpideohjelma.
Lue myös:
Kuuntele:
Radio 1:n tiedefestari: Tiede kuuluu kaikille. Tiedefestarin aikana 18. - 24.1. kuullaan joka päivä terävää tiedejournalismia, josta vastaavat muun muassa suositun Tiedeykkösen tekijät. Festarin teema on tiede ja etiikka.